Browsing by Subject "saattohoito"

Eläimen eutanasia voi olla omistajalle järkyttävä ja vakavaa surua aiheuttava kokemus. Eläinlääkärin toiminnalla eutanasian aikana saattaa olla suuri vaikutus siihen, millainen kokemus eutanasia on omistajalle. Tässä kirjallisuuskatsauksessa selvitetään, miten eläinlääkäri ja eläimen omistaja eutanasian kokee, millaista vuorovaikutusta eutanasiatilanteessa käytetään ja miten tätä vuorovaikutusta voitaisiin parantaa. Eläinlääkärille hyvin sujunut eutanasia voi olla hyvinvointia lisäävä kokemus, jos eläinlääkäri kokee tekevänsä kärsivälle eläimelle palveluksen ja jos toimenpiteen tekninen suoritus sujuu ongelmitta. Eläinlääkärit kokevat tärkeäksi myös omistajan olon helpottamisen ja lohduttamisen surun keskellä. Omistajatkin kokevat eläinlääkärin tuen tärkeäksi ja eläinlääkäri voi merkittävästi lievittää omistajan tuntemaa surua ja syyllisyyttä. Eläinlääkärit käyttävät monia erilaisia sanallisia ja ei-sanallisia kommunikaatio- ja lohdutuskeinoja, kuten esimerkiksi sanallista lohduttamista, tunteiden oikeiksi vahvistamista sekä fyysistä kosketusta kuten halaamista. Eläinlääkärit kokevat, ettei koulutus valmista heitä tarpeeksi hyvin kohtaamaan surevia asiakkaita, vaan tämä opitaan vasta käytännössä työelämässä. Eutanasiaan liittyviä vuorovaikutustaitoja kuitenkin voitaisiin opettaa yliopistoissa nykyistä enemmän. Valmistumisen jälkeen näitä taitoja voi harjoitella erilaisilla tarjolla olevilla kursseilla tai itsenäisesti arvioimalla omaa toimintaansa. Omistajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä kokemuksiinsa lemmikin eutanasiasta sekä eläinlääkäreiden vuorovaikutustaitoihin. He kuitenkin toivoisivat tietoa eutanasiasta ja siihen liittyvistä asioista (kuten tuhkaamopalveluista) aiemmin kuin sitä yleensä tarjotaan. Eutanasiaa voitaisiinkin suunnitella yhdessä omistajien kanssa jo etukäteen, jolloin omistajan toiveet pystytään paremmin huomioimaan. Omistajat myös kokevat eutanasian positiivisempana kokemuksena silloin, kun heillä on ollut aikaa valmistautua siihen. Suomalaista tutkimusta eläinlääkärin ja omistajan välisestä eutanasiavuorovaikutuksesta ei ole. Emme siis tiedä, miten juuri suomalainen eläinlääkäri tai omistaja kokee eutanasiatilanteet tai miten Suomessa näissä tilanteissa toimitaan. Suomalainen kulttuuri saattaa tässä asiassa poiketa suurestikin esimerkiksi yhdysvaltalaisesta ja Suomessa eutanasiaa on pidetty yleisesti hyväksyttävänä. Suomessa ei myöskään ole kattavia tukipalveluita lemmikkinsä menettäneille ihmisille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa klinikoilla saattaa olla sosiaalityöntekijöitä auttamassa omistajia käsittelemään surua ja erilaiset vertaistukiryhmät sekä tukipuhelimet ovat melko yleisiä. Suomessa on vain yksittäisiä sururyhmiä, jotka eivät ole kaikkien saavutettavissa.