Faculty of Arts
Recent Submissions
-
(2024)Since around 2010, interest in Nordic design, culture, and lifestyle has increased in South Korea. As part of this trend, a considerable number of both Nordic and Korean companies in the Korean market have started to use Nordic branding to market their products. This means that they evoke association with the Nordic brand, i.e. the sets of associations that individuals have with the Nordic region, in an effort to imbue their products with added value. The utilization of foreign place brands in the marketing practices of private companies is understudied. In this thesis, I examine and compare the ways in which Korean and Nordic furniture and household product companies use language and images to evoke association with the Nordic brand, and the ideas about the Nordic brand that they communicate. The material of the study consists of texts and images collected from the Korean websites of eight Korean and eight Nordic companies that use Nordic branding. I use Serafini and Reid’s (2023) Multimodal Content Analysis research methodology to categorize and analyze the material. My analysis finds that the companies primarily evoke association with the Nordic brand by establishing linguistic, aesthetic, philosophic, historical, and geographical connections between their company and the Nordic brand. The Korean companies are found to associate the Nordic brand with simplicity and functionality, the concepts of hygge and “healing” (hilling), retro and nostalgia, and trendiness, whereas the Nordic companies associate the Nordic brand with simplicity and functionality, artistry and creativity, sustainability and progressive values, and timelessness.
-
(2024)This thesis discusses critically the Chinese Communist Party’s (CCP) recent effort to increase trust in society by employing a specific governance project, the Social Credit System. China faces several problems in society, for example corruption, food safety scandals and contract enforcement challenges. Official party rhetoric uses so-called ‘moral crisis’ which the party views as a main cause of the challenges in society. Such challenges can also be seen as an obstacle for China’s attempt to realise what the CCP describes as an ultimate realisation of socialism and the promise of the Chinese Dream. Without solving urgent governance issues in China, the CCP risks falling in middle income trap and losing the legitimisation of its power. With the technological help of the SCS, the CCP is aiming engineer a well-functioning governance model and rule-abiding society without creating an independent legal system and open, critical society. The research relies on literature review and qualitative analysis of the existing research and literature regarding the SCS in China. The theoretical framework used in this study is systems theory and social engineering. The thesis introduces the cultural, historical and political background of the project and addresses popular misinformation and misunderstanding regarding the project. The analysis mainly focuses on following interrelated thematical concepts that emerged during the literature review: trust, governance, social regulation (social management, social manipulation and social control), cultural values, law and public opinion. The thesis argues that the governance issues Chinese society is facing can be traced to non-existence of independent legal system and separation of powers in China. The thesis concludes that ultimately, the CCP is aiming to tackle fundamental problems inherent to authoritarian model (ineffective implementation, enforcement and compliance with laws and regulations) by creating a governance tool as a problem-solving solution to maintain its power.
-
(2024)Tutkielmani kohteena on haredijuutalainen lastenkirjasarja Kopale, joka sai alkunsa Israelissa vuonna 2018. Tutkielmassani kartoitan millaisia eksplisiittisiä ja implisiittisiä teemoja kirjasarjassa esiintyy sekä millaisia painotuksia ja suuntauksia aineistosta voidaan havaita tekstien ja kuvien kautta. Peilaan aineistoa myös Israelissa aiemmin tehtyyn tapaustutkimukseen, joka käsitteli haredien lastenkirjallisuutta ja selvitän, miten Kopale-kirjasarja sijoittuu suhteessa siihen. Näiden pohjalta pyrin luomaan mahdollisimman kattavan kokonaiskäsityksen kirjasarjasta ja sen tavoitteista. Tutkimusmetodinani käytän tapaustutkimusta, jonka ohella hyödynnän multimodaalisuutta ja lähilukua. Tutkielman lopputulemana voidaan havaita, että kirjojen keskeisenä pyrkimyksenä on haredi-identiteetin vahvistaminen ja uusien, hurskaiden sukupolvien kasvattaminen. Kirjasarja on suunnattu ensisijaisesti ashkenasitaustaisille hasidipojille, joita kannustetaan kirjasarjassa suuntautumaan kohti uskonnollisia opintoja ja elämään kaikin tavoin moraalisesti korkeatasoista elämää. Kirjasarjan alkupuoli on priorisoitu sapatin merkityksen korostamiselle, vanhempien kunnioittamista käsittelevälle mitsvalle, merkittävien rabbien esittelylle ja juutalaisten juhlapyhien sekä niiden historiallisten taustojen käsittelylle. Aiempaan tapaustutkimukseen nähden suurimmat erot löytyvät sukupuolten osalta, mikä ilmenee Kopale-kirjasarjassa miesvaltaisuutena samalla kun naiset on häivytetty suurelta osin satunnaisiksi sivuhahmoiksi. Samalla kirjasarjan päähenkilö Kopale perheineen edustaa ainakin joltain osin moderneja haredeja. Kirjasarja onkin pyritty rakentamaan sellaiseksi, että se soveltuisi mahdollisimman laajalle lukijakunnalle etenkin haredien keskuudessa jättämällä kirjoihin liikkumatilaa erilaisille suuntauksille, näkemyksille ja tulkinnoille.
