Browsing by Subject "vajaatoiminta"
Now showing items 1-2 of 2
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1999)Tutkielma koostuu kirjallisuus- ja tutkimusosasta. Kirjallisuusosuudessa käsitellään lyhyesti naudan kiimakiertoa ja tärkeimpiä lisääntymiseen vaikuttavia hormoneja. Follikkelin kehittymistä ja rakennetta kuvaillaan muutamin kappalein. Keltarauhasen rakenteeseen, kehittymiseen, toimintaan ja vajaatoimintaan perehdytään laajemmin. Lisäksi tutustutaan keltarauhasen vajaatoimintaan humaanipuolella. Keltarauhasen vajaatoimintaa on tutkittu lehmillä varsin vähän. Vajaatoiminnan arvellaan olevan yksi oireettoman uusimisen syistä. Oireettomaksi uusijaksi katsotaan lehmä, joka siemennyksistä huolimatta ei ole tiinehtynyt kolmen normaalein oirein ja normaalein välein esiintyneen kiiman jälkeen. Keltarauhasen vajaatoimintaa esiintyy myös ihmisillä, mutta sen merkitys on edelleen epäselvää. Keltarauhasen vajaatoiminta saattaa aiheuttaa toissijaisesti hedelmällisyyshäiriöitä, koska kohtu ei kypsy riittävästi vastaanottamaan alkioita. Tutkimusosuus suoritettiin neljällä tilalla Hautjärven praktiikka-alueella syksyllä 1994 ja keväällä 1995. Tutkimukseen valittiin 97 normaalisti sykloivaa ay-lehmää, joilta kerättiin yhteensä 130 seurantajaksoa. Lehmät jaettiin kolmeen ryhmään. A-ryhmälle laitettiin viiden päivän progestageenikuuri vaginakierukkana 7. päivänä siemennyksestä. B-ryhmälle injisoitiin lihakseen 12 g eksogeenista GnRH:ta 12. päivänä siemennyksestä. C-ryhmä toimi kontrolliryhmänä, joten se ei saanut mitään hoitoa. Kiiman uusiutuessa tutkimusaikana lehmän ryhmää vaihdettiin. Kiiman uusiutuessa toisen kerran lehmä poistettiin kokeesta. Lehmiltä otettiin maitonäytteet progesteronimäärityksiä varten siemennyspäivänä sekä 5., 10. ja 14. päivänä siemennyksestä. Kaikille, myös kokeesta poistetuille lehmille tehtiin tiineystarkastus aikaisintaan viiden viikon kuluttua siemennyksestä. Kokeessa tutkittiin annettujen hormonihoitojen vaikutusta keltarauhasen toimintaan ja progesteronitasoihin varhaistiineydessä. Tulosten avulla pyrittiin määrittämään hoitojen käyttökelpoisuutta keltarauhasen vajaatoiminnan hoitoon oireettomilla uusijoilla. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella annetuilla hoidoilla ei ollut vaikutusta lehmien tiinehtyvyyteen. Myöskään tutkittujen päivien progesteronipitoisuuksiin hoidot eivät vaikuttaneet. Eksogeenisen progesteronin anto vaginakierukkana aiheutti vain vähäisen muutoksen progesteroniprofiiliin.
-
(2022)Koiran krooninen munuaisten vajaatoiminta tarkoittaa koiran munuaisten toimintakyvyn heikentymistä. Tällöin monet munuaisten tärkeistä tehtävistä vaikeutuvat, ja koiralla ilmenee useita oireita. Kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa voi olla taustalla useita potentiaalisia aiheuttajia ja tauti voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin. Kyseessä on melko yleinen sairaus, joten pieneläimiä hoitavan eläinlääkärin on syytä hallita sairauden hoito. Tässä kirjallisuuskatsauksessa keskityn erityisesti koirien kroonisen munuaisten vajaatoiminnan hoitoon. Sairauden moninaisesta etiologiasta ja oirekuvasta johtuen hoito on hyvin laaja-alaista. Kroonista munuaisten vajaatoimintaa ei yleensä voida parantaa, mutta oikeilla yksilöllisesti kliinisen oirekuvan ja laboratoriotuloksen perusteella suunnitelluilla hoitomenetelmillä voidaan lisätä merkittävästi potilaan elämänlaatua ja hidastaa sairauden etenemistä. Ennen hoidon aloittamista on tärkeää määritellä potilaan sairauden vakavuusaste. Sairausasteen määrittelyssä käytetään kansainvälisiä IRIS-suosituksia. Suositusten avulla potilas asetetaan johonkin neljästä pääluokasta, ja lisäksi tarkennetaan potilaan luokitusta lisäluokkiin proteinurian ja verenpaineen suhteen. Munuaisten vajaatoiminnan hoidosta on tehty myös IRIS-hoitosuositukset, jotka on määritelty potilaan sairauden vakavuuden mukaan. Tutkielmassa vertailen kansainvälistä IRIS-hoitosuositusta kroonisen munuaisten vajaatoiminnan hoidosta tehtyihin alkuperäistutkimuksiin ja selvitän, kuinka luotettavalla tutkimuspohjalla hoitosuositukset ovat. Tutkielman toimii myös oppaana eläinlääkäreille tuomalla lisätietoa kroonisen munuaisten vajaatoiminnan hoitoon liittyen ja tuo esiin, mitä kaikkia asioita kroonisesti munuaissairaan koiran hoidossa tulisi ottaa huomioon. Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan hoito perustuu elämänlaatua kohottaviin tukihoitoihin sekä lääkehoitoihin. Tärkein tukihoitomuoto on koiralle suunniteltu munuaisruokavalio, jossa on kiinnitetty huomiota proteiinin määrään ja laatuun, fosforin määrään, omega-rasvahappoihin sekä antioksidanttien ja kuidun määrään. Munuaissairaan koiran nestetasapainosta huolehtiminen on myös ensiarvoisen tärkeää, koska koiran kyky konsentroida virtsaa on alentunut tai puuttuu kokonaan. Lääkehoidoista erittäin merkittäviä ovat proteinurian sekä korkean verenpaineen hoito, joiden lääkkeellinen hoitaminen kulkevatkin usein käsi kädessä. Myös anemian hoito, elimistön happamoitumisen esto ja tulppariskin vähentäminen ovat tärkeitä lääkkeillä hoidattavia tiloja krooniseen munuaisten vajaatoimintaan liittyen. Krooninen munuaisten vajaatoiminta voi olla myös immuunivälitteistä, jolloin hoitovaihtoehtona voidaan käyttää immunosuppressiivisia lääkkeitä. Tällainen munuaisten vajaatoiminnan tyyppi voidaan joskus jopa parantaa oikealla lääkityksellä. Hoidon ennusteeseen vaikuttaa erityisesti taudin etiologia, mutta myös se, missä vaiheessa sairautta hoidot aloitetaan. Kroonista munuaisten vajaatoimintaa kannattaa kuitenkin hoitaa, koska oikealla hoidolla voidaan tehokkaasti lieventää potilaan oireita ja pidentää elinaikaa, vaikka sairaus ei yleensä itsessään ole parannettavissa.
Now showing items 1-2 of 2