Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "voimaantuminen"

Sort by: Order: Results:

  • Diabetespotilaiden hoitoon sitoutumisen ja elämäntapamuutosten tukeminen apteekissa 
    Tyyskä, Miia (2009)
    Diabeetikoiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Samalla hoitokulut ovat kasvaneet merkittävästi. Paras tapa hillitä kustannusten kasvua on hoitaa diabetesta mahdollisimman hyvin. Näin voidaan ehkäistä myös diabetekseen liittyvien oheissairauksien syntyä. Diabeteksen hoidossa on tärkeää kiinnittää huomiota hoidon jatkuvuuteen ja potilaan hoitoon sitoutumiseen. Apteekin henkilökunnan asema on noussut yhä keskeisemmäksi diabeetikon hoitoon sitoutumisen edistäjänä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, mikä on apteekin farmaseuttisen henkilökunnan rooli diabetespotilaan hoitoon sitouttamisessa, elämäntapamuutosten toteuttamisessa ja niiden pysyvyyden varmistamisessa. Asiaa tarkasteltiin voimaantumisen teorian näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää, miten voimaantuminen yksilössä tapahtuu, miten sitä voidaan apteekkineuvonnalla edistää ja mikä on apteekin rooli ulkopuolisena voimaannuttajana. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty Mäntyharjun Havu apteekissa ja se on osa laajempaa tutkimusta, jonka päätavoitteena on kehittää ja testata apteekkeihin soveltuva yksilökeskeinen toimintamalli tyypin 2 diabeteksen hoidon tukemiseen. Toimintamalli perustuu säännöllisiin neuvontatapaamisiin apteekissa. Pro gradu -tutkielmaan analysoitavaksi valittiin tutkimusjoukosta (n=19) ne, joilla tapahtui apteekkiohjelman aikana eniten positiivisia muutoksia yksilötasolla sekä elämäntapamittareilla mitatuissa arvoissa että kliinisissä parametreissa (n=4). Kvaliatiivisessa analyysissä käytettiin sekä deduktiivista että induktiivista lähestymistapaa. Vaikka diabeetikoilla oli tietoa sairaudesta ja elämäntapojen merkityksestä, niin käytännön tasolla jokainen henkilö kaipasi hoitoon ja erityisesti muutosten toteuttamiseen tukea ulkopuoliselta taholta. Apteekin rooli ulkopuolisena voimaannuttajana koettiin erityisen keskeiseksi. Tapaamiset loivat oikeanlaisen ympäristön ja ilmapiirin elämäntapamuutosten toteuttamiseen ja voimaantumisprosessin etenemiseen. Voimaantuminen ruokavaliomuutoksiin oli koko intervention aikana melko nousujohteinen prosessi. Sen sijaan voimaantuminen liikunnalliseen elämäntapaan oli aaltoilevaa. Apteekkitapaamiset sosiaalisena tapahtumana paransivat asiakkaan hoitoon sitoutumista. Asiakas koki, että häntä kohdellaan yksilönä kokonaisvaltaisesti. Voimaantuakseen yksilö tarvitsi aikaa. Vuoden mittaisen intervention aikana voitiin saavuttaa pysyviä muutoksia elämäntapoihin, mikäli yksilöllä itsellään oli halu ja motivaatio sitoutua tukiohjelmaan. Tämä tutkimus osoitti, että tämänkaltaista apteekkiohjelmaa tarvitaan. Nykyisessä kiireyhteiskunnassa ihmiset arvostavat, jos jollakin on aikaa paneutua yksilöön itseensä ja hänen sairautensa hoitoon kokonaisvaltaisesti.
  • Lääkityslista ja Omakanta lääkehoidon hallintaa tukevina työkaluina pitkäaikaissairaiden omahoidossa 
    Blåfield, Karla (2020)
    Current national medicines policy in Finland highlights the importance of rational use of medicines leading to effective, good quality, equal and safe medication therapy, in which the key is on well-implemented medication self-management. The aim of this study was to find out how well people with chronic diseases are in control with their own medication therapy. The special focus was on assessing whether people with chronic conditions: 1) are familiar with the therapeutic aim of their medication; 2) have medication lists of their medicines and are those lists up-to-date; and 3) utilize Omakanta-database. The aim was also: 4) to identify which factors are associated with the utilization of medication lists. A nationwide cross-sectional Internet survey was conducted among medicine users in Autumn 2017. The link for the survey was available via the Finnish Medicine Agency’s and Pharmaceutical Information Centre’s website. In addition, members of the national medicines information network forwarded the link through their own channels. Survey respondents with chronic diseases were included in this study (n=844). The majority of the people with chronic diseases (92 %) were aware about the therapeutic aims of their medication. Of the respondents, 39 % had a medication list. Availability of medication list was associated with the age of ≥ 65-years (OR 0.223; CI 0.103-0.485) and the use of multiple medicines (OR 0.218; IC 0.127-0.376). Of the medication lists used by people with chronic disease, 44 % were in the electronic form and the majority (92 %) of all the medication lists used by people with chronic disease were reported to be up-to-date. Omakanta-database was used by 93 % of the respondents. People with chronic disease are well aware of the therapeutic aims of their medication. However, the rarely have up-dated medication lists. Omakanta-database seems to be well known and utilized among people with chronic diseases. Older people using multiple medicines should be encouraged to use and supported with the up-date of their medication lists.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO