Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "yleisimmät sairaudet"

Sort by: Order: Results:

  • Salo, Annukka (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2015)
    Tässä tutkimuksessa selvitettiin sairauksien ja ongelmien esiintyvyyttä norjalaisilla metsäkissoilla Suomessa. Ensisijaisena tavoitteena oli kerätä tietoa rodulla esiintyvistä sairauksista, mutta samalla selvitettiin myös kissojen taustatietoja (kissan ja vanhempien rekisteröintitiedot, sukupuoli, ikä, paino, synnyinmaa, vieroitus- ja omistajalle saapumisikä, elinympäristö, ravinto, veriryhmä), perinnöllisten sairauksien (glykogeenin kertymäsairaus tyyppi IV ja hypertrofinen kardiomyopatia) varalta tehtyjä tutkimuksia ja niiden tuloksia, kuolinsyitä ja jalostukseen liittyviä tekijöitä (kasvattajien osuus, pentujen ja pentueiden kissakohtainen määrä, kissan käyttö jalostukseen tulevaisuudessa). Rotukissoilla, kuten norjalaisilla metsäkissoilla, ei ole aiemmin Suomessa tehty terveystietojen kartoitusta tieteellisesti tai yhtä kattavasti kuin tässä tutkimuksessa. Tutkimusta tehdessä ei myöskään ollut tiedossa vastaavanlaisia tutkimuksia ulkomailta. Nollahypoteesina oli, että norjalaisilta metsäkissoilta ei löytyisi mitään sairautta epätavallisen paljon. Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Tavoitteena oli kerätä 400 kissan terveystiedot. Tietoja kerättiin kolmen kuukauden ajan vuonna 2012 ja niitä saatiin 604 kissalta. Tutkimustulosten perusteella todettiin, että yleisimmät eläinlääkärissä todetut sairaudet ja ongelmat kuuluivat suun ja hampaiden (11,4 %), munuaisten ja virtsateiden (9,6 %) ja sukupuolielinten (6,8 %) sairauksiin ja ongelmiin. Omistajien itse toteamat ongelmat liittyivät useimmin käytöshäiriöihin (35,3 %). Käytöshäiriöiden osuus oli odotettua korkeampi ja joitain sairauksia, kuten korvasairauksia, esiintyi odotettua vähemmän. Saavutettu otoskoko on tilastollisesti riittävä kuvaamaan norjalaisilla metsäkissoilla esiintyvien sairauksien ja ongelmien esiintyvyyttä Suomessa. Useimpien taustatietojen osalta saatiin myös riittävän kattavasti tietoa, jotta tuloksia voidaan yleistää koskemaan koko populaatiota. Kunkin elin- tai ongelmaryhmän osalta on kuvattu yksittäisten sairauksien ja ongelmien jakauma ryhmän sisäisesti, jotta todennäköisimmät ja harvinaisimmat ryhmänsisäiset sairaudet saataisiin selville. Nämä luvut kuvaavat luotettavasti niiden jakaumaa vain tutkimuksen kissoilla. Sama pätee kuolinsyihin. Tämän tutkimuksen tuloksista on apua etenkin norjalaisten metsäkissojen kasvattajille. Tiedostamalla rodun keskeisimmät ongelmat, voidaan niiden ehkäisemiseen kiinnittää huomiota jalostuksessa ja valistaa kissojen omistajia todennäköisimmistä terveysongelmista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää rodulle rakennettavassa terveystietorekisterissä ja jalostuksen tavoiteohjelmassa. Eläinlääkäreille tulokset antavat tärkeää tietoa mihin ongelmiin rodulla pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota. Lisäksi tutkimus edesauttaa ja kannustaa kaikkien suomalaisten kissojen terveystietojen keräystä. Tutkimus on myös ollut osa laajempaa käynnissä olevaa kissojen geenitutkimushanketta Suomessa (Kissojen geenitutkimus 2015).
  • Karihaara, Paavo Kalervo (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2006)
    Tutkimuksessa selvitettiin yksityisen pieneläinlääkäriasema Mevetin toimenkuvan muuttumista 10 vuoden aikana potilastietojen perusteella. Samojen tietojen perusteella tutkittiin myös kahdeksan koirarodun sekä opaskoirien sairauksien muuttumista. Tutkimukseen valitut koirarodut olivat bokseri, cavalier kingcharlesinspanieli, karkeakarvainen mäyräkoira, kultainennoutaja, kääpiösnautseri, labradorinnoutaja, rottweiler sekä saksanpaimenkoira. Vuonna 1990 potilaskäyntejä oli yhteensä 7002, vuonna 1995 vastaava lukema oli 4571 ja vuonna 2000 3202. Potilaskäynnit luokiteltiin retrospektiivisesti 29 eri kategoriaan. Potilaskäynnit tilastoitiin vuosilta 1990, 1995 sekä 2000. Tutkimukseen valittiin sekä suuri- että pienikokoisia suosittuja koirarotuja. Tutkimukseen kuuluneet opaskoirat olivat miltei yksinomaan labradorinnoutajia. Tutkimuksessa havaittiin, että pieneläinlääkäriasema Mevetin toimenkuva on muuttunut erikoistumisen myötä. Rokotusten ja peruseläinlääkäripalvelujen määrä on pienentynyt vuodesta 1990 vuoteen 2000. Ihosairauksien, ortopedian sekä ruoansulatuskanavan sairauksien erikoisosaaminen on lisännyt näihin sairauksiin liittyvien potilaskäyntien määrää. Eniten sairauksiin liittyviä potilaskäyntejä koko aineiston osalta oli luokissa ihosairaudet, leikkaukset sekä ortopediset sairaudet. Ihon sekä rs-kanavan sairaudet ovat lisääntyneet vuodesta 1990 vuoteen 2000. Pienikokoisten rotujen koirilla oli vähemmän sairauteen liittyviä potilaskäyntejä verrattuna suurikokoisten rotujen koiriin. Tutkimukseen valituilla roduilla havaittiin eroja sairauksien esiintyvyydessä. Myös rodun sisäistä tutkimuksen ajanjakson aikaista muutosta havaittiin. Huolestuttavin muutos oli cavalierin kingcharlesinspanieleilla, joiden sydänsairauksien määrän lisäys vuonna 2000 verrattuna vuosiin 1990 ja 1995 oli huomattava. Opaskoirilla oli muihin labradorinnoutajiin verrattuna selvästi enemmän ylempien hengitysteiden sairauksia. Tämä saattaa johtua siitä, että opaskoirat altistuvat tavallisia koiria enemmän tarhaolosuhteille. Opaskoirilla esiintyi muihin labradorinnoutajiin verrattuna vähemmän tuki- ja liikuntaelimien sairauksia. Opaskoirien terveydellinen jalostus on tehokasta ja opaskoiriksi valitaan ainoastaan terverakenteisiksi todettuja yksilöitä. Näiden toimenpiteiden edullinen vaikutus on havaittavissa tutkimuksen tuloksista.