Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p2126"

Sort by: Order: Results:

  • Hietala-Lilja, Janina (2020)
    Tämän tutkielman aiheena on jännitteen (suspense) rakentuminen Daphne du Maurierin novellikokoelmassa Don’t Look Now. Kokoelma on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1971, ja se sisältää viisi novellia. Novelleja on luonnehdittu jännitysnovelleiksi, mutta niiden genren määrittely ei ole täysin mutkatonta. Jännitettä on kirjallisuudentutkimuksen piirissä tarkasteltu suhteellisen vähän. Tutkielman tärkeimpänä teoreettisena taustana toimii Peter Vordererin, Hans J. Wulffin ja Mike Friedrichsenin toimittama antologia Suspense: Conceptualizations, Theoretical Analyses, and Empirical Explorations. Antologia sisältää useiden eri teoreetikoiden näkemyksiä jännitteestä, ja näitä näkemyksiä on käytetty tutkielman argumentaation lähtökohtana. Jänniteteorian lisäksi Meir Sternbergin teoria ekspositiosta on toiminut tutkielman teoreettisena taustana. Tutkielmassa tarkastellaan jännitteen edellytyksiä ja sitä, millaisia keinoja luoda ja ylläpitää jännitettä kirjailijalla on käytettävissään. Tutkielmassa määritetään jännitteen syntymiselle kolme perusedellytystä: lukijan odotukset (anticipation), huoli henkilöhahmojen kohtalosta (concern for characters) sekä epävarmuus (uncertainty). Lukijan odotusten ohjailussa tärkeässä asemassa ovat muun muassa genre, paratekstit, ennakkomaininnat sekä esineiden ja paikkojen kerronnallistaminen. Lukijan huoli henkilöhahmojen kohtalosta taas pohjaa huolelliseen hahmojen kehittelyyn: lukija kiinnostuu ja kantaa huolta henkilöhahmoista, joista hänellä on tarpeeksi tietoa. Tässä myös ekspositiolla on merkittävä asema. Epävarmuus puolestaan perustuu useiden vaihtoehtoisten mahdollisuuksien olemassaoloon. Epävarmuudella voidaan tässä yhteydessä tarkoittaa paitsi epävarmuutta siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta myös epävarmuutta sen hetkisen käsityksen paikkansapitävyydestä. Valitsemalla tietyn tyyppisen kertojan ja fokalisaation sekä järjestämällä tarinan tietyllä tapaa kirjailija voi vaikuttaa niin epävarmuuteen kuin lukijan odotuksiin ja henkilöhahmojen kehittelyyn. Daphne du Maurierin novellit on tutkimuksessa usein sivuutettu niiden suuresta suosiosta huolimatta. Myös jännitteen teoretisointi on ollut kirjallisuudentutkimuksessa vähäistä. Tämä tutkielma pyrkii avaamaan uusia näkemyksiä molempiin aiheisiin. Tulevaisuudessa tutkielman tarjoamia tuloksia on mahdollista hyödyntää myös laajemmin jännitteen tarkastelussa. Tarkastelua olisi mahdollista laajentaa eri kirjailijoihin, genreihin ja tekstilajeihin. Esimerkiksi romaanien tarkastelu novellien sijaan voisi tuoda uutta näkökulmaa aiheeseen.
  • Aiha, Teo (2017)
    Pro gradu -opinnäytetyöni käsittelee argentiinalaisen kirjailijan Jorge Luis Borgesin (1899–1986) tuotannon poliittista ideologiaa. Tarkoituksena on ottaa osaa akateemiseen keskusteluun, jossa suuren latinalaisamerikkalaisen kirjailijan pahamaineisten poliittisten kannanottojen ja hänen poetiikkansa välistä näennäistä ristiriitaa on pyritty sovittamaan. Esityksen keskiössä on novelli ”La lotería en Babilonia” kokoelmasta Ficciones (1944). Argumentoin sen puolesta, että kertomusta voi tulkita poliittisena allegoriana. Toiseksi pureudun sen ideologisiin rakennuspalikoihin. Kolmanneksi osoitan, että novellin maailmankuva on yhtenäinen koko kirjailijan kultakauden taideproosan ja esseistiikan kanssa, ja että sen sisältämää poliittista ideologiaa voi näin ollen laajentaa koskemaan koko borgesilaista poetiikkaa. Viimeiseksi pyrin etsimään kertomuksen intertekstin kautta Borgesille paikkaa poliittisideologisessa kirjallisessa traditiossa. Tutkielman teoreettinen viitekehys on kauttaaltaan narratologinen. Tukeudun erityisesti Luz Aurora Pimentelin yleisesitykseen narratologian teoriasta sekä Gerard Genetten käsityksiin narratiivien vaietusta ideologiasta. Novellin vertauskuvallisuutta luodatessani tärkeässä osassa on myös Angus Fletcherin allegoriaa fryelaisena ”moodina” käsittelevä monografia Allegory (1964). Työn tulokset maalaavat Borgesista kuvaa, jossa hänen yhteiskunnallisten mielipiteidensä antipoliittisuus toistuu hänen poetiikassaan. Totean Borgesin tuotannon poetisoivan determinististä maailmankuvaa, josta seuraa fatalistinen elämänasenne ja kristillistä poliittista skeptisismiä muistuttava antipoliittinen näkökanta, joka korostaa etiikkaa politiikan kustannuksella.