Browsing by Subject "stafylokokit"
Now showing items 1-2 of 2
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1991)Tämä syventävien opintojen tutkielma sisältää kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusosan. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään vedinkanavan rakennetta ja merkitystä puolustusmekanismin osana, riskitekijöitä vedinkanavainfektion ja mastiitin syntymiselle ja infektion ennaltaehkäisyä, vedinkanavainfektiota, S.aureus-mastiittia ja koagulaasinegatiivisten bakteerien aiheuttamaa mastiittia. Tarkoituksena oli selvittää, altistaako kokeellisesti aiheutettu vedinkanavan vaurio vedintä infektiolle, kun ihoa kontaminoidaan stafylokokeilla. Toisena tarkoituksena oli seurata mahdollisen mastiitin kehittymistä. Tutkittavana oli S.aureus ja kaksi koagulaasinegatiivista bakteerikantaa, S.hyicus ja S. epidermidis. Raaputettuihin vetimiin syntyi useammin vedinkanavainfektio ja infektio oli voimakkaampi kuin kontrollineljänneksissä. S.aureus aiheutti voimakkaimman vedinkanavan infektion. 11/15 raaputetuista neljänneksistä infektoitui kun taas kontrollineljänneksistä ei yksikään infektoitunut. Kliinisen mastiitin sai aikaan S.aureus 4/5 koelehmästä ja S.hyicus 2/5 koelehmästä. S.epidermidis aiheutti vain subkliinistä mastiittia.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1994)Tutkimus on jatkoa aikaisemmalle, pienemmällä aineistolla tehdylle tutkimukselle, jolla selvitettiin, voiko lypsylehmien utaretulehdusfrekvenssiä pienentää kastamalla vetimet maitohappobakteeriviljelmää (A-piimä] ja glyserolia sisältävään seokseen. Lopullinen koeryhmän koko oli 89 lehmää, jotka oli jaettu kolmeenkäsittelyryhmään utarepuoliskoittain. O-maitonäytteiden oton jälkeen vetimet kastettiin joko piimällä tai jodilla tai jätettiin käsittelemättä neljän kuukauden ajan. Maitonäytteitä otettiin kerran kuussa. Näytteistä laskettiin soluluvut ja tehtiin bakteriologiset määritykset, joiden perusteella vertailtiin eri käsittelyryhmiä. Uusia bakteeri-infektioita (etenkin S.aureus) löytyi niin vähän, ettei niitä voitu tilastollisesti käsitellä. Eri käsittelytapojen vaikutusta solulukuun tutkittiin vertailemalla uusien 125 000 solua/ml ylittävien tapausten lukumäärää eri ryhmissä kuukausittain. Piimällä käsitellyssä ryhmässä soluluvut nousivat vähiten. Suuria eroja eri ryhmien välillä ei ollut. Kaikkien ryhmien soluluvut nousivat huomattavasti kesäkuussa. Tämän tutkimuksen perusteella A-piimän tehokkuutta uusien stafylokokkiinfektioiden estäjänä ei voida selvästi osoittaa. Jatkotutkimuksissa voisi infektiopainetta lisätä esimerkiksi patogeenialtistuksen avulla.
Now showing items 1-2 of 2