Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p26394"

Nimistönsuunnitteluun kuuluu alalla yleisesti tunnettuja periaatteita, joita noudattamalla pyritään nimenkäyttäjän kannalta hyvään lopputulokseen. Nimistönsuunnittelun keskeisenä tavoitteena on, että nimistö säilyttää paikallista kieltä ja kulttuuria sekä auttaa hahmottamaan ja jäsentämään ympäristöä. Lisäksi nimet voivat kuvastaa kerrostuneisuudellaan yhteisön ja yhteiskunnan muuttumista. Selvitän tutkielmassani, ovatko nämä ja useat muut nimistönsuunnittelun alalla yleisesti tunnustetut tavoitteet saavutettavissa, ja kuinka hyvin kaupunkisuunnittelussa niihin pyritään pääsemään. Kun Vantaalla sijaitsevaa Veromiehen kaupunginosaa, joka edustaa väljästi rakennettua teollisuusaluetta, alettiin suunnitella tiiviiksi asuinalueeksi, tarvittiin alueelle uusia kaavanimiä. Tutkielmani on kuvaus uuden nimistön synnystä, jota olin itse alusta asti suunnittelemassa. Kulkuväylien ja muiden kaavoitettavien kohteiden nimien suunnittelussa tulee kartoittaa olemassa oleva ja käytöstä jäänyt paikannimistö. Isoilla kaavoitettavilla alueilla, kuten Veromiehessä, ovat aihepiirinimet välttämättömiä. Tutkielmani seuraa nimistönsuunnittelun vaiheita alueen nykyisen ja vanhan, käytöstä hävinneen nimistön selvitystyöstä, uusien aihepiirien ideoinnin kautta uusien nimiehdotusten valintaan. Minulla on kolme päätutkimuskysymystä: miten nimistönsuunnittelun tavoitteet toteutuvat käytännössä, mitä käytöstä hävinneitä nimiä Veromiehen alueella on ollut ja millaisia näkemyksiä ihmisillä on alueen tulevasta nimistöstä? Vanhojen nimien selvityksessä aineistonani on alueen vanhoja karttoja 1760-luvulta 1930-luvulle sekä muutama 1900-luvulla kerätty paikannimikokoelma. Näkemyksiä uudesta nimistöstä puolestaan selvitän kahden kyselyn avulla. Tutkielmassani tulee ilmi, että ihmisillä on kovin konservatiivisia ja nimistönsuunnittelun tavoitteiden mukaisia näkemyksiä uudesta nimistöstä. Veromiehessä vanhastaan olleet aihepiirit, ilmailu ja verotus, nousivat selviksi suosikeiksi, kun alueelle etsittiin uutta aihepiiriä nimille. Koska kyseessä on tapaustutkimus, kuvaus yhdestä projekstista, ei vedenpitäviä tutkimustuloksia synny. Tutkielmani perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että nimistönsuunnitelun tavoitteiden toteutumiseen vaikuttavat ainakin jollain tasolla alueen ympäristö ja vanha nimistö, aluesuunnittelijoiden luottamus nimistön ammattilaisiin sekä yhteisistä periaatteista sopiminenkin.