Browsing by Subject "synnytysapu"

Synnytysvaikeus tarkoittaa vaikeutunutta tai pidentynyttä synnytystä, missä lehmän ja vasikan elinkykyisyys voi heikentyä. Synnytysvaikeus voi aiheuttaa myöhemmin myös muita ongelmia lehmälle, kuten huonoa tiinehtymistä ja alentunutta maidontuotantoa. Poikimavaikeudet aiheuttavat tuottajalle lisää työtä sekä lisää kustannuksia. Lehmälle ne aiheuttavat hyvinvointiongelman, sillä synnytysvaikeutta pidetään yhtenä kivuliaimmista tiloista mitä nauta elämänsä aikana voi kokea. Tuottaja pystyy vaikuttamaan omalla toiminnallaan moniin synnytysvaikeuteen johtaviin tekijöihin. Tällaisia asioita ovat lehmän sopiva lihavuuskunto, hiehojen riittävä ikä ja koko ennen siemennystä sekä oikeanlaisen sonnin valinta. Tuottajan osaamisella ja poikimisten valvonnalla on myös iso merkitys onnistuneen lopputuloksen kannalta. Tutkimuksen aineisto kerättiin Helsingin yliopiston tuotantoeläinsairaalan potilasjärjestelmä Provetista takautuvasti aikaväliltä 1.1.2018-31.12.2020. Tutkimusaineistoon saatiin kerättyä yhteensä 192 naudan tiedot. Haku toteutettiin nautojen hoitokoodien 070-075 avulla. Aineiston hakua laajennettiin puuttuvien ikä- ja rotutietojen kohdalla myös Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevaan. Tutkimusaineiston tapauksista 58,9 % olivat ayrshire-rotuisia lehmiä ja 27,6 % holstein-rotuisia lehmiä. Muita rotuja aineistossa oli vähän. Nuorin aineistossa poikima-apua saanut lehmä oli iältään 1 v 2 kk ja vanhin 11 v 1 kk. Aineiston lehmien keski-ikä poikimahetkellä oli 4,29 vuotta. 95 % vaihteluväli iälle oli 3,98-4,60 vuotta ja mediaani 3,21 vuotta. Vetoapu oli yleisin synnytysavun muoto ja sen avulla hoidettiin 62,5 % tapauksista. Synnytysvaikeuteen johtaneita syitä oli useita. Kolme yleisintä syytä kattoivat 70,3 %. Yleisimmät syyt olivat virheasennot, kaksostiineydet sekä isokokoiset vasikat. Mikrobilääkkeitä oli käytetty 29,7 % kaikista aineiston tapauksista. Käyttö oli ollut harkittua ja noudattanut Ruokaviraston mikrobilääkkeiden käyttösuosituksia. Mikrobilääkkeiden lisäksi kerättiin tietoa muiden lääkkeiden käytöstä. Tulehduskipulääkkeitä oli annettu 80,7 % aineiston tapauksista. Myös vuodenajan vaikutusta synnytysvaikeuksien määrään tutkittiin. Eniten tapauksia oli aikavälillä tammikuusta maaliskuuhun (27,1 %) ja vähiten aikavälillä heinäkuusta syyskuuhun (22,4 %). Vaihtelua oli myös saman tarkastelujakson sisällä eri vuosina. Tapausten lopputulemista pystyi päättelemään lehmän ennusteen olevan hyvä synnytysvaikeustapauksissa. Lehmä jäi henkiin 89,1 % tapauksista. Vasikoiden selviämisestä oli hyvin vähän mainintoja, mutta niitä tiedettiin selvinneen ainakin 29,2 %.