Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ympäristötekijät"

Sort by: Order: Results:

  • Tikkanen, Suvi (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1994)
    Maa- ja metsätalousministeriön asettaman utaretulehdustyöryhmän Suomen utaretulehdustilanteen kartoittamista varten kerätystä aineistosta haluttiin tutkia eräiden tuotantoympäristöön ja lypsyhygieniaan liittyvien tekijöiden vaikutusta karjan utareterveyteen. Tiedot tuotantoympäristötekijöistä oli koottu kyselylomakkeella. Aineistossa oli 4206 lehmää 405 tilalta. Lehmien neljännesmaitonäytteistä oli määritetty mm. solupitoisuus, CMT-arvo ja NAGaasi-aktiivisuus sekä mikrobiologinen kasvu. Näiden perusteella neljännes määriteltiin joko terveeksi tai sairaaksi siten, että minkä tahansa näistä kriteereistä ylittäessä raja-arvon luettiin neljännes sairaaksi. Lehmä katsottiin sairaaksi, jos yksikin sen neljänneksistä oli luokiteltu sairaaksi. Tällaisia lehmiä oli aineistossa 60,3 %. Lehmätietojen perusteella laskettiin karjakohtaiset utaresairausprosentit. KyselylomakkeIta saatuja tietoja, joiden vaikutusta utareterveyteen haluttiin tutkia, olivat navettatyyppi, laiduntaminen, lannankäsittely, kuivikkeiden käyttö, kuivikelaatu, utareen esikäsittely (alkusuihkeet, lypsyliinakäytäntö sekä pesuveden ja lypsyliinojen desinfiointi), vedinkaston ja vedinvoiteen käyttö, lypsykoneen tyyppi ja ikä sekä lypsykoneen huolto. Ainoa karjan utaresairausprosenttiin merkitsevästi vaikuttava tekijä oli vedinkaston käyttö. Utareterveys oli 10,9 % parempi karjoissa, joissa vedinkastoa käytettiin kaikille lehmille, kuin karjoissa, joissa sitä ei käytetty tai käytettiin vain osalle lehmistä. Monien muiden tekijöiden vaikutuksesta saatiin suuntaa antava tulos, vaikka tulokset eivät olleetkaan merkitseviä.
  • Harjuhahto, Tytti; Hyyrynen, Auli (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1990)
    Tutkimus on tehty yhteistyössä Lounais-Suomen Osuusteurastamon (LSO) ja kotieläinhygienian laitoksen kanssa. Projektin alkaessa suunnittelimme olosuhdekaavakkeen ja autoimme asiamiesten koulutuksessa sekä tallensimme kerätyt tiedot. Ensimmäisenä osana oli tapauskontrolli ja toisena seurantatutkimus. Veikko Tuovinen (LSO:n terveydenhuoltoeläinlääkäri) käsitteli aineistot yhdenmuuttujan ja monimuuttuja-analyyseillä osaruhohylkäysten suhteen. Tässä projektiraportissa on yhteenveto Veikko Tuovisen julkaisusta Thesis: Feeder unit environmental factors associated with carcass condemnations in market swine (Cornell University1990). Meidän tutkimus oli jatkoa edellisille ja tarkoituksena oli etsiä ympäristöolosuhteiden ja maksahylkäysten välisiä yhteyksiä. Se sisältää kirjallisuuskatsauksen, tutkimusosan ja tulosten tarkastelun. Tutkimuksessa todettiin ilmatilan sikaa kohti, minimi-ilmanvirtauksen karsinassa ja ammoniakkipitoisuuden olevan tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä korkeiden maksahylkäysten kanssa. Vapaa veden saanti oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä alhaisiin maksahylkäyksiin.