Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "tamma"

Sort by: Order: Results:

  • Malms, Mikaela (2023)
    Hevosilla esiintyy synnytysvaikeuksia harvoin, mutta ne ovat aina hätätapauksia. Synnytysvaikeus voi aiheutua tammasta tai varsasta johtuvasta syystä ja hoito riippuu aina ongelman aiheuttajasta. Hevosen synnytys on nopea tapahtuma ja sen aikana ilmenevät ongelmat on ratkaistava ripeästi, jotta tamma ja varsa selviävät hengissä. Yleisin synnytysvaikeuden aiheuttaja hevosella on varsan virheasento. Virheasennoista tyypillisin on yhden tai molempien etujalkojen virheasento, jossa jalka on koukussa etupolvesta tai olkanivelestä. Myös muut jalkojen ja kaulan virheasennot ovat mahdollisia. Muita varsasta johtuvia synnytysvaikeuden syitä ovat muun muassa sikiön kehityshäiriöt, kaksostiineydet ja varsan suuri koko suhteessa tammaan. Tammasta johtuvia synnytysvaikeuden syitä ovat mm. kohtukierre, polttoheikkous ja ennenaikainen istukan irtoaminen. Synnytysvaikeus pyritään aina hoitamaan mahdollisimman pienin toimenpitein. Ensin tila yritetään korjata tamman ollessa hereillä. Ellei tämä onnistu, suositellaan tamman kuljettamista sairaalahoitoon, jossa se voidaan turvallisesti nukuttaa ja tarvittaessa leikata. Tamman siirtäminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista, joten joskus tamma joudutaan nukuttamaan synnytysvaikeuden hoitamiseksi talliolosuhteissa. Keisarinleikkauksia ei suositella tehtäväksi muualla kuin sairaalassa, mutta kotitallilla voidaan tietyissä tilanteissa tehdä esimerkiksi fetotomia tai hätäsektio. Synnytysvaikeus lisää riskiä synnytyksenjälkeisille komplikaatioille. Yleisin komplikaatio on niin kutsuttu jälkeisten jääminen, jossa sikiökalvot jäävät osittain kiinni kohtuun synnytyksen jälkeen. Jälkeisten jääminen ei itsessään ole hengenvaarallinen tila, mutta se voi johtaa esimerkiksi henkeä uhkaavaan kohtutulehdukseen. Muita tammaan kohdistuvia komplikaatioita ovat mm. eriasteiset verenvuodot, repeämät, kohtuprolapsi ja tyrät. Varsalle voi synnytysvaikeudesta koitua hapenpuute, joka pahimmillaan johtaa kuolemaan. Hapenpuutteesta kärsineille varsoille voi tulla erilaisia hermostollisia oireita ja niiden sisäelimet saattavat vaurioitua. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on koota tietoa hevosten synnytysvaikeuksista käyttäen lähteenä mahdollisimman kattavasti tuoreinta tutkimustietoa aiheesta. Työn tavoitteena on toimia tietolähteenä eläinlääkäreille ja eläinlääketieteen opiskelijoille.
  • Päykkönen, Elli (2021)
    Koska hevosen lisääntymiskausi ajoittuu vain kesäkuukausille, voi yksittäisistäkin ovulaatiohäiriöistä olla merkittävää haittaa yksilön hedelmällisyydelle. Pitkän kantoajan takia tammat olisi hyvä saada tiineeksi mahdollisimman aikaisin, jotta ne varsoisivat mahdollisimman aikaisin keväällä. Kaikkien vuoden aikana syntyneiden varsojen syntymäpäivä on aina ensimmäinen tammikuuta, joten aikaisin keväällä syntyneillä varsoilla on ikäluokkakilpailuissa kilpailuetu myöhemmin kesällä syntyneisiin varsoihin nähden. Tamma on kausilisääntyjä, jonka lisääntymiskausi on keväällä ja kesällä. Tällöin tyhjillä tammoilla on säännöllinen kiimakierto, jonka pituus on keskimäärin 21 vuorokautta. Kiimakierto voidaan jakaa follikulaari- ja luteaalivaiheeseen. Follikulaarivaiheessa (estrus) tammalla on kiimaoireita ja se on valmis parittelemaan. Ovulaatio tapahtuu follikulaarivaiheessa, yleensä 1-2 päivää ennen follikulaarivaiheen loppua. Luteaalivaiheessa (diestrus) kohtu valmistautuu mahdolliseen tiineyteen. Luteaalivaihe päättyy keltarauhasen kuolemaan ja uuden follikulaarivaiheen alkamiseen. Hevosen yleisimpiä anovulaation syitä ovat hemorragiset anovulatoriset follikkelit, lutenisoituneet repeämättömät follikkelit, sekä persistoivat anovulatoriset follikkelit. Lisäksi ovulaatioon vaikuttaa tamman kuntoluokka ja mahdollinen metabolinen oireyhtymä. Ihmisillä yleisin anovulaation aiheuttaja on polykystinen munasarja -oireyhtymä eli PCOS. Naisilla PCOS aiheuttaa samantapaisia hormonaalisia muutoksia follikkelien kehittymisympäristössä kuin metabolinen oireyhtymä tammoilla. Molempiin liittyy vahvasti ylipaino ja insuliiniresistenssi. Naudoilla yleisin anovulaation syy ovat follikkeli- ja luteaalirakkulat. Naudan follikkelirakkula muistuttaa läheisesti tamman persistoivaa anovulatorista follikkelia. Tilojen oirekuvat ovat kuitenkin erilaisia. Tammoilla ovulaatiohäiriöiden esiintyvyys on kohtuullisen alhainen, mutta yksilön kohdalla ne aiheuttavat merkittävää haittaa hedelmällisyydelle. Olisikin tärkeää, että anovulaation syntymekanismit tunnettaisiin, jotta niitä pystyttäisiin ehkäisemään ja hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti. Tämä lisensiaatintutkielma sisältää kirjallisuuskatsauksen tamman ovulaatiosta ja anovulaatiosta. Tutkielman tavoitteena on kuvata, millainen on normaali ovulaatio ja kiimojen vuodenaikaisvaihtelu, sekä kuvailla tamman ovulaatiohäiriöitä. Työssä myös verrataan tamman ovulaatiohäiriöitä ihmisten ja nautojen vastaaviin ovulaatiohäiriöihin, kuten follikkeli- ja luteaalirakkuloihin, sekä polykystiseen munasarjaoireyhtymään.
  • Saarijärvi, Reeta (2018)
    Tämän tutkielman tavoitteena on luoda katsaus yleisimpiin tammojen tiineyden keskeytymisten syihin Suomessa. Tutkielmassa käydään lyhyesti läpi tärkeimpiä abortoitumisen syitä tammoilla niin alku- kuin lopputiineydessäkin. Mukana on vertailua Suomen tilanteen ja ulkomailla tehtyjen tutkimusten välillä. Työn tutkimusosiota varten on käyty läpi ja kerätty yhteen Eviran patologian osastojen eri yksiköiden, pääasiassa Helsinki ja Seinäjoki, obduktiokertomukset luomisensyyn selvityksistä vuosilta 2000 – 2015. Yhteensä raportteja oli tuolta ajalta 436 kappaletta. Materiaalin avulla kirjallisuuskatsaukseen on saatu ajankohtaista tietoa Suomen tilanteesta, erityisesti infektiivisten aiheuttajien osalta. Hevosen sikiön menetykset voidaan jakaa kahteen ryhmään. Sikiön varhaiskuolemiin ja myöhäistiineyden sikiön menetyksiin, johon edelleen katsotaan kuuluvaksi sikiön abortoituminen, ennenaikainen syntymä ja neonataali varsan menehtyminen. Aikaisiksi tiineyden keskeytymisiksi lasketaan ensimmäisten kuukausien aikana tapahtuvat tiineyden keskeytymiset. Tällöin puhutaan sikiön resorboitumisesta. Ennen 300:a tiineyspäivää syntyvät varsat eivät ole elinkelpoisia ja tällöin puhutaan abortoitumisesta eli sikiön syntymisestä ennenaikaisesti. Aikaisia sikiön menetyksiä aiheuttaa useat eri tekijät. Aiheuttajat voidaan jakaa sisäisiin, ulkoisiin ja sikiöstä johtuviin tekijöihin. Esimerkkejä näistä aiheuttajista ovat muun muassa tamman ikä, tamman tai sikiön stressi, alkion kehitykselliset häiriöt ja tamman sairaudet. Myöhäistiineyden aborttien aiheuttajat voidaan jakaa infektiivisiin ja ei- infektiivisiin aiheuttajiin. Infektiivisiin aiheuttajiin kuuluvat bakteerit, virukset ja sienet. Yleisimmät aborttia aiheuttavat virukset hevosella ovat EHV- 1 (equine herpes virus) ja EAV ( equine arteritis virus), joka aiheuttaa hevosen virusarteriitiksi kutsutun sairauden. Bakteerit aiheuttavat kuitenkin abortteja useammin kuin virukset. Bakteerit voivat aiheuttaa tammalle istukkatulehduksen, jonka kautta bakteeri voi siirtyä myös sikiöön. Plasentiitti eli istukkatulehdus on yksi merkittävimmistä tamman tiineyden keskeytymiseen johtavista tekijöistä. Yleisimmät bakteerit, joita istukkatulehduksen aiheuttajina Suomessa tavataan on Streptococcus equi sp. zooepidemicus, Esterichia coli ja Listeria monocytogenes. Ei- infektiiviisiin aiheuttajiin kuuluu muun muassa kaksostiineys, napanuoran häiriöt, istukan vesipöhöt sekä sikiön epämuodostumat. Eviran materiaalin tulokset noudattavat pääsääntöisesti muualla maailmassa tehtyjen tutkimusten tuloksia. Suurelle osalle tutkituista sikiöistä ja istukoista ei löytynyt syytä abortoitumiselle (55 %). Bakteerien aiheuttamia oli 16% ja yleisimmin tulehdus oli istukassa. Ei-infektiivisten syiden aiheuttamia abortteja tilastoitiin 15 % ja virusten aiheuttama abortteja taas 9,8%. Materiaalin mielenkiintoinen löydös oli mahdollisten steriilien istukkatulehdusten esiintyminen hevosilla. Naisilla steriili istukkatulehdus on paljon tutkimuksen alla ollut aihe, mutta sen etiologia runsaasta tutkimisesta huolimatta on vielä osittain epäselvä. Hevosilla kyseisen sairauden toteaminen vaatisi runsaasti lisätutkimuksia.