Faculty of Arts
Recent Submissions
-
(2023)Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia representaatioita Australian ja Uuden-Seelannin uutismediat välittivät dekolonisaatiosta maiden kansallispäivinä vuosina 2022 ja 2023. Kansallispäivät ovat merkittäviä tapahtumia, jotka juhlistavat valtioiden saavutuksia ja kulttuuria sekä kyseisten kansojen historiaa. Kansallispäivät voivat kuitenkin olla myös haastavia ja tunteita herättäviä, etenkin maissa, jotka ovat entisiä siirtomaita. Dekolonisaation tarkoituksena on purkaa niitä rakenteita, joita siirtomaavallan aikana on syntynyt ja jotka edelleen aiheuttavat epätasa-arvoisuutta maiden valtaväestön ja alkuperäiskansojen välille. Tarkastelen laadullisen sisällönanalyysin avulla, millaisena australialaiset uutissivustot SBS ja News.com, sekä uusiseelantilaiset NZ Herald ja Stuff.com esittävät dekolonisaation etenemisen valtioissa kansallispäiviin liittyvissä artikkeleissa. Neljästäkymmenestäkahdesta analysoimastani artikkelista esiin nousivat alkuperäiskansojen toimijuuden, dekoloniaalisen kielen, poliittisen ilmapiirin, sekä kansallispäiviin liittyvien perinteiden teemat. Tutkielmassa vertailin näihin teemoihin sisältyvien representaatioiden eroavaisuuksia Australiassa ja Uudessa-Seelannissa kehystäen niitä kulttuurisella ja poliittisella kontekstilla. Analyysissa käytän apuna aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta muun muassa mediatutkimuksen, alkuperäiskansatutkimuksen ja postkoloniaalisen tutkimuksen kentiltä. Tutkimustani ohjasi ajatus siitä, että median välittämät representaatiot vaikuttavat käsityksiin dekolonisaatiosta. Aineistoni paljasti, että Australia ja Uusi-Seelanti pyrkivät molemmat edistämään dekolonisaation etenemistä yhteiskunnassa. Uusi-Seelanti on prosessissa pidemmällä, mutta molempien maiden suurten mediaorganisaatioiden välittämät artikkelit sisälsivät positiivisia kuvauksia dekolonisaatiosta sekä tietoa alkuperäiskansojen kulttuurista ja heidän kokemistaan historiallisista ja nykyisistä vääryyksistä. Kumpikin maa pyrkii navigoimaan siirtomaahistoriansa jättämien jälkien ja tulevaisuuden tasavertaisuuteen liittyvien pyrkimysten ristivirrassa.
-
(2023)This thesis aims to examine the manifestation of political polarization in the Territory of Montana during the years 1864 to 1867. The American Civil War and its aftermath largely dictate the national political context and the thesis examines how that context influences and polarizes the local politics of the territory at the time. The viewpoint of the thesis is an intersection of political, legal, and social history. While it does not use the settler colonial theory as primary framework, tensions between the local communities of settlers and indigenous Americans, as well as their relations to the federal government are important parts of the setting. The thesis employs a large volume of both sources and previous research to establish its conclusion. As always in historical research, close reading of the source materials and careful contextualization with the subject and the general historical setting are the primary methods. The research presented concludes that the political polarization in Montana Territory during the years 1864-1867 manifested itself mainly as tensions between the federally appointed officials and the local community, which included majority of the locally elected legislature. While bipartisan efforts existed and a large amount of consensus existed in local matters, the national politics, which were very polarized during and after the Civil War, drove a wedge between local and federal interests. The local community mainly supported the Democratic Party, while the federal officials were mostly Republican. Both camps contributed to the polarization, but the biggest single factor was the poor relationship between the Acting Governor Thomas F. Meagher, who sided with the local miner community, and the Montana elite, which largely consisted of the federally appointed officials such as the members of the Territorial Supreme Court and first governor Sidney Edgerton, as well as Montana Post, the most influential newspaper in the territory at the time. While Montana leaned Democratic in its early years, as evidence of the few partisan elections that were concluded, suggests, the federal government in Washington at the time was controlled by the Republican Party, or Union Party as it was alternatively known at the time
-
(2023)Tutkielmassa tarkastellaan taiteellisen ja kuratoriaalisen tekijyyden jakautumista kolmessa komissioidun installaatiotaiteenteoksen esityksessä. Tapausanalyysien kohteena ovat Pilvi Takalan Close Watch (23.4.–27.11.2022) Suomen paviljongissa Venetsian biennaalissa, Chiharu Shiotan Äärirajoilla (27.10.2021–27.11.2022) Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa ja Hans Op de Beeckin Hiljainen paraati (21.9.2022¬–26.2.2023) Helsingin Amos Rexissä. Jokaisessa esimerkissä käsitykset näyttelystä ja teoksesta voidaan nähdä ainakin osittain fuusioituneen keskenään. Tapausanalyysien kautta tutkielma tarkastelee millaisilla keinoilla installaatioteos tilanteena, jossa katsoja tulee aktiiviseksi osaksi teosta, on rakennettu ja kuka sen on rakentanut. Lisäksi tutkielma syventyy myös näyttelyrakenteiden ja tilasuunnittelun vaikutukseen osana taidekokemusta.Tutkielma hyödyntää keskeisenä aineistonaan näyttelyiden kuvalähteitä, ensikäden kokemukseen perustuvaa tietoa sekä näyttelyiden kuraattoreilta puolistrukturoitulla metodilla kerättyä haastatteluaineistoa tapahtumien kulusta. Laadullisissa tapausanalyyseissä vuorottelevat perinteinen näyttelyanalyysi sekä kuraattoreilta kerätty haastatteluaineisto. Tutkielmassa käy ilmi, että jokaisessa tarkastelun kohteena olleessa näyttelyssä tekijyys oli aina jossain määrin jaettua, mutta kuraattorin vaikutus vaihteli tapauskohtaisesti ja myös muiden taiteen esittämisen ammattilaisten, kuten näyttelymestareiden, rooli nousi esiin. Teokset hyödyntävät monenlaisia keinoja katsojan osallistamiseen ja immersioon, mutta kaikki tutkielman esimerkeistä kirjaimellisesti asettavat katsojan kooltaan suuren teoksen kehyksen sisään ja edellyttävät tilan läpi fyysisesti kulkemista ajallisen keston kautta kokonaisvaltaisen kokemuksen saavuttamiseksi. Haastatteluaineiston kautta tutkielma havainnollistaa monipuolisesti kuraattorin työtä installaatioteoksen komissioimisen ja ensiesittämisen parissa, sekä installaatiotaiteilijan valtaa museotilassa.
