Browsing by Subject "tarttuvat sorkkasairaudet"
Now showing items 1-2 of 2
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2016)Sorkkavälin ajotulehdus on suomalaisilla lypsykarjatiloilla viime vuosina yleistynyt tarttuva sorkkasairaus. Se aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita tuottajalle ja vaikuttaa merkittävästi eläinten hyvinvointiin. Sorkkavälin ajotulehdus aiheuttaa lehmälle sorkkavälin ihon kuolioisen tulehduksen, jonka oireita ovat kuume, ontuminen ja turvotus sorkan sekä jalan alueella. Ajotulehduksen diagnoosiin päästään sorkkavälin ihon tarkastelulla. Ajotulehdukselle altistavina syinä pidetään sorkkavälin ihon vaurioita sekä vauriolle altistavia kosteita ympäristöolosuhteita. Ennaltaehkäisyssä keskeisintä on edellä mainittujen tekijöiden poistaminen eläimen ympäristöstä. Hoitoina sorkkavälin ajotulehdukseen ovat kipulääke, tukihoito sekä antimikrobilääkehoito. Sorkkavälin ajotulehduksen taustalla uskotaan olevan Fusobacterium necrophorum -bakteeri, joka on anaerobinen gram-negatiivinen sauvabakteeri. F. necrophorum ei ole ainoastaan sorkkavälin ajotulehduksen aiheuttaja, vaan se voi aiheuttaa useille eläinlajille ja ihmisille kuolioista tulehdusta eri puolilla elimistöä. F. necrophorum -bakteeriin kuuluu kaksi alalajia, F. necrophorum alalaji necrophorum ja alalaji funduliforme, joiden välillä on merkittäviä eroja taudinaiheutuskyvyissä. F. necrophorum alalaji necrophorum -bakteeria pidetään taudinaiheuttamiskyvyltään voimakkaampana ja se on useammin eristetty eläinperäisestä näytteistä. F. necrophorum alalaji funduliforme on tavattu useammin ihmisistä peräisin olevista näytteistä tai toissijaisena taudinaiheuttajana bakteerien sekakasvustoista. F. necrophorum -bakteerin ohella myös monia muita bakteereita on yhdistetty sorkkavälin ajotulehdukseen ja niitä on usein eristetty ajotulehdustapauksista. Niitä ovat Prevotella melaninogenica, Porphyromonas levii, Dichelobacter nodosus ja Trueperella pyogenes. Tämän työn tutkimusosassa tarkastelen fusobakteerien esiintymistä sorkkavälin ajotulehduksessa. Lisäksi tarkastelen oireiden kuten ontumisen ja turvotuksen esiintymistä ajotulehdusta sairastavilla lehmillä. Vertailukohteina ovat terveet ja muita sorkkasairauksia sairastavat eläimet. Tämä tutkimus kuului osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan hankkeeseen tarttuvista sorkkasairauksista, joka toteutettiin Helsingin yliopiston ja Eviran yhteistyönä. Bakteriologiset tutkimukset tehtiin Evirassa. Tutkimusnäytteet kerättiin vuosien 2012 - 2014 välisenä aikana suomalaisilta lypsykarjatiloilta, joissa oli vastikään todettu sorkkavälin ajotulehdus -epidemia. Ontumisen ja turvotuksen esiintyminen eivät kerro mistä sorkkasairaudesta on kyse, vaikka turvotusta oli havaittavissa suurella osalla ajotulehdustapauksia. Ajotulehdusnäytteissä oli havaittavissa eniten F. necrophorum alalaji necrophorum -bakteereita, jota ei havaittu terveissä sorkissa. Fusobakteereita löydettiin myös muissa sorkkasairauksissa. Osaa tutkittuja eläimiä oli hoidettu antimikrobilääkkeillä. Aiemmin hoidettujen ja parhaillaan kuurilla olleiden eläinten sorkkavälinäytteistä löydettiin vielä fusobakteereita. Tutkimus osoittaa, että sorkkavälin ajotulehduksen tunnistamiseksi sorkka on nostettava ylös ja tutkittava perusteellisesti. Tutkimuksen tulokset vahvistavat myös käsityksen F. necrophorum alalaji necrophorum -bakteerin keskeisestä roolista ajotulehduksen aiheuttajana, mutta herättävät lisäksi myös kysymyksiä muun muassa siitä, milloin sorkkavälin ajotulehdus on bakteriologisesti parantunut.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2015)Tarttuvia sorkkasairauksia ovat sorkkavälin ihotulehdus, sorkka-alueen ihotulehdus, kantasyöpymä ja sorkkavälin ajotulehdus. Sorkka-alueen ihotulehdus ja sorkkavälin ajotulehdus ovat näistä neljästä voimakkaimmin oireilevia aiheuttaen kipua ja eläinten ontumista. Kipuilu ja ontuminen huonontavat eläinten hyvinvointia ja karjan taloudellista kannattavuutta. Kannattavuuden laskun aiheuttavat lisääntyneet hoitokustannukset, eläinkaupan vaikeutuminen ja maidontuotannon väheneminen. Tarttuvia sorkkasairauksia esiintyy huomattavasti useammin pihatto- kuin parsinavetoissa. Tarttuvat sorkkasairaudet ovat tämän hetkisen tietämyksen mukaan bakteerien aiheuttamia ja tartunta leviää karjassa eläinyksilöiden välillä. Karjasta toiseen tarttuvat sorkkasairaudet voivat päästä leviämään esimerkiksi ostoeläinten, työkoneiden, eläinlääkäreiden tai sorkkahoitajien välityksellä. Kliinisesti sairaille eläimille annetaan paikallishoidon lisäksi kipulääke ja tarvittaessa aloitetaan systeeminen antibioottihoito. Paikallishoidolla tarttuvien sorkkasairauksien yhteydessä tarkoitetaan lähinnä sorkan puhdistamista, vuolemista ja hoitavan aineen annostelua sorkka-alueelle. Annostelu voidaan suorittaa joko ruiskuttamalla aine sorkka-alueelle tai sorkkakylvyn avulla. Sorkkakylpyjä käyttämällä hoitava aine saadaan helposti annosteltua eläinten sorkkiin ja isojen eläinryhmien hoito helpottuu. Sorkkakylvyn tarkoituksena ei ole ainoastaan hoitaa sairaita yksilöitä vaan myös ennaltaehkäistä uusien tartuntojen syntymistä. Sorkkakylpy onkin usein käytössä koko karjalle tai eläinryhmälle, eikä pelkästään sairaille yksilöille. Kylpyaltaat suositellaan sijoitettavaksi lypsyn jälkeen eläinten kulkuväylälle. Altaan on oltava tarpeeksi pitkä ja reunojen tarpeeksi korkeat, että varmistutaan riittävästä askelmäärästä hoitoaineessa. Keväällä 2013 suoritetun kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sorkkakylpyjen käyttöastetta suomalaisissa lypsykarjoissa. Lisäksi selvitettiin mitä sorkkakylpyaineita lypsykarjoissa oli käytössä. Kyselytutkimukseen vastasi 387 karjanomistajaa. Kaikissa kyselyyn osallistuneissa karjoissa oli vuonna 2012 vähintään 50 lypsylehmää. Kyselyyn vastanneista karjoista 23% oli sorkkakylpy käytössä tai sorkkakylpyä oli käytetty aikaisemmin tilalla. Sorkkakylpyjen käyttöön vaikutti suuresti tilan tautitilanne sorkkavälin ajotulehduksen suhteen. Karjoissa, joissa sorkkavälin ajotulehdusta ei ollut todettu, vain 8% oli sorkkakylpy käytössä. Karjoissa, joissa sorkkavälin ajotulehdusepidemia oli todettu, sorkkakylpy oli käytössä 69%. Suomessa oli keväällä 2015 markkinoilla alle kymmenen eri sorkkakylpyvalmistetta, joista kuparisulfaatti oli hypoteesin mukaisesti selkeästi eniten käytössä oleva valmiste. Sorkkavälin ajotulehdusepidemian hoitoon kuparisulfaatin oli valinnut 60% sorkkakylpyjä käyttäneistä karjoista ja ennaltaehkäisyynkin käytettäväksi valmisteeksi 45% karjoista. Toiseksi suosituimpia sorkkakylpyvalmisteita sekä sorkkavälin ajotulehduksen hoidossa että tarttuvien sorkkasairauksien ennaltaehkäisyssä olivat DeLavalin 4Hooves ja Hoofcare DA -valmisteet. Maailmalla yleisesti käytössä olevien valmisteiden, kuten formaliinia tai erilaisia antibiootteja sisältävien aineiden, käyttö sorkkakylvyissä on Suomessa kielletty. Tässä työssä tehty listaus Suomessa markkinoilla olevista valmisteista helpottaa sopivan valmisteen valintaa karjatilalla.
Now showing items 1-2 of 2