Browsing by Author "Rantanen, Ilona"

Väestön ikääntyessä sairastavuus lisääntyy ja käytettyjen lääkkeiden määrä kasvaa altistaen lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutuksille. Iäkkäiden suuri sairastavuus, monilääkitys ja lääkkeiden aiheuttamat haitat voivat kasaantuessaan huonontaa elämänlaatua ja toimintakykyä. Lääkehoidon arviointien avulla voidaan tunnistaa ja ratkaista monilääkittyjen iäkkäiden lääkitysongelmia. Jos potilaan lääkehoidon kokonaisuutta ei arvioida säännöllisesti, lääkkeitä voidaan määrätä lisää perusteettomasti, mikä voi johtaa lääkkeiden kasautumiseen ja estettävissä olevien haittojen lisääntymiseen. Tämän tutkimuksen aineisto perustuu Lohjan kaupungin kotihoidossa vuosina 2015-2017 toteutettuun interventiotutkimukseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida pseudonymisoiduissa lääkehoidon arviointiraporteissa (n=43) tunnistettuja lääkitysongelmia (drug-related problems, DRPs) 65 vuotta täyttäneillä PCNE-luokittelujärjestelmän avulla. Lisäksi tavoitteena oli tarkistaa erilaisten lääkehoidon tietokantojen ja työkalujen avulla olivatko farmasistien muutosehdotukset ja huomiot valideja ja hoitosuositusten mukaisia. Lisäksi tutkittiin, mihin ATC- pääryhmiin ja edelleen lääkeaineisiin muutosehdotukset kohdistuivat sekä miten ne toteutuivat. Muutosehdotuksille ja huomioille (n=167) yleisimmin koodattu PCNE-luokituksen mukainen ongelma (P) oli P2.1 “Lääkkeen haittatapahtuma (mahdollinen)” (65,3 % n=109). Yleisin koodattu syy (C) oli C1.1 “Epätarkoituksenmukainen lääke suhteessa suosituksiin” (34,1 %). Ehdotuksista toteutui seurannassa 37,7 % (n=63), joissa yleisimmät interventiot olivat I3.5 ”Lääkkeen lopetus tai tauotus” (n=27) ja I3.2 ”Annosmuutos” (n=23). Yleisimmin muutosehdotukset ja huomiot kohdistuivat hermostoon vaikuttaviin lääkkeisiin (43,7 %), ruuansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeisiin (26,3 %) ja sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeisiin (15,0 %). Muutosehdotuksista ja huomioista 37,1 % (n=62) liittyi Fimean Lääke 75+ -tietokannan mukaan iäkkäille varauksin soveltuviin (ns. C-luokka) ja 23,9 % (n=41) iäkkäillä vältettäviin lääkeaineisiin (ns. D-luokka). C-luokan lääkeaineisiin liittyneistä ehdotuksista toteutui 27,4 % ja D-luokan lääkeaineisiin liittyneistä ehdotuksista toteutui 37,5 %. Farmasistin muutosehdotuksista ja huomioista valideja oli 98,2 % (n=164/167). Farmasistien osaamista tulisikin hyödyntää enemmän lääkitysongelmien ratkomisessa, mikä tukisi lääkärien sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtä.