Browsing by Subject "teurastamo"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)Tässä kirjallisuuskatsauksena toteutetussa lisensiaatintutkielmassa käsitellään akuutin faasin proteiineja ja niiden mahdollisuuksia punaisen lihan lihantarkastuksen apuvälineenä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, voitaisiinko akuutin faasin proteiineja tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella hyödyntää sian ja naudan lihantarkastuspäätöksen tukena, ja mitä mahdollisia haasteita tai rajoituksia akuutin faasin proteiinien käyttöön osana lihantarkastusta liittyy. Akuutin faasin proteiinit ovat elimistön puolustusjärjestelmän tuottamia proteiinirakenteisia molekyylejä, joiden pitoisuus kasvaa tai vähenee, kun elimistöön kohdistuu tartuntatauti, tulehdustila, ruumiinvamma, kudosvaurio, kasvainsairaus tai jokin eläimelle stressiä aiheuttava tekijä. Akuutin faasin proteiineja on viime vuosina tutkittu enenevissä määrin eläinlääketieteen piirissä, ja niitä voidaan käyttää apuna sairauksien diagnosoinnissa, ennusteen arvioinnissa ja paranemisen seurannassa. Eläinlajien välillä on eroja siinä, mitkä proteiinit ovat puolustusvasteen ja diagnostiikan kannalta keskeisimmässä roolissa. Koska nykyistä lihantarkastusjärjestelmää ollaan tulevaisuudessa uudistamassa, on ajankohtaista selvittää, olisiko lihantarkastukseen hyödyllistä sisällyttää uusia menetelmiä, kuten akuutin faasin proteiinien määrityksiä. Uudistuksen myötä lihantarkastuksella pyritään ehkäisemään paremmin nykyajassa todennäköisimpiä lihaan liittyviä terveysvaaroja ja parantamaan nykyisen järjestelmän heikkouksia. Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella tiettyjen akuutin faasin proteiinien määritysten avulla näyttäisi olevan mahdollista tunnistaa eläinryhmät, joissa lihantarkastuksessa havaittavien löydösten todennäköisyys on suurempi. Näiden proteiinien määrityksistä voisi olla hyötyä riskiperusteiseen lihantarkastukseen siirtymisessä. Toisaalta määritysten tulkintaan ja diagnostiseen tehoon liittyy kohtalaisen paljon epävarmuuksia, jotka täytyy ottaa huomioon, jos akuutin faasin proteiineja päädytään hyödyntämään osana lihantarkastusta. Akuutin faasin proteiinien kykyä tunnistaa kuluttajalle aiheutuvaa terveysriskiä on nykyisen tutkimustiedon valossa vaikeaa arvioida, ja siitä tarvitaan lisää tutkimustietoa. Myös sairaiden eläinten tunnistamiseen sopivien raja-arvojen määrittäminen edellyttää lisää tutkimustyötä. Johtopäätöksenä akuutin faasin proteiinien määrityksiä ei riittämättömän tutkimustiedon vuoksi voida tällä hetkellä ottaa osaksi lihantarkastusta. Akuutin faasin proteiinien käyttöön lihantarkastuksessa liittyy paljon ratkaisemattomia kysymyksiä sekä määritysten tulosten tulkinnan, että käytännön järjestelyjen, kuten näytteenoton järjestämisen osalta. Lisäksi tarvitaan luotettavia, nopeita ja edullisia määritysteknologisia ratkaisuja, jotta akuutin faasin proteiinien määritys voisi antaa lihantarkastukseen todellista lisäarvoa ja olisi riittävän taloudellista sekä tehokasta toteutettavaksi osana lihantuotantojärjestelmää. Näin ollen vaikuttaa epätodennäköiseltä, että määrityksiä voitaisiin ottaa käyttöön lähivuosina. Vaikka akuutin faasin proteiinien mittaamisesta voisi mahdollisesti olla hyötyä eläinten terveyden seurannassa, on toistaiseksi vaikeaa arvioida, millaiseksi niiden rooli lihantuotantoketjussa ja lihantarkastuksessa muodostuu. Tätä lisensiaatintutkielmaa voidaan hyödyntää tietolähteenä sian ja naudan akuutin faasin proteiineihin liittyen, etsittäessä lihantarkastukseen ja akuutin faasin proteiineihin liittyviä tutkimuskohteita ja arvioitaessa akuutin faasin proteiinien mahdollisia käyttösovelluksia lihantuotantoketjussa.
-
(2022)Mikrobilääkeresistenssi on merkittävä maailmanlaajuisesti lisääntyvä ongelma, joka uhkaa ihmisten ja eläinten terveyttä kaikkialla maailmassa. Yli puolet maailmalla käytetyistä antibiooteista on käytössä ruoantuotantoon käytettävillä elämillä. Mikrobilääkkeiden säännöllinen käyttö eläintuotannossa kuitenkin lisää bakteerien todennäköisyyttä tulla mikrobilääkkeille vastustuskykyisiksi. Moniresistentit bakteerit aiheuttavat vaikeahoitoisia infektioita ja lisääntynyttä kuolleisuutta mikrobilääkehoitovaihtoehtojen vähentyessä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että resistenttien mikrobien tutkiminen jätevedestä voisi tarjota nopean ja tehokkaan menetelmän mikrobilääkeresistenssin arvioimiseen. Tähän lisensiaatin tutkielmaan sisältyvän alkuperäistutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Etelä-Afrikan teuraseläinten mikrobilääkeresistenssiprofiilia tutkimalla eteläafrikkalaisten teurastamoiden jätevesissä esiintyviä zoonoottisia mikrobilääkkeille resistenttejä bakteereja. Työssä selvitettiin, mitä nämä bakteerit ovat ja mille mikrobilääkkeille ne ovat resistenttejä. Lisäksi työssä haluttiin selvittää, onko teurastamoiden lattiakaivoista ja jätevesitankeista otetuissa näytteissä eroja, ja miten eri teurastamoilta otetut näytteet eroavat toisistaan. Tutkimusprojekti (SAAW, South African Abattoir Wastewater) toteutettiin yhteistyössä Pretorian yliopiston kanssa. Työssä tutkittiin kuudelta eteläafrikkalaiselta teurastamolta toukokuussa 2022 kerätyt jätevesinäytteet (n=18) ja lattiakaivoista otetut pyyhkäisynäytteet (n=15). Näytteistä etsittiin laajakirjoisia beetalaktamaasientsyymejä (ESBL) tuottavia bakteereja, karbapenemaaseja tuottavia enterobakteereja, metisilliiniresistenttejä Staphylococcus aureus - bakteereja, vankomysiiniresistenttejä enterokokkeja sekä Candida auris -hiivasieniä viljelemällä näytteet mikrobilääkeresistenttejä kantoja seuloville maljoille. ESBL-entsyymejä tuottavia kantoja seulovalta maljalta eristettiin Escherichia coli (n=60) - ja Klebsiella pneumoniae (n=24) -bakteereja. Karbapenemaaseja tuottavia enterobakteereja seulovalta maljalta eristettiin Acinetobacter baumannii (n=16) -, Acinetobacter pittii (n=3) - ja Acinetobacter nosocomialis (n=2) -bakteereja. Tutkimuksessa ei havaittu yhtään S. aureus -bakteeria, vankomysiiniresistenttiä Enterococcus faecalis - tai Enterococcus faecium -bakteeria tai C. auris -hiivasientä. Isolaattien mikrobilääkeresistenssiä tutkittiin kiekkoherkkyys- ja liemilaimennosmenetelmällä. Kaikki ESBL-maljalta eristetyt E. coli - ja K. pneumoniae -kannat osoittautuivat ESBL:n tuottajiksi. Näistä kannoista suurin osa (76,2–100 %) oli resistenttejä kefotaksiimille, keftatsidiimille ja kefepiimille. Vastaavasti 0,0–1,2 % niistä oli resistenttejä kefoksitiinille, meropeneemille, kolistiinille, piperasilliini-tatsobaktaamille ja keftolotsaani-tatsobaktaamille. Tutkimuksessa havaittiin yksittäinen meropeneemiresistentti E. coli -kanta ja yksittäinen kolistiiniresistentti K. pneumoniae -kanta. Karbapenemaaseja tuottavia enterobakteereja seulovalta maljalta kaikki tunnistetut Acinetobacter -suvun bakteerit olivat herkkiä meropeneemille. Kaikki A. baumannii -kannat olivat herkkiä myös kolistiinille. Tutkimuksen tulokset antavat lupaavia viitteitä jätevesiseurannan soveltuvuudesta zoonoottisten moniresistenttien bakteerien havaitsemiseen teuraseläimistä. On mahdollista, että tulevaisuudessa eläimissä esiintyvät taudinaiheuttajat voitaisiin havaita samasta jätevesinäytteestä sen sijaan, että näytteitä joudutaan ottamaan yksittäisistä eläimistä. Tämä edellyttää sitä, että teurastamolla eläimistä peräisin oleva jätevesi kerääntyisi yhteen samaan paikkaan. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan esimerkiksi näytteenottopaikan ja näytetyypin optimoimiseksi.
-
(2019)Ihmiset kokevat eläinten hyvinvoinnin eri tavoin ja hyvinvointia voidaan arvioida monesta eri näkökulmasta. Euroopan unionin rahoittamana aloitettu Welfare Quality® (WQ) projekti on kehittänyt arviointimenetelmiä eri eläinlajeille koko tuotantoketjun ajaksi. WQ–arviointimenetelmä on luotu tieteeseen perustuvan tiedon avulla. Yhdysvalloissa North American Meat Institute (NAMI) on kehittänyt yhteistyössä eläintieteiden professorin Temple Grandinin kanssa toiminta- ja arviointiohjeet teurastamoille koskien eläinten käsittelyä ja hyvinvointia. Tässä arviointimenetelmässä arviointikriteerit on saatu keräämällä tietoa teurastamoista eri puolilta Yhdysvaltoja. Molemmissa arviointimenetelmissä arvioidaan tainnutuksen onnistumista, eläinten käyttäytymistä ja niiden reagointia teurastamon olosuhteisiin. Euroopan unionin maissa lopetusasetus (1099/2009) asettaa vähimmäisvaatimukset eläinten suojelusta teurastamisen ja lopettamisen yhteydessä. Tämän lainsäädännön toteutumista teurastamoissa auditoi Euroopan komission alaisuudessa toimiva elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto (FVO). FVO siirtyi vuonna 2016 osaksi komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääjaoston toimintaa. Tämä lisensiaatin tutkielma sisältää alkuperäistutkimuksen, jonka aineistona käytettiin FVO:n auditointeja vuosilta 1998–2018. Tutkielmaan valittiin EU-maissa suoritetut englanninkieliset auditoinnit, jotka koskivat eläinten hyvinvointia teurastamoissa (yhteensä 233 kappaletta). Tutkielman aineisto rajattiin koskemaan perinteistä teurastusta punaisen lihan teurastamoissa. Tutkielman tarkoitus oli koota eläinten hyvinvointiin teurastamoissa liittyviä epäkohtia aihealueittain ja maittain. Tavoitteena oli selvittää, missä hyvinvoinnin osa-alueessa ilmenee eniten puutteita ja onko EU-maiden välillä eroja. Hyvinvoinnin osa-alueet jaettiin koskemaan eläinten kuntoa, eläinten käsittelyä, säilytystiloja, teurastamon rakenteita, tainnutushäkkiä, tainnutusta, tainnutusvälinettä, varatainnutusvälinettä, verenlaskua, valvontaa ja koulutusta. Osa-alueet valikoituivat auditointien rakenteen, havaittujen epäkohtien ja lopetusasetuksen mukaisesti. Epäkohdat taulukoitiin auditointia kohden. Lisäksi oli tarkoitus arvioida havaittuja epäkohtia Welfare Quality®–arviointikriteerein. FVO:n auditoinneissa havaittiin epäkohtia yhteensä 653 kappaletta. Epäkohtien lukumäärä suhteessa auditointien lukumäärään oli keskiarvoltaan 2,7, vaihteluvälin ollessa 0–5,8. Eniten epäkohtia esiintyi Kreikalla, jolla havaittiin 76 epäkohtaa 13 auditoinnilla. Suhteessa suoritettujen auditointien lukumäärään korkea epäkohtien lukumäärä oli myös Kroatialla (5,5) ja Espanjalla (5,4). Suomella esiintyi yhteensä 16 epäkohtaa yhdeksässä auditoinnissa. Eniten epäkohtia esiintyi eläinten hyvinvoinnin valvonnassa 111 epäkohtaa eli 20 % kaikista epäkohdista. Toiseksi eniten epäkohtia esiintyi tainnutuksen onnistumisessa (82 epäkohtaa). Welfare Quality®–arviointikriteerien mukaisesti jaoteltuna eniten epäkohtia esiintyi hyvässä terveydessä (55 %). Tutkimuksen tulosten perusteella eläinten hyvinvoinnissa teurastamisen ja lopettamisen yhteydessä on parannettavaa. Epäkohtien lukumäärä vaihtelee maittain. Suomessa epäkohtia esiintyi alle EU-maiden keskiarvon. FVO:n auditointiraporttien rakenteen ja sisällön vaihtelun vuoksi tutkielman aineiston yhdenmukaistamisessa oli haasteita, jotka voivat vaikuttaa lopullisiin tuloksiin.
Now showing items 1-3 of 3