Browsing by Subject "professional identity"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Farmasian ammattilaiset ovat lääkealan asiantuntijoita, joilta vaaditaan uudenlaista osaamista muun muassa teknologiakehityksen myötä. Nykypäivän asiantuntijuus edellyttää alakohtaisen eli sisällöllisen osaamisen lisäksi geneerisiä eli yleisiä taitoja ja ammatti-identiteetin muodostumista. Geneerisillä taidoilla tarkoitetaan yleishyödyllisiä taitoja, kuten ongelmanratkaisu- ja kommunikointitaitoja. Ammatti-identiteetillä tarkoitetaan käsitystä omasta työminästä, jonka avulla omaa roolia ja työnkuvaa järkeistetään. Näiden elementtien muodostamaa osaamisen kokonaisuutta kutsutaan kompetenssiksi. Asiantuntijoilta vaadittavan osaamisen muutos on ohjannut yliopistoja vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin. Helsingin yliopistossa toteutettiin Iso Pyörä -koulutusuudistus, jossa koulutusohjelmia uudistettiin komeptenssilähtöisesti. Kaikkiin koulutusohjelmiin ja opintojaksoihin lisättiin osaamistavoitteet, jotka opiskelijoiden tulisi saavuttaa valmistumiseensa mennessä. Osaamistavoitteiden täyttymistä edistää esimerkiksi portfoliotyöskentely, minkä avulla opiskelijat pääsevät hyödyntämään ja kehittämään reflektiotaitojaan. Opiskelijat voivat tuoda opetuksen kehittämiseen aivan uudenlaista näkökulmaa avatessaan käsityksiään esimerkiksi hyvistä opetusmenetelmistä, mitkä ovat auttaneet heitä saavuttamaan laaditut osaamistavoitteet. Toisaalta opiskelijoiden näkökulmasta saadaan tietoa, mikä osaaminen voidaan kokea puutteelliseksi, jolloin opetuksen kehittäminen on mahdollista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden käsityksiä omasta osaamisestaan ja ammatti-identiteetistään sekä millä tasoilla opiskelijat reflektoivat osaamistaan. Tutkimuksessa analysoitiin vuoden 2017 kolmannen vuosikurssin kandiportfolion loppureflektioesseet käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää. Esseissä opiskelijat reflektoivat osaamistaan suhteessa farmaseutin tutkinnolle asetettuihin osaamistavoitteisiin ja pohtivat omaa ammatti-identiteettiään. Tulosten mukaan opiskelijat saavuttivat monipuolista osaamista lääkkeiden ja lääkehoitojen näkökulmasta sekä kehittivät geneerisiä taitojaan. Puutteellisesti hallittiin useimmiten kielitaito sekä yrityksen ja yhteiskunnan taloudelliset periaatteet. Opiskelijoiden mukaan farmaseutin ammatti-identiteettiä määrittelevät erityisesti lääkeosaaminen ja terveydenhuolto sekä ammatin arvostaminen. Opiskelijoiden pohtimat valmiudet mukailivat osaamistavoitteita. Opiskelijat osasivat arvioida omaa osaamistaan ja nostaa esille vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Opetussuunnitelmaan on onnistuttu sisällyttämään geneeristen taitojen opetus, sillä opiskelijat kokivat saavuttaneensa näitä taitoja pääasiassa hyvin. Opetusta tulisi kehittää kielitaidon ja liiketalouden kohdalla, sillä nämä koettiin usein puutteellisesti hallituksi. Ammatti-identiteettikäsitykset mukailivat kirjallisuutta, sillä muissa tutkimuksissa on saatu samankaltaisia tuloksia.
-
(2020)Traditionally pharmacists’ activities have focused on the manufacturing and compounding of medicinal products. The production of medicines has shifted from pharmacies to industrial mass production since the 1960s, and correspondingly, the production of medicinal products by pharmacists in community pharmacies has declined and is now almost completely absent. It has been concluded that pharmacists are over-educated, and their skills are not fully utilized. Authorities and pharmacy organizations have expressed interest in pharmacists’ extended role, which includes patient care and cognitive services. Professional identity refers to the conscious understanding and awareness of oneself as a professional, which is based on an individual's life history: it is the relationship between the individual, work and profession, and its future. Professional identity has been seen to influence the performance of health workers, in terms of both competence and responsiveness. The purpose of this study is to describe pharmacists’ perceptions of their professional identity and its possible change from the beginning of 1990 to 2019. A systematized review was conducted in October 2019. Altogether 12 publications were selected in the systematized review. All the studies were qualitative. In eight studies, interviews were used as the research method. Two selected studies used a focus group discussion as the research method, and two studies used both interviews and focus group discussions. One study used interviews and focus group discussions as well as survey as research methods. From the basis of this study, no conclusion can be drawn that the professional identity of pharmacists has evolved from a product orientation towards a more patient-centered care provider. Because of the complex and dispersed nature of community pharmacy practices, and the many factors that are involved in them in different contexts, it is difficult to interpret and understand what the core function of a pharmacist is in a community pharmacy. Pharmacists could not describe their activities and their roles explicitly. The researchers concluded that pharmacists had not attained as clear and strong professional identity in their current occupation, as it had been in the past when drugs were still manufactured in the community pharmacy. Community pharmacists balanced between two conflicting roles as pharmacists and business managers. Pharmacists, patients, and politicians alike perceived community pharmacy as a business. This view is further supported by the context, the physical premises of the community pharmacy, which are generally more suitable for retail than patient care. This may represent a challenge for the implementation of pharmacists’ extended role.
Now showing items 1-2 of 2