Browsing by Subject "vedinkanavatulehdus"

Maito- ja vedinkanavanäytteitä kerättiin kolme kertaan kuukauden välein 21 lehmästä. Vedinkanavanäytteet kerättiin muoviletkuun, joka oli toisesta päästään laajennettu suppilomaiseksi. Näytteistä tehtiin bakteriologinen tutkimus ja määritettiin NAGaasi-aktiivisuus, maitonäytteistä mitattiin lisäksi solupitoisuus. Suoritettujen tutkimusten perusteella karjan utareterveys näytti olevan suhteellisen hyvä. Bakteriologisesti negatiivisten neljännesten solupitoisuus ja NAGaasi-tasojen aktiivisuus olivat alhaisia. Näissä neljänneksissä ei ollut merkittävää eroa NAGaasi-tasojen välillä vedinkanavassa ja vastaavassa maidossa. Corynebacterium bovis löytyi 12,5% maitonäytteistä ja 33,0% vedinkanavanäytteistä. C. bovis-bakteerin infektoimissa neljänneksissä soluluvut olivat keskimäärin korkeammat kuin bakteriologisesti negatiivisissa neljänneksissä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. NAGaasi-tasojen ero näiden neljännesten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä, vaikka NAGaasi-aktiivisuus oli korkeampi C. bovis -neljänneksissä. Tilastollisesti merkitsevät erot saatiin, kun verrattiin bakteriologisesti negatiivisten neljännesten ja muiden patogeenisten bakteerien injektoimien neljännesten solupitoisuuksia keskenään. Samanlaiset tulokset saatiin vertailtaessa näiden neljännesten NAGaasi-aktiivisuuksia sekä vedintippojen ja maidon NAGaasien eroa. Maidon ja vedintippojen NAGaasi-tasojen vertailussa saatiin tilastollisesti merkitsevät erot, mikä osoittaa, että vedinkanavassa on usein läsnä paikallinen inflammatorinen reaktio. Kirjallisuukatsauksessa käsitellään vedinkanavan osuutta utareen puolustuksessa.