-
(2024)Tutkielma käsittelee Isidorus Sevillalaisen (k. 636) ja Gisemunduksen (700–800-l) yhteistä geometrian kuvitusta ja siihen liittyvää sanastoa. Tutkittavat tekstit kuvastavat geometrian merkityksen muuttumista myöhäisantiikin ja varhaiskeskiajan aikana. Vertaan tekstejä tunnetuihin lähteisiin, kuten Cassiodorus, Boethius, Martianus Capella ja roomalaista maanmittausta käsittelevä CAR-tekstikokoelma, joidenka lisäksi olen hakenut sopivaa vertailumateriaalia Thesaurus linguae Latinae ja Library of Latin Texts -tietokantojen, sanakirjojen ja aikaisemman tutkimuskirjallisuuden avulla. Tutkittava aineisto koostuu editioiden lisäksi digitoiduista käsikirjoituslähteistä. Etymologiae-teoksen käsikirjoituksia käsittelevästä db.innovatingknowledge.nl-palvelusta on peräisin editioiden huomioimaa olennaisesti laajempi aineistoni. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Isidorus ja Gisemundus ovat käyttäneet lähteitään, millaisia ovat heidän käsityksensä geometriasta ja miten he ovat omalta osaltaan edistäneet maanmittauksen ”sublimaatiota”, alan arvoa kohottavaa kristillistä tulkintaa, ja synteesiä teoreettisen geometrian kanssa. Lisäksi tarkoitus on selvittää, miten Etymologiae-teoksen käsikirjoitusaineisto jakautuu ryhmiin ja mikä on Gisemunduksen käsikirjoituksen paikka tässä käsikirjoitustraditiossa. Menetelmät painottuvat käsikirjoitusten tulkintaan, sanastotutkimuksen menetelmiin ja käsitteistön arviointiin terminologiaopin näkökulmasta. Tutkimuksesta käy ilmi, että kuvituksesta ja sanastosta poimittujen merkitsevien virheiden perusteella tutkittavat käsikirjoitukset väljästi jakautuvat ryhmiin, jotka ovat sidoksissa niiden maantieteelliseen alkuperään ja laatimisajankohtaan. Vaikka alun perin Etymologiae-ensyklopediasta kiersi lukuisia kopioita Hispanian alueella, ei meille ole säilynyt lainkaan varhaisia espanjalaisperäisiä käsikirjoituksia. Siten myöskään Gisemunduksen käsikirjoitusta ei voida luotettavasti liittää vain espanjalaisperäisten käsikirjoitusten joukkoon, vaan sillä on yhteisiä piirteitä myös muiden ryhmien kanssa. Ryhmittely ei korvaa koko tekstin tutkimista ja edition laatimista, mutta se on suuntaa antava. Tekstien vertaileva luku paljastaa, että geometrian alle on päätynyt aineistoa, jota näyttää yhdistävän lähinnä tekstistä löytyvä asiasana, sillä asiasisältö on ymmärrettävästi ollut vaikeaa. Tekstin ja kuvien tutkimisen perusteella yhteyksiä maanmittauskirjallisuuteen Isidorukselta löytyy jopa ennakoimaani enemmän, ja vaikuttaa siltä, kuin käytännöllisen ja teoreettisen geometrian yhdistyminen olisi ollut jo Etymologiae-teoksen kirjoitusajankohtana meneillään. Geometrian arvon korostumiseen vaikuttaa samassa kontekstissa esiintyvä platonistinen sisältö. Gisemundus tulkitsee myös lakiteknisen ja maantieteellisen materiaalin geometriaksi ja on vienyt teoreettisen geometrian korvaamisen maanmittaussisällöillä selvästi pitemmälle. Maanmittauksen arvon ylentäminen on tässä myöhemmässä tekstissä jo hyvin tietoista.
-
(2024)Maisterintutkielmassani tutkin roomalaisen sotapäällikön hyveitä. Mitä hyveitä sotapäälliköllä on ja miten hyveet näkyvät taisteluissa ja niihin liittyvässä kontekstissa. Jaan hyveet viiteen pääluokkaan. Ne ovat virtus, fides, pietas, gravitas ja humanitas. Tutkimukseni perustuu antiikin latinan- ja kreikankielisiin kirjallisiin lähteisiin. Lähestyn aihetta nostamalla esimerkkejä antiikin lähteiden kuvaamista tapahtumista. Lähteiden avulla luon kuvan tapahtumien kulusta ja siitä, miten roomalaisen sotapäällikön hyveet niissä esiintyvät. Roomalaiset sotajoukot olivat avainasemassa Rooman valtion menestykselle. Sotajoukkoja johti usein konsuli tai preetori. Sotapäällikkö käytti ylintä sotilaallista valtaa usein rajoitetun ajan, ja silloin, kun se hänelle myönnettiin. Tutkielmani perusteella muodostuu hyvä yleiskäsitys siitä, miten sotapäällikön hyveet näkyivät sotajoukkojen johtamisessa. Hyveiden mukaisella käytöksellä sotapäällikkö onnistui tavoitteissaan. Hyveiden vastainen käyttäytyminen vaikuttaa johtaneen huonoihin lopputuloksiin. Kirjalliset lähteet painottavat sotapäällikön hyveiden merkitystä taistelun voittamisessa. Vastaavasti tappiot tulkittiin johtuneen sotapäällikön luonteen puutteista. Hyveellisyyden määritelmän tulkinnan joustavuus ilmeni muun muassa julmuuksina sekä erilaisena kohteluna eri ihmisryhmiä kohtaan. Tutkielmani havaintoja voivat hyödyntää myös modernit johtajat hyödyllisinä toimintaperiaatteina.