Browsing by Subject "vagina"

Capnocytophaga canimorsus, Capnocytophaga cynodegmi ja Capnocytophaga canis -lajit ovat zoonoottisia. Ne voivat aiheuttaa ihmisille vaarallisia infektioita, mitkä pahimmillaan johtavat verenmyrkytykseen, jopa kuolemaan. Imuunipuutteisille ihmisille Capnocytophaga-suvun bakteerien aiheuttamat infektiot ovat erityisen suuri riski. Capnocytophaga-tartunnat saadaan usein eläinten syljen välityksellä, esimerkiksi puremahaavoista. Ihmisten terveyden ja eläinlääkäreiden työturvallisuuden vuoksi Capnocytophaga-suvun bakteerien esiintyminen eri eläinlajeilla ja niihin liittyvät riskit on tärkeä tuntea ja tunnistaa. Toistaiseksi Capnocytophaga-suvun bakteerien esiintymisestä hevosilla löytyy vain yksi hollantilainen tutkimus. Tutkielman tutkimusosuuden tavoitteena on selvittää polymeraasiketjureaktio (PCR) -menetelmällä, esiintyykö suomalaisilla hevosilla suun limakalvolla zoonoottisia Capnocytophaga-suvun bakteereita. Hypoteesina on, että niiden esiintyvyys hevosilla on 5 prosenttia. Hypoteesia tukee se, että aiemmin hevosilta on löydetty Capnocytophaga-suvun bakteereita suun limakalvolta. Toistaiseksi hevosen normaalimikrobistosta on vähän suomenkielistä materiaalia. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on luoda suomenkielinen katsaus tämänhetkiseen tietoon hevosen normaalimikrobistosta, ja sen koostumukseen vaikuttavista tekijöistä. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään hevosen ruoansulatuskanavan, ulosteen, hengitysteiden, ihon, vaginan ja silmän normaalimikrobistoa sekä varsan suoliston mikrobiston kehitystä. On tärkeää tuntea, mitä hevosen normaalimikrobistoon kuuluu, ennen kuin tehdään johtopäätöksiä normaalimikrobiston muutosten aiheuttajista, muutosten seurauksista ja muuttuneen mikrobiston mahdollisesta yhteydestä sairauksiin. Tässä tutkimuksessa kerättiin 151 näytettä ja esitiedot ratsuhevosilta (62 tammaa, 89 ruunaa, 2 oria) kuudelta tallilta EteläSuomesta. Esitietolomakkeessa kysyttiin hevosen ikää, rotua, sukupuolta, kosketuskontaktia muihin hevosiin, ravintoa, laidunnusta ja ulkomaankontakteja. Lisäksi kahdelta koiralta otettiin näytteet näytteenotto- ja PCR menetelmän toimivuuden testaamiseksi. Näytteet kerättiin sivelemällä hevosten yläleuan ientä näytetikuilla. Zoonoottiset Capnocytophaga-bakteerilajit tunnistettiin näytteistä PCR menetelmällä, jossa käytettiin 16S rRNA -geeniin sitoutuvia alukkeita. PCR-ajon jälkeen tuotteiden monistuminen todettiin agaroosigeelielektroforeesilla. Hevosnäytteet olivat PCR negatiivisia eli Capnocytophaga-suvun zoonoottisia lajeja ei löytynyt. Koiranäytteet olivat PCR-positiivisia, mikä kertoo näytteenoton ja PCR menetelmän toimivuudesta. Tämän tutkimuksen tulos on ristiriidassa hollantilaisen tutkimuksen kanssa, jossa löydettiin Capnocytophaga-suvun bakteerilajeja hevosilta. Yksi selittävä tekijä voi olla tutkimusmenetelmien erot. Tämän tutkimuksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä siitä, esiintyykö suomalaisten hevosten suun limakalvolla zoonoottisia Capnocytophaga-suvun lajeja, vaan aihe vaatii lisää tutkimusta. Käytetty tutkimismenetelmä ei välttämättä toimi hyvin hevosilla, vaikka se toimii koirilla. Mikäli Capnosytophaga-suvun bakteerien esiintyvyys hevosilla on alle oletetun, otoskoon tulisi olla suurempi, jotta olisi todennäköistä löytää positiivisia näytteitä. Capnocytophaga-suvun bakteerit kuuluvat Bacteroidetespääjaksoon. Aiemmissa tutkimuksissa Bacteroidetes-pääjakson bakteereita on havaittu enemmän hevosen ikenen alla kuin suun limakalvolla. Näin ollen Capnocytophaga-suvun bakteereita voisi myös löytyä hevosen ikenen alaisesta mikrobistosta