Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "verikaasuanalyysi"

Sort by: Order: Results:

  • Katajavuori, Päivi (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1998)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan koiran alempien hengitysteiden, kroonisia sairauksia ja niiden tutkimusmenetelmiä. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa kuvataan koiran alempien hengitysteiden sairauksien kliininen tutkimus sekä erikoistutkimusmenetelmät: bronkoskopia, bronkoalveolaarinen huuhtelu (BAL), trakeahuuhtelu ja verikaasuanalyysi sekä niissä esiintyvät muutokset. Koiran alempien hengitysteiden sairauksista käsitellään krooninen bronkiitti, eosinofiilinen keuhkotulehdus (pulmonary infiltrates with eosinophils eli PIE), interstitiaalinen fibroosi, keuhkokasvaimet ja koiran keuhkojen loissairaudet. Tutkimusosuudessa tarkastellaan 28:n kroonisia, alempien hengitysteiden sairauksia potevan koiran kliinisiä ja laboratoriolöydöksiä. Potilaat on valittu yliopistollisen eläinsairaalan potilasmateriaalista ja jaettu löydöksien perusteella kolmeen pääryhmään: inflammatorisia, hypersensitiivisiä ja muita alempien hengitysteiden sairauksia sairastavat koirat. Ryhmien välisiä eroja tarkastellaan oireiden, kliinisten löydösten ja laboratoriotutkimusten, erityisesti bronkoalveolaarihuuhtelunesteen solulöydösten suhteen. Havaittiin, että hypersensitiivisten ryhmään kuuluvilla koirilla oli enemmän hengitysvaikeuksia kuin inflammatoristen ryhmässä. Ryhmissä ei todettu millekään ryhmälle tyypillisiä hengitysäänten muutoksia, eikä minkään ryhmän koirilla ollut muiden ryhmien koiria enemmän epänormaaleja hengitysääniä. Kaikilla tutkituilla koirilla todettiin rintaontelon röntgenkuvissa muutoksia, vaikka osalla koirista hengitysäänet olivat normaalit. Yleisin muutos rintaontelon röntgenkuvissa oli peribronkiaalisen tiivistymän tai peribronkiaalisen ja interstitiaalisen tiivistymän lisääntyminen. Takaisin saadun bronkoalveolaarisen huuhtelunesteen määrään (saantoprosentti) vaikutti koiran koko. Saantoprosenttiin ei vaikuttanut ryhmä, johon koira kuului. BAL-näytteen kokonaissolumäärään ei vaikuttanut käytetyn huuhtelunesteen määrä tai ryhmä, johon koira kuului. Hypersensitiivisten ryhmässä BAL-näytteet sisälsivät eosinofiilejä enemmän kuin muissa ryhmissä. Veren eosinofiilisten granulosyyttien määrän perusteella ei voinut ennustaa BAL-näytteen eosinofiilisten granulosyyttien määrää. Bronkoalveolaarinen huuhtelu ja narkoosi laskivat koirien valtimoveren happiosapainetta ja nostivat hiilidioksidin osapainetta.
  • Teräväinen, Eeva (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1992)
    Propofolia käytettiin 51 kliinisessä tapauksessa kamelieläimillä ja märehtijöillä anestesian syventämiseen ja pidentämiseen. Keskimääräinen annos oli 1 mg/kg laskimonsisäisesti. Kuudessa tapauksessa propofolia käytettiin toistuvina annoksina (keskimäärin 1 mg/kg joka 15. minuutti) kirurgisen anestesian ylläpitämiseksi. Merkittäviä sivuvaikutuksia ei havaittu ja anestesiasta herääminen oli laadultaan hyvä, kun antagonistina käytettiin atipametsolia. Kuusi kuusipeuraa (Dama dama ) immobilisoitiin medetomidiinilla 209&177;19 mikrog/kg ja ketaminilla 2.30.3&177;0.3 mg/kg. Kolmenkymmenen minuutin kuluttua nukutusnuolen ampumisesta eläimille annettiin propofolia 1mg/kg laskimonsisäisesti. Anestesian seuranta tapahtui pulssioksimetrin avulla ja määrittämällä valtimoverinäytteistä verikaasut ja happo-emästasapaino. Propofoli aiheutti kuusipeuroille hengitysdepression ja sen seurauksena veren happisaturaatioprosentin laskun. Arvot palasivat lähtötasolle 15 minuutin kuluttua propofolin annostuksesta.