Browsing by Subject "psykosociala faktorer"

Tutkimuksessa on alettu kiinnittää enemmän huomiota työhyvinvoinnin edistämiseen vasta 2000-luvun alkupuolella; aiemmin tarkastelun kohteena oli työpahoinvoinnin minimoiminen. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä työhyvinvoinnin eri ulottuvuudet ovat ja miksi työn imu on seuraus optimaalisesta työhyvinvoinnista. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, millaiset psykososiaaliset tekijät voivat vaikuttaa työn imun syntyyn ja sen edistämiseen sekä millainen rooli työn johdolla tai esimiehellä on alaisten työn imun syntymisessä ja siten työhyvinvoinnin edistämisessä. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Työn imun tutkimuksen yhteydessä esiintyy usein työn vaatimusten ja voimavarojen malli. Mallin mukaan työhyvinvointia tuovat erilaiset työntekijän sisäistä ja ulkoista motivaatiota edistävät resurssit, kun taas liian korkeat vaatimukset työssä voivat pitkäkestoisina johtaa esimerkiksi työuupumukseen. Lisäksi työn tuunaus on kirjallisuudessa usein esiintyvä työn imua edistävä käsite. Tällä tarkoitetaan työntekijän aktiivista omaan työhön liittyvien resurssien ja vaatimusten tasapainottamista. Työn imulla voi olla hyviä seurauksia sekä yksilön terveydelle ja pitkäaikaiselle työkyvylle että organisaatiolle, sillä työn imun on esimerkiksi todistettu vähentävän henkilöstön vaihtuvuutta. Keskeisiä työn imun tutkijoita ovat muun muassa Arnold Bakker, Wilmar Schaufeli ja Jari Hakanen. Kirjallisuuskatsauksen tulokset viittaavat siihen, että pääasiallisia työn imua edistäviä psykososiaalisia tekijöitä ovat työhön liittyvät resurssit, työntekijän henkilökohtaiset voimavarat ja sosiaalisen tuen eri muodot. Työhön liittyviä voimavaroja ovat esimerkiksi rakentava palaute ja työn tuunaus. Hyvä pystyvyysusko ja hyvät unitottumukset taas ovat esimerkkejä henkilökohtaisista resursseista. Työn imulle merkittäviä sosiaalisen tuen muotoja ovat tuki esimieheltä, kollegoilta ja organisaatiolta. Esimiehen perheystävällisellä käytöksellä ja transformatiiviseen johtamiseen liittyvillä käyttäytymismalleilla on yhteys työn imuun. Tämä tutkielma valaisee työn imun syntyyn liittyviä psykososiaalisia tekijöitä. Lisäksi tutkielma toteaa, että koska työn imun edistäminen on tärkeää hyvinvoinnin edistämiseksi, tulisi työn johdon tai esimiehen ja työntekijän työn imun yhteyttä tutkia enemmän. On tärkeää, että johtajat ja työntekijät ovat tietoisia työn imuun liittyvistä osatekijöistä, jotta he osaavat tehdä työhyvinvointia edistäviä valintoja.