Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "rasitus"

Sort by: Order: Results:

  • Jarva, Kaisa (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1998)
    Yhdeksän valmennettua ratsuhevosta suorittivat kilpailurasitustestin juoksumattotestinä viidesti kahden viikon välein. Puoli tuntia kilpailurasitustestin päättymisestä hevosille letkutettiin mahalaukkuun vettä tai liuoksia, joista yksi oli pelkkä glukoosi-elektrolyyttiliuos, toinen sisälsi leusiinia ja kolmas propionihappoa. Yksi ryhmä sai peroraalisesti betaiinia kahden viikon ajan ennen rasitustestiä. Vuorokauden kuluttua kilpailurasitustestin alusta hevoset suorittivat juoksumatolla standardoidun rasitustestin, jonka avulla tutkittiin hevosten palautumista edellisen päivän kilpailurasitustestistä. Hevosista otettiin rasitustestien aikana ja niiden välillä veri- ja lihasnäytteitä, joista tutkittiin glukoosi-, rasvahappo-, triglyseridi-, insuliini-, glukagoni- ja glykogeenipitoisuudet ja kahden lihassolujen metaboliaa kuvaavan entsyymin, sitraattisyntaasin (CS) ja 3-hydroksiasyyli-koA dehydrogenaasin (HAD), aktiivisuudet. Lihasrasituksen keston ja intensiteetin mukaan lihasrasituksessa rekrytoidaan eri lihassolutyyppejä ja käytetään erilaisia energialähteitä. Toistuvalla lihasharjoittelulla saattaa lihasten solutyypeissä ja solujen koossa tapahtua muutoksia. Kestävyysharjoittelulla lihassolujen oksidatiivinen kapasiteetti kasvaa, ja lihassolujen hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaa kuvaavien entsyymien (CS ja HAD) aktiivisuudet nousevat. Palautumisvaiheessa liikuntarasituksen jälkeen lihasten glykogeenivarastoja täydennetään. Insuliini lisää glukoosin pääsyä lihassoluun ja stimuloi glykogeenisyntaasientsyymiä. Leusiinin tiedetään lisäävän insuliinin eritystä. Tämän tutkimuksen aikana ei hevosten lihassolujen solutyypeissä, poikkileikkauspinta-aloissa eikä solutyyppien mukaisissa pinta-alojen prosentuaalisissa osuuksissa tapahtunut muutoksia. Seuratuista metaboliaa kuvaavista entsyymeistä sitraattisyntaasin aktiivisuus nousi tutkimuksen aikana. Tässä tutkimuksessa tutkittiin edellä mainittujen liuosten vaikutusta hevosen palautumiseen liikuntarasituksen jälkeen, mutta mikään käsittely ei merkittävästi nopeuttanut koehevosten lihasten glykogeenivarastojen palautumista. Annettu leusiini lisäsi insuliinieritystä palautumisvaiheessa, propionihappo vähensi sitä.
  • Kajalo, Katariina (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1997)
    Yhdeksän ratsuhevosta suoritti viisi kertaa juoksumatolla kilpailurasitustestin kuumassa ja kosteassa kahden viikonvälein. Kilpailurasitustestin jälkeen hevosille annettiin nenä-nieluletkun kautta glukoosi-elektrolyyttiliuosta javiimeisellä kerralla pelkkää vettä. Vuorokauden kuluttua kilpailurasitustestin alusta hevoset suorittivat vakioidun rasitustestin, jossa seurattiin hevosten palautumista kilpailurasitustestistä. Rasituksessa syntyi paljon ylimääräistä lämpöä, joka poistetaan elimistöstä pääasiassa hikoilemalla. Hien mukana hevoset menettävät runsaasti nesteitä ja elektrolyyttejä. Nesteiden menetyksen arvioimiseksi hevosten paino mitattiinennen ja jälkeen rasitustestien. Niiden rektaalilämpö mitattiin ja hevosilta otettiin verinäytteitä rasitustestin aikana ja sen jälkeen. Plasmasta määritettiin plasmanmäärä, kokonaisproteiinit ja osmolaalisuus. Lisäksi siitä mitattiin natriumin, kloridin, kaliumin, kalsiumin, magnesiumin, aldosteronin ja argiini-vasopressiinin pitoisuudet. Hevosten painon palautuminen oli nopeampaa kokeen edetessä. Lisäksi hevosten plasmamäärä lisääntyi, plasmanosmolaalisuus laski, natriumin ja kloridin menetysrasitustestin aikana väheni ja kloridipitoisuus palautui nopeammin rasituskertojen lisääntyessä. Muutokset johtuvat hevosten sopeutumisesta kuumaan ja kosteaan ilmastoon. Glukoosi-elektrolyyttiliuoksen antaminen nopeutti hevosten palautumista rasituksen aiheuttamasta neste- ja elektrolyyttihukasta paremmin kuin pelkän veden antaminen. Viidennen kilpailurasitustestin jälkeen, jolloin hevosille annettiin vettä nenä-nieluletkun kautta, painon palautuminen oli huomattavasti hitaampaa, kun sitä verrataan muihin testikertoihin.