Browsing by Subject "sikalat"

Tutkimus on tehty yhteistyössä Lounais-Suomen Osuusteurastamon (LSO) ja kotieläinhygienian laitoksen kanssa. Projektin alkaessa suunnittelimme olosuhdekaavakkeen ja autoimme asiamiesten koulutuksessa sekä tallensimme kerätyt tiedot. Ensimmäisenä osana oli tapauskontrolli ja toisena seurantatutkimus. Veikko Tuovinen (LSO:n terveydenhuoltoeläinlääkäri) käsitteli aineistot yhdenmuuttujan ja monimuuttuja-analyyseillä osaruhohylkäysten suhteen. Tässä projektiraportissa on yhteenveto Veikko Tuovisen julkaisusta Thesis: Feeder unit environmental factors associated with carcass condemnations in market swine (Cornell University1990). Meidän tutkimus oli jatkoa edellisille ja tarkoituksena oli etsiä ympäristöolosuhteiden ja maksahylkäysten välisiä yhteyksiä. Se sisältää kirjallisuuskatsauksen, tutkimusosan ja tulosten tarkastelun. Tutkimuksessa todettiin ilmatilan sikaa kohti, minimi-ilmanvirtauksen karsinassa ja ammoniakkipitoisuuden olevan tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä korkeiden maksahylkäysten kanssa. Vapaa veden saanti oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä alhaisiin maksahylkäyksiin.

Tutkielmassa tarkastellaan kirjallisuuteen perustuen eräitä sikojen kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Tarkasteltaviksi tekijöiksi on tarttuvista tekijöistä valittu merkityksellisiä hengitysteiden bakteeri-infektioita ja sikojen parasiitteja. Lisäksi tarkastellaan sikalaolosuhteita ja niiden merkitystä tuotantoon ja eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Hengitysteiden bakteeri-infektiot ovat runsaasti tutkittu alue johtuen suuresta taloudellisuudesta merkityksestään sikataloudessa. Tässä käsitellyillä hengitystiepatogeeneilla on merkitystä paitsi ensisijaisina taudinaiheuttajina, myös toissijaisille patogeeneille altistajina. Bakteeriperäisten hengitystiesairauksien aiheuttamat kasvutappiot vaihtelevat 5 ja 20 prosentin välillä, lisäksi tappioita aiheutuu alentuneesta rehuhyötysuhteesta ja etenkin paiseisen keuhkokalvontulehduksen kohdalla myös kohonneesta kuolleisuudesta. Sikojen parasiiteistä merkittäviä kasvutappioiden aiheuttajia ovat piiskamato, nystyrämato ja kapipunkin aiheuttaman sairauden yliherkkyysmuoto. Suolinkainen ja kokkidit ovat merkityksellisiä lähinnä toissijaisille taudinaiheuttajille altistavina tekijöinä, suolinkaisella on merkitystä myös teurastappioiden aiheuttajana maksavioitusten takia. Sikalaolosuhteet ovat merkityksellisiä lähinnä sian vastustuskyvyn kannalta; osa olosuhdevirheistä altistaa sikoja suoraan sairauksille murtamalla ensisijaisia vastustusmekanismeja limakalvo- ja ihovaurioiden takia, lisäksi olosuhdevirheidellä on suuri vaikutus stressin aiheuttaman immuunisupression muodossa. Kokeellisessa osassa porsaille luodaan normaalikasvukäyrä perustuen kolmen suomalaisen opetus- ja koulutilan punnitusaineistoon. Aineisto muodostuu 836 porsaasta. Tutkimusaikana 60 vuorokaudessa porsaat saavuttavat keskimääräisesti välityspainon 20 kiloa. Kasvua tarkasteltaessa merkittäviksi tekijöiksi kohoavat pahnuekoon ja porsaan syntymäpainon merkitys tuotannolle. Pienten pahnueitten porsaat kasvavat nelisen prosenttia nopeammin välityspainoon kuin suurten pahnueiden porsaat mutta suuret pahnueet tuottavat jopa 25 prosenttia enemmän pahnuepainossa mitattuna. Yksittäisen porsaan kasvua tutkittaessa syntymäpainossa ollut ero säilyi koko tutkimusajan suhteellisen eron pienentyessä. Porsaiden absoluuttinen kiloissa mitattava kokoero kasvoi koko tutkimusajan.