Browsing by Subject "vieroitusripuli"

Tutkielman tarkoituksena on tunnistaa ja selvittää suolistomikrobien merkitys vieroitusikäisten porsaiden kasvuun. Tutkielmassa selvitetään, kuinka imevien ja vieroitettujen porsaiden suolistomikrobistot eroavat toisistaan, ja kuinka ne muuttuvat vieroituksessa. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on koota yhteen olemassa olevaa ajankohtaista tietoa suolistomikrobeista porsaiden eri elämänvaiheissa. Tutkielma sisältää alkuperäistutkimuksen, jonka pohjana kirjallisuuskatsaus toimii. Vieroitus on porsaalle aina stressaavaa niin ravitsemuksellisten, sosiaalisten haasteiden kuin ympäristön muutostenkin vuoksi. Vieroituksessa porsaan suoliston rakenne, toiminta ja mikrobiologia muuttuu, mikä muuttaa suoliston tasapainoa. Suolistomikrobien epätasapaino eli dysbioosi kasvattaa riskiä vieroitusripulille. Vieroitusripuli on yleinen ruoansulatuskanavan ongelma, jossa uloste on löysää ja porsaat laihtuvat. Porsaiden vieroitusripuli hidastaa ja heikentää porsaiden kasvua aiheuttaen tuottajalle taloudellisia menetyksiä ja mahdollisesti antibioottien käytön lisääntymistä. Tutkimuksemme hypoteesi on, että tietyissä olosuhteissa vastasyntyneiden porsaiden suolistomikrobisto kehittyy sellaiseksi, joka edistää kasvua ja vähentää patogeenimikrobien kasvua. Toinen hypoteesi on, että tutkimuksessa löydetään eroja peräsuolesta eristetyistä suolistomikrobipopulaatioista porsailta, jotka kasvavat muita nopeammin ja joilla ei ole kliinisiä merkkejä suolistosairauksista. Tutkimuksemme tavoitteena on tuoda tärkeää tietoa porsaiden kasvun parantamisen kehittämiseksi, jotta antibioottien käyttöä voitaisiin vähentää. Tutkimuksessamme oli vertailun vuoksi neljä sikalaa, joista yhdellä oli käytössä ryhmämuotoinen vapaaporsitus, toisessa yksilöllinen vapaaporsitus ja muilla häkkiporsitus. Kultakin tilalta tutkimukseemme kuului kymmenen emakkoa ja niiden naarasporsaat. Tiloilla vierailimme kahdesti ennen ja jälkeen vieroituksen. Näytteenottokerroilla keräsimme tutkimusporsailta ulostenäytteet peräsuolesta vanupuikon avulla minigrip-pussiin ja kuivajäähän jatkokuljetusta ja -tutkimusta varten. Lisäksi punnitsimme porsaat koukku- tai ihmisvaa’an avulla. Toisella näytteenottokerralla valitsimme jokaisesta pahnueesta kaksi suurinta ja pienintä porsasta, täten kultakin tilalta tutkimukseemme kuului noin 40 porsasta, ja yhteensä keräsimme 674 näytettä. Suolistomikrobit uutettiin ulostenäytteistä ja karakterisoitiin Illumina sekvensoinnilla käyttäen 16S rRNA -geeni- amplikointia. Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että niiden porsaiden, joilla oli paras päiväkasvu, suolistomikrobisto vakiintui nopeimmin vieroituksen aikana. Tutkimuksemme tulokset vastaavat muiden tutkimusten tuloksia. Hypoteesin mukaista positiivista yhteyttä suolistomikrobiston ja päiväkasvun välillä ei havaittu imevillä porsailla, eikä hyvillä olosuhteilla havaittu olevan merkitsevää eroa suolistomikrobiston kehittymisessä huonompiin olosuhteisiin verrattuna. Tutkimuksemme osoitti, että suolistomikrobiston muutokset liittyvät erityisesti vieroitusvaiheeseen. Se, kuinka kasvua edistävät bakteerit saadaan hyötykäyttöön, ansaitsee lisätutkimusta. Tutkielman liitteinä on perustietoa tutkimuksemme sikaloista ja sioista.