Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "silmätaudit"

Sort by: Order: Results:

  • Alve, Emma (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2016)
    Tämän kirjallisuuskatsauksena suoritetun lisensiaatin tutkielman tarkoituksena on koota tietoa tämänhetkiseen kirjallisuuteen perustuen naudan yleisimmistä ja merkittävimmistä silmäsairauksista sekä naudan silmän lääkintämahdollisuuksista. Nautojen silmäsairaudet ovat nautapraktiikassa tasaisin väliajoin vastaantuleva ongelma. Silmäsairauksista ja etenkin niiden hoitovaihtoehdoista ei ole olemassa tutkimustietoon perustuvia kansallisia hoitokäytäntöjä. Kirjallisuuskatsauksen yksi tavoitteista on selvittää, mitä naudan silmän lääkintätapoja maailmalla käytetään ja pohtia, ovatko nämä käytännöt Suomessa toteutettavissa. Maailmalla merkittävin nautojen tulehduksellinen silmäsairaus on infektiivinen keratokonjunktiviitti, jonka aiheuttajana on Moraxella bovis -bakteeri. Taudin puhkeamiselle altistavat runsas UV-säteily ja sarveiskalvovauriot. Kärpäset levittävät tehokkaasti bakteeria jaloissaan eläimestä toiseen. Moraxella bovista ei suomalaisilta nautatiloilta vielä ole eristetty. Toinen merkittävä tulehduksellisia silmäsairauksia aiheuttava bakteeri on Listeria monocytogenes. Bakteeri leviää erityisesti huonolaatuisen säilörehun välittämänä. Listeriasilmätulehdukset ovat usein sporadisia tautitapauksia. Listeriasilmätulehduksia esiintyy suomalaisissa naudoissa. Tulehduksellisten silmäsairauksien lisäksi naudalla esiintyy tiineydenaikaisista ongelmista johtuvia anomalioita ja kehityshäiriöitä, jotka johtavat joko koko silmäkudoksen puuttumiseen tai kudoksen muuttumiseen. Naudalla esiintyy silmien alueella myös kasvainmuutoksia sekä traumoja. Silmän anatomia ja etenkin sarveiskalvon rakenne hankaloittavat silmän lääkintää ja lääkeaineen kulkeutumista silmässä. Suurin osa naudalla esiintyvistä lääkehoitoa vaativista silmäsairauksista koskee silmän anteriorisia osia, jolloin topikaalisesti annosteltu lääkeaine kykenee ylläpitämään terapeuttista lääkeainepitoisuutta lääkintäkohteessa. Topikaalisen hoidon lisäksi naudan silmää voi lääkitä injisoimalla lääkeainetta sidekalvon alle, injisoimalla lääkeainetta silmään tai silmän taakse sekä systeemisellä hoidolla. Suomen lainsäädäntö rajoittaa tuotantoeläimille käytettäviä lääkevalmisteita eikä Suomessa ole erikseen naudan silmän lääkintään rekisteröityjä lääkevalmisteita. Nautojen silmäsairauksia hoitaessa eläinlääkärin on turvauduttava kaskadisäädökseen. Suomessa naudan silmän lääkinnän paikallisvalmisteina käytetään prokaiinipenisilliiniä sisältävää intramammaarituubia (Carepen vet. 600mg) sekä oksitetrasykliiniä sisältävää paikallisten ihovaurioiden hoitoon tarkoitettua voidetta (Terra-Poly vet). Silmäsairauksien esiintymisestä ei Suomessa ole tehty tutkimusta. Silmänäytteitä tutkitaan harvoin, vain muutamia vuosittain. Suomen tautitilanteen kartoittamiseksi olisi suurempi kartoitustutkimus sekä systemaattisempi näytteenotto silmätulehduksesta kärsivien nautojen silmistä tarpeen. Suomessa käytettävien lääkityskäytäntöjen riittävyyden sekä niistä seuraavien varoaikojen määrittäminen tutkimuksellisesti on myös tarpeen.