Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p10631"

Sosiolingvistisessa pro-gradu -tutkielmassani tarkastellaan englannin kielen perinteisiä sukupuolittuneiksi koettuja kielenpiirteitä, niihin yhdistettyjä sukupuolistereotypioita ja niiden esiintymistä viimevuosien Hollywood -menestyselokuvissa. Tutkielmani selvittää, tunnistetaanko nämä perinteiset, vuosikymmeniä vallinneet uskomukset sukupuolittuneista kielenpiirteistä edelleen ja tutkii sitä, mihin sukupuoleen nämä kielen piirteet yhdistetään. Lisäksi tutkielma tarkastelee näiden kielellisten sukupuolistereotypioiden leviämistä Suomeen ja tämän leviämisen mahdollista yhteyttä Hollywood -menestyselokuvassa esiintyvään dialogiin. Tutkielman tulokset pohjautuvat verkossa toteutettuun kyselytutkimukseen. Tutkielmani teoriatausta perustuu ensisijaisesti kielitieteilijä Robin Lakoffin teoksessaan Language and a Woman’s Place (1975) esittämiin väittämiin spesifeistä kielipiirteistä, jotka voidaan katsoa perinteisiksi englannin kielen kielellisiksi sukupuolistereotypioiksi. Tutkielma pyrkii valottamaan massakulttuurissa käytetyn englannin kielen vaikutusta sukupuolittuneiden kielistereotypioiden muodostumiseen ja vahvistumiseen. Analyysin kohteeksi ovat valikoituneet Hollywood-menestyselokuvat elokuva-alalla vallitsevan sukupuoliepätasa-arvon sekä Hollywoodin mittavan vaikutusvallan vuoksi. Lisäksi Hollywood-elokuvien dialogia ei ole aiemmissa tutkimuksissa tarkasteltu näiden stereotyyppisten perinteisten kielipiirteiden näkökulmasta. Kyselytutkimuksessa pyydettiin osallistujia arvioimaan kymmentä vuorosanasitaattia, jotka oli valikoitu vuosina 2017–2018 tuotetuista Hollywood –menestyselokuvista ja jotka sisälsivät Lakoffin nimeämiä, sukupuolittuneiksi koettuja kielenpiirteitä. Kyselyn avulla tutkittiin, mitkä kielelliset piirteet vaikuttavat mielipiteen muodostumiseen puhujan sukupuolesta, kun vuorosanasitaattien puhujaa eikä kontekstia tiedetä. Osallistujien tuli valita mihin sukupuoleen he yhdistävät kunkin vuorosanasitaatin kolmesta vaihtoehdosta: nainen, mies ja en osaa sanoa. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus vastata vapaaehtoiseen avoimeen kysymykseen, jossa pyydettiin kommentoimaan annettua vastausta. Kyselyyn oli mahdollista osallistua, mikäli henkilö puhui äidinkielenään joko Amerikan englantia tai suomea. Kyselyyn osallistui 100 henkilöä ja sen tulosten analyysi toteutettiin vertaamalla saatuja vastauksia vastaajien iän, sukupuoli-identiteetin ja äidinkielen perusteella. Tutkielman päälöydöksiä olivat se, että perinteisesti sukupuolittuneiksi koetut kielen piirteet tunnistettiin pääosin hyvin, sekä se, että osallistujien vastaukset eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta eronneet merkittävästi toisistaan. Ensin mainittu löydös osoittaa, että osallistujat tunnistavat kielen piirteet ja yhdistävät ne siihen sukupuoleen, johon stereotypiat on perinteisesti liitetty. Jälkimmäinen löydös puolestaan merkitsee sitä, että englannin kielen sukupuolistereotypioiden tunnistaminen ei katso ikää, sukupuoli-identiteettia eikä äidinkieltä. Lisäksi kyselyn laadullisesta aineistosta nousi esille kiinnostava sivulöydös: vuorosanasitaattien semanttinen sisältö sekä kyselytutkimukseen vastanneiden sitaateille luomat kuvitteelliset kontekstit vaikuttivat suuresti siihen, mihin sukupuoleen vuorosanasitaatit yhdistettiin. Löydös on merkityksellinen, sillä se viittaa siihen, että kielelliset sukupuolistereotypiat pohjautuvat mahdollisesti enemmän kielen semanttisiin ja pragmaattisiin ominaisuuksiin kuin näihin vuosikymmeniä tutkittuihin, perinteisesti sukupuolittuneina pidettyihin kielen piirteisiin.

Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa täysi-ikäisten Suomen juutalaisten rukoilemiseen liittyviä käsityksiä. Tutkielmassa selvitetään rukoilemisen saamia eri muotoja, uskonnollisia näkemyksiä sekä uskonnonharjoittamiseen liittyvien toimien esiintymistiheyksiä täysi-ikäisten Suomen juutalaisten keskuudessa. Tutkimusaineisto on kerätty kaksikielisellä verkkokyselyllä, ja tutkimusaineistoon sisältyy sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia aineistoja. Suljettujen kysymysten analysoinnissa on käytetty pääsääntöisesti kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Avoimiin kysymyksiin saatujen vastausten järjestämisen apuvälineenä on käytetty sisällönanalyysiä. Avoimiin kysymyksiin saatuja vastauksia on analysoitu sisällön erittelyn lisäksi myös kvantitatiivisia menetelmiä käyttäen. Tarkastelun kohteena olevasta ryhmästä saadun näytteen (n=94) osalta vastaajien selvän enemmistön kohdalla rukoileminen heijastelee pääpiirteittäin rabbiinisen juutalaisuuden mukaista kuvausta rukoilemisesta. Vastauksissa ilmenee ensisijaisten rukoilemista käsittelevien kirjallisten lähteiden käsitteitä, metaforia ja näkemyksiä. Henkilökohtaisessa uskonnonharjoittamisessaan vastaajat ovat selvästi keskimääräistä suomalaista otosjoukkoa aktiivisempia. Taustatekijöiden osalta näytteen sisäisissä riippuvuussuhteissa sukupuoli ja ikä ovat juutalaisuuden suuntauksille perustuvaa ryhmäjakoa heikompia selitysmittareita rukoiluun liittyvissä näkemyksissä. Vastaajaryhmittäin tarkasteltuna pienen vastaajajoukon näkemykset poikkeavat merkittävästi sekä rukoilemiseen että uskonnollisuuteen liittyvissä kysymyksissä vastaajien enemmistön näkemyksistä lukuun ottamatta juutalaiseen perinteeseen ja juutalaiseen identiteettiin liittyviä aihepiirejä. Tässä tutkielmassa saadut tulokset voivat antaa aihetta jatkotutkimuksille, joissa selvitettäisiin, kuinka yleisiä kerätyistä vastauksista havaitut piirteet ovat Suomen juutalaisten keskuudessa. Arkaluonteisia tietoja sisältäviä kyselyitä voinee jatkossa toteuttaa vuoden 2020 aikana avattavan Helsingin yliopiston REDCap-verkkokyselyalustan avulla tässä tutkielmassa käytetyn kolmannen osapuolen kyselyalustan ja henkilötietojen käsittelijän sijaan.