Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • From Ridiculed Deviants towards Normal Citizens : The Representation of Homosexuals in the Finnish Media 1990 - 2010 
    Ylppö, Myrsky (2016)
    This thesis explores how the Finnish media’s representations of homosexual men and women changed between 1990 and 2010, from negative public portrayals towards more positive ones. The thesis also examines if these changes reflect attitudes and opinions of the Finnish society and population overall during this time period. The primary sources consist of newspaper articles from the newspaper Helsingin Sanomat, along with material from other newspapers, tabloids, and supporting research material. The chosen theoretical approach for this thesis is qualitative research, and Queer theory is also employed to a certain extent. A larger focus for my study is Helsinki Pride, which has an important role in the Finnish LGBTQ community and gay culture. The festival is a grassroots movement and a political product of Seta, the main LGBTQ rights organisation in Finland. Helsinki Pride has played a role of utmost importance in consolidating and renewing the public images and representations of Finnish sexual minorities. This has mainly transpired through asserting the visual and spatial expressions and demands of the festival upon the public space of the city, usually reserved for the heterosexual mainstream. Due to the diversity and division existing within the Finnish LGTBQ community, this public image has not, however, been completely accurate or unproblematic. This has further complicated the construction of a unified public image, and has lead to the emergence of notions of homonormativity and other established forms of discrimination within the LGBTQ community. Visibility, which plays another important role in this study, has the effect of legitimising existence in society. Until the 1990s, the public images and representations of sexual minorities had been firmly maintained and controlled by the Finnish media, with members of the local LGBTQ community unable to partake in the construction of these definitions. The AIDS crisis with its aftermath in the 1990s had drawn homosexuals out of the shadows of anonymity and into the public space for scrutiny. For the first time homosexuals were presented with the opportunity of more extensively representing themselves publicly in the Finnish media, on their own terms. The 2000s marked the transition from the 1990s, with homosexuality as a human rights topic and political element, to one of representations of a minority group struggling to shake off stereotypes, homophobia, and false public conceptions. The abolition of many discriminatory legislations against homosexuals in the late 1990s and early 2000s also allowed for further expansion of the homosexuals’ visibility and influence in the Finnish media and society. The results of my work confirmed that the Finnish media’s representations of homosexuals changed notably during the period of 1990-2010. Much of the visibility and positive depictions in the media of the 2000s have been garnered through the Finnish LGBTQ community’s own activities, e.g. the Pride festivals, but also through the media’s growing interest for trendy and commercial gay portrayals. Thus the representations and public images of homosexuals in the Finnish media changed from those in the 1990s of ridiculed deviants towards those of more normal, Finnish citizens by the 2010s.
  • From underground to mainstream : Female characters in the feature films of Li Yu 
    Pekander, Carla (2019)
    Tarkastelen tutkielmassani Li Yun kuuden eri elokuvan naishahmoja psykoanalyysin ja diskurssianalyysin avulla. Li Yu on kiinalainen naisohjaaja, joka on aloittanut dokumenttielokuvien parissa 1990-luvulla. 2000-luvun alusta lähtien häneltä on valmistunut kuusi fiktioelokuvaa Fish & Elephant (2001), Dam Street (2005), Lost in Beijing (2007), Buddha Mountain (2010), Double Xposure (2012) ja Ever Since We Love (2015). Viimeisimmät kaksi ovat kaupallisia elokuvia, aiemmat olivat itsenäisiä tuotantoja. Yhteistä näille elokuville on traaginen naiskohtalo. Samalla elokuvat jatkumona kuvaavat kiinalaisen yhteiskunnan nopeaa kehitystä. Tutkimuksessa käytetty metodi on kolmiosainen: 1) alustava analyysi, 2) elokuvien yksittäisten ottojen luokittelu kategorioittain, 3) perusteellinen analyysi käyttäen psykoanalyysia, tele-elokuvallista diskurssianalyysia (telecinematic discourse analysis) ja ns. mindstyle menetelmää, jossa otetaan huomioon kuvaus, puhe ja eleet. Yksittäisten ottojen laskeminen paljasti, että hypoteesin mukaisesti miesten osuus elokuvissa nousee kohti valtavirtaa siirryttäessä. Yllättävää oli, että myös naisten osuus kasvoi aina viidenteen elokuvaan asti, minkä jälkeen naisten osuus vasta laski huomattavasti. Kuudennen elokuvan päähenkilö on miespuolinen, mikä osaltaan selittää naisten osuuden laskua. Li Yun naishahmot ovat itsenäisiä ja melkeinpä jääräpäisiä. Heillä on vaikea äitisuhde ja huono isäsuhde – isä on usein poissa tai väkivaltainen. Li Yun naishahmot elävät usein yhteiskunnan marginaalissa ja kamppailevat olemassa olostaan kiinalaisessa yhteiskunnassa. Elokuvissa on havaittavissa muitakin muutoksia siirryttäessä kohti valtavirtaa ja kiinalaisen yhteiskunnan vaurastuessa. Elokuvat saavat enemmän rahoitusta ja siitä seuraa se, että elokuvien hahmot ja tapahtumapaikat keskiluokkaistuvat ja standardikiina (putonghua) tulee paikallisten murteiden tilalle.
  • From Virgin Mary to Rosemary : Early Modern Exorcists and their Methods on the British Isles, 1550-1700 
    Pöysälä, Tuomas (2017)
    The purpose of this study is to create a comprehensive picture of exorcisms performed on the British Isles between 1550 – 1700. By reading all of the pamphlets from England, Scotland and Ireland that include exorcism narratives, a much more varied picture is formed when compared to older studies. The end of the 16th century saw a growing conflict between the Calvin-leaning Church of England, Luther-leaning Puritans and the Roman Catholics regarding the performance of exorcisms. The Church of England saw exorcisms as an example of 'popish' superstition and denied the possibility of successful exorcisms. The dissenting sect of Puritans wanted to modernize the rite from superstitious influences and the Catholics saw the performance of exorcisms as a way to convert the laity back to the Catholic faith. The pamphlets published during the late 16th century are mostly polemic and contain extensive prefaces detailing the author's stance regarding exorcism. The Church of England was able to solidify its power and effectively disallow the clergy from performing exorcisms and drive out the Catholics at the start of the 17th century and effectively stopped the publication of both witchcraft and exorcism pamphlets as a result. However, the creation of a Protestant unity had not been succesful. The Catholic connections of King Charles I, the following civil war and interregnum around the middle point of the 17th century caused a fragmentation of religious unity and made witchcraft fears increase once again. Witchcraft pamphlet publishing saw a revival first, followed a decade later by new exorcism pamphlets. As the clerical exorcisms were still seen as 'popish' superstition, the exorcists of these new pamphlets came from the laity and medical professions. Superstitious 'white magic' cures performed by the laity, cunning-folk as they were known, made up a large portion of healing during the early modern era, so they also had to deal with demonic possession and witchcraft quite often. The witchcraft trials of England and Scotland were secular affairs due to legislation, and usually involved medical professionals in order to distinguish between natural and supernatural symptoms. Thus medical professionals had a working understanding of possession and made up the majority of the late 17th century exorcists. The fragmentation of the authority on exorcism methods in England, as opposed to the Catholic continent, meant that both the performers and the methodology became mixed; elements of old conjuration magic, superstitious spells and medicine were used side by side. The later pamphlets either told of miraculous events and cures or advertised the accomplishments of various physicians. The very end of the 17th century saw the release of heavily sceptical pamphlets, as the scepticism towards the supernatural in English society was at its highest. The most revealing were the mentions of unsuccessful exorcism attempts that usually preceded the main exorcist’s successful attempt. The pamphlets, whether they told of actual events or were works of fiction, were merely the tip of the iceberg, many attempted exorcisms were either unsuccessful or didn't even end up on print. By going beyond the previous focus on the exorcism controversy of the end of the 16th century, a very different view of the scope and depth of the beliefs in possession and exorcism and how strong they were well into the 17th century is gained.
  • “Frona Wallride ja sit Hardway Kakkonen” : An Analysis of English Terminology’s Integration into Finnish Snowboard Jargon 
    Pircklen, Joel (2018)
    Sosiolingvistinen pro gradu-tutkielmani käsittelee englanninkielisen terminologian integraatiota suomalaiseen lumilautasanastoon. Tavoitteena on perehtyä tasoihin, joilla suomalaisessa lumilautasanastossa käytettävä englannista peräisin oleva sanasto on sulautunut osaksi suomalaisten lumilauta-lajisanastoa. Tutkielman teoriatausta perustuu kielensekoittamiseen ja anglismeihin, englannin asemaan Suomessa ja käytäntöyhteisöihin. Aineisto kerättiin haastattelulla, johon osallistui kaksi suomalaista lumilautayhteisön aktiivista ja pitkäaikaista jäsentä. Haastateltavat katsoivat lumilauta-aiheista videota ja keskustelivat vapaasti niin videon sisällöstä kuin lumilautailusta yleisemmällä tasolