Browsing by Author "Salminen, Tove"

Kandidaatintutkielmani on kirjallisuuskatsaus tekijöistä, jotka lisäävät hyvinvointia HBTIQ+ -nuorten elämässä. Opiskelen sosiaalityötä Svenska social- och kommunalhögskolanissa, ja aloitin kandiseminaarini syksyllä 2021. Tutkielman aihe oli helppo valita, ja sen päätettyäni olenkin pysynyt siinä koko prosessin ajan. Kirjallisuuskatsauksen olin päättänyt tekeväni jo ennen tutkielman aloittamista. Kvalitatiivinen, induktiivinen sisällönanalyysi valikoitui menetelmäksi ensimmäisten seminaarien aikana. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa esille sellaisia tekijöitä HBTIQ+ -nuorten elämässä, jotka lisäävät heidän hyvinvointiaan. Kirjallisuuskatsaukseeni on otettu mukaan sekä nuorten itse esille tuomia että tutkijoiden löytämiä tekijöitä. Tutkimuskysymys on seuraava: mitkä tekijät tutkijoiden ja HBTIQ+ -nuorten mukaan lisäävät ja edistävät HBTIQ+ -nuorten hyvinvointia? Aiemmissa tutkimuksissa on pitkälti keskitytty tutkimaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat HBTIQ+ -nuorten hyvinvointiin negatiivisella tavalla. HBTIQ+ -nuorten hyvinvointi on heikompaa verrattuna muihin nuoriin, tähän lopputulokseen ovat tulleet useat tutkimukset. Olen tutkielmassani nostanut esille muutamia faktoja tähän liittyen. Mainitsen myös mitä erityisesti Suomessa on aikaisemmin tehty HBTIQ+ -nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimuksia siitä, miten nuoret voivat huonosti vaikuttaa olevan huomattavasti enemmän kuin tutkimuksia siitä, miten nuorten hyvinvointia voitaisiin edistää ja ylläpitää. Päätin tästä kiinnostuneena ottaa hyvinvoinnin lisäämisen näkökulmakseni. Tutkielmani teoriapohjiksi valikoituivat kriittinen sosiaalityö, queerteoria sekä queer-sosiaalityö. Kriittinen sosiaalityö antaa sosiaalityöntekijöille työkaluja tutkia yhteiskuntaa kriittisestä näkökulmasta. Miksi yhteiskunta on sellainen kuin on? Toisiko asioiden ja toimintamallien kehittäminen mukanaan jotain parempaa? Kriittinen sosiaalityö myös painottaa yhteiskunnan vastuuta yksilön vastuun sijaan. Sosiaaliset ongelmat ovat seurausta siitä, kuinka yhteiskunta on rakennettu. Enemmistön luomat struktuurit ja käytännöt eivät sovi kaikkien elämäntilanteisiin. Kriittinen sosiaalityö on rakentunut usean teorian pohjalta, ja kehittynyt ajan saatossa sellaiseksi kuin se tänä päivänä on. Queerteorian on sanottu olevan vaikea selittää. Toisaalta se, että teoria on vaikea selittää, voi myös toimia sen määritelmänä. Queerteoria on kokoelma useiden tutkijoiden ajatuksia, se on joustava ja avoin muutoksille. Tämä teoria on suhteellisen uusi, se on syntynyt noin 1990-luvulla. Sosiaalityön tutkimusta queer-näkökulmasta on vähän. Queerhenkilöitä on jokaisessa osassa yhteiskuntaa, kuten sosiaalityöntekijöiden asiakkaitakin. Sensitiivinen lähestyminen queer-spesifeihin ongelmiin sekä tietämys niin HBTIQ+ -vähemmistön kuin muidenkin vähemmistöjen erityispiirteistä olisi todella tärkeää sosiaalityöntekijöille. Tutkimusmateriaalini on 11 tieteellistä artikkelia. Artikkelit on haettu Helkan ja Google Scholarin hakumoottoreiden sekä useiden eri hakusanayhdistelmien avulla. Analysoin artikkelit kvalitatiivisen sisällönanalyysin tyyliin. Luin kaikki artikkelit useaan kertaan läpi, etsin niistä yhteneviä tekijöitä ja sitten kirjoitin löydöksistäni. Jaoin löytyneet tekijät viiteen eri kategoriaan, 1. Perhesuhteet, 2. Ystävyyssuhteet ja muut ihmissuhteet 3. Mahdollisuus olla avoimesti oma itsensä, 4. Koulu sekä 5. Yhteenkuuluvuus. Tuloksista raportoin jokaisen kategorian yhteydessä. Yhteenvedossa yhdistin teoreettista viitekehystä ja tutkimuksen tuloksia toisiinsa. Katsauksen lopussa pohdin vielä kandidaatintutkielmaprosessia kokonaisuudessaan: mitä opin, mitä olisin tehnyt toisin, minkälaista tutkimusta toivoisin jatkossa näkeväni valitsemani aiheen piirissä.