-
(2023)Fin de siècle -ajalla taiteen kuolemakuviin valittiin tyypillisesti nuori, kaunis, valkoinen, alaston nainen, joka kuvattiin viattomana uhrina. Toinen yleinen tapa oli esittää nainen kuoleman personifikaationa, vaarallisena ja syntisenä femme fatale -viettelijänä. Keskityn tutkielmassani neljään teokseen: Félicien Ropsin Ihmisparodia-akvarelliin (1887–1891), Edvard Munchin Marat’n kuolema I -öljyvärimaalaukseen (1907), Oscar Parviaisen Loppu-öljyvärimaalaukseen (1910) ja Sarah Bernhardtin noin vuonna 1873 tapahtuneeseen hauta-arkussa makaamiseen, josta on olemassa valokuvia. Tutkin teosta performatiivisena kehollisena esityksenä ja kutsun sitä nimellä Arkku. Käytän hyväkseni taidehistorian kuva-analyysiä, etenkin lähilukemista ja vastakarvaan lukemista, ja sukupuolentutkimuksen metodologiaa. Tutkielmassani Arkku-teos haastaa perinteisiä kuvakonventioita ja mahdollistaa vastakarvaan luvun. Kuvakulttuurilla on valta vaikuttaa siihen, miten kuolema koetaan. Kuvalliset representaatiot kietoutuvat myös naissukupuoleen liitettyihin asenteisiin. Miehen katse (male gaze) dominoi fin de siècle -ajan kuvakulttuuria. Kuolemakuvissa nainen usein kutistettiin vartaloksi, hallittavaksi lihaksi, katseen kohteeksi ja miellyttämisen välineeksi. Fokus oli usein naisen alastomassa ruumiissa ja siitä fantasioinnissa. Tutkielmani tarkoitus on purkaa näitä naisiin ja kuolemaan yhdistettyjä sukupuolioletuksia ja kuvallista kuolemakulttuuria. Haluan nostaa esiin modernin naisen katseen ajan dominoivan katseen rinnalle ja luoda vastanarratiivia. Tavoitteenani on perehtyä siihen, miten misogyyninen, naista esineellistävä ja eroottinen naiskuva 1800- ja 1900-luvun taitteen kuolemakuvissa voitiin haastaa. Femme fatale -tyyppinen kuolemahahmo voidaan nähdä ajan siveellisen ja passiivisen naiskuvan vastakohtana: edistyksellisenä, seksuaalisena ja kapinallisena moraalisäätöjä vastustavana aktiivisena toimijana. Kuitenkin Sarah Bernhardt naistaiteilijana tarjosi omalla teoksellaan monisäikeisemmän ja väkevämmän vastineen. 1800-luvun lopun kuolemakuvarepresentaatioiden vaikutus ulottuu nykypäivään. Seksualisoiva, väkivaltainen katse ei ole kadonnut. Samoin yhä edelleen huomio on taattu mediassa, kun kuolema korjaa nuoren, viattoman ja kauniin naisen.
-
(2023)This research paper focuses on the challenges faced by the Russian-speaking minority in Estonia and the feeling of ressentiment which members of this group may experience. The background of this situation begins with the minority of Russian speakers who lived in Estonia during the Soviet regime and held key positions in society. After the collapse of the Soviet Union these people were provided with alien’s passports and left in an uncertain position in the Estonian society. Today, Estonia has a large number of Russian-speaking people with the majority being born in Estonia, and others immigrating to Estonia from other countries. The Russian-speaking minority in Estonia includes people from various national backgrounds, but they all share the mother tongue Russian. This research focuses on the feeling of ressentiment and the various experiences which highlight this, where individuals face a wide range of issues in society, such as language barrier and lack of Estonian citizenship. In the theoretical part of this research, the concept of ressentiment is discussed and 5 hypotheses are given based on previous research of the Russian – speaking minority in Estonia. In order to understand the extent of the feeling of ressentiment in the Russian-speaking minority in Estonia, 9 interviews were conducted with informants who shared this background. The hypotheses presented in the theoretical part of this paper were tested and the factors that influence the feeling of ressentiment were identified. This research has revealed that the feeling of ressentiment exists in the Russian-speaking society in Estonia, but it is unevenly distributed and it cannot be claimed that every representative of this society experiences it. This research emphasizes such aspects as the uniqueness of Russian speakers in Estonia and the integration they have experienced in Estonian society. The importance of the cultural background and different attributes of the Russian minority is crucial towards understanding the research conducted and results, since it clarifies the full context of the influence of ressentiment.