Browsing by Subject "politisering"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2023)Stora kriser påverkar samhället, ramarna för det politiska beslutsfattandet och den allmänna opinionen. Under coronapandemins inledande faser omfördelades makten i samhället och det gjordes tillfälliga inskräkningar i rörelse- och mötesfriheten. Samtidigt ökade diskussioner om huruvida regeringarnas åtgärder är proportionella, vetenskapligt motiverade eller om de har politisk motivering. I avhandlingen jämförs Finland med Sverige i avsikten att finna hurudana möjliga skillnader i politisering av pandemin som finns i länderna genom att analysera väljaropinion för regering respektive oppostion mot bakgrunden av vad den existerande litteraturen känner till om politisering under kriser. Jag har utfört en deskriptiv analys av ländera och har genom att studera litteraur om ämnet kunnat dra slutsatser om att en högre grad av politisering sker i Sverige än i Finland.
-
(2020)11. maaliskuuta 2011 Itä-Japanin Tohokun alueella tapahtui massiivinen maanjäristys ja tsunami, mikä aiheutti vakavan onnettomuuden Fukushiman ydinvoimalassa. Fukushiman ydinonnettomuudella oli voimakas vaikutus Saksan julkiseen keskusteluun ydinvoimasta, ja Fukushiman ydinonnettomuuden seurauksena Saksa teki radikaalin poliittisen päätöksen luopua täysin ydinvoimasta. Tutkimuskysymykseni on selvittää, miten politisaatio, depolitisaatio ja hyperpolitisaatio ilmenevät Saksan julkisessa keskustelussa ydinvoimasta Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen. Politisaatio on prosessi, jossa politisoimaton kysymys siirretään yksityiseltä alueelta julkiselle alueelle ja julkiselta alueelta lopulta poliittiselle alueelle. Depolitisaatio on prosessi, jossa politisoitu kysymys siirretään poliittiselta alueelta asiantuntijoiden ja heidän organisaatioidensa ratkaistavaksi. Hyperpolitisaatio on depolitisaation alalaji, jossa tietyt asiat esitetään kiistattomina ja siten mahdottomina kyseenalaistaa. Valtiotieteissä on jo tutkittu ydinvoimalaonnettomuuksien vaikutuksia julkiseen keskusteluun. Sitä vastoin ydinvoiman politisaatiota ja depolitisaatiota julkisessa keskustelussa ydinvoimalaonnettomuuksien seurauksena ei ole juurikaan tutkittu. Tutkimusaineistoni on Deutsche Wellen valitut artikkelit sähköisessä arkistossa aikavälillä 11. maaliskuuta – 31. toukokuuta 2011 hakusanalla nuclear energy. Sain hakusanalla nuclear energy yhteensä 149 tulosta, joista valitsin tutkittavaksi ne artikkelit, jotka käsittelivät Saksaa ja ydinvoimaa. Valitsin aikavälin 11. maaliskuuta – 31. toukokuuta 2011, koska se kattaa reaktiot välittömästi Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Deutsche Welle on Saksassa toimiva mediatalo ja yksi maailman menestyneimmistä kansainvälisistä medioista, joka tavoittaa viikoittain yli 197 miljoonaa ihmistä eri maissa. Teoreettinen viitekehykseni muodostuu politisaation, depolitisaation ja hyperpolitisaation teoriasta sekä teoriasta kriittisen tapahtuman vaikutuksista julkiseen keskusteluun. Tutkimusmenetelmäni on kuvaileva idea-analyysi. Tutkija, joka käyttää tutkimusmenetelmänä kuvailevaa idea-analyysia, tulkitsee muiden toimijoiden kuvauksia, arviointeja ja toimintasuosituksia saadakseen selville niiden merkityksen. Minun tutkimustavoitteeni on tulkita erilaisten toimijoiden valituissa artikkeleissa esittämiä kuvauksia, arviointeja ja toimintasuosituksia ydinvoimasta.
-
(2018)Gamla, etablerade partier tvingas ta ställning till nya sakfrågor, sakfrågor som politiserats av politikens nykomlingar. Hur formulerar etablerade partier sina ståndpunkter i sakfrågor som inte hörs till ”traditionella” politiken? Det har studerats hur populistiska partier växer fram, men inte hur populistiska partier påverkar etablerade partiers agerande. Denna studie ämnar ta reda på vad det är som driver politiska partiers agerande. I studien analyseras kvantitativt finländska riksdagsvalskandidaters ståndpunkter i invandring år 2011 och 2015, för att se om någon signifikant skillnad finns mellan dessa år- före och efter invandringskritiska Sannfinländska partiets etablering i Finlands nationella politik. Resultaten används för att tolka vad partier använder som bas i formuleringen av ståndpunkter; ideologi eller rationalitet. Resultaten i studien tyder på att partierna formulerar sina ståndpunkter på basis av deras ideologiska rötter. Sammanfattningsvis kan studiens resultat ge tecken på en polarisering av invandringspolitiska ståndpunkter i Finland.
Now showing items 1-3 of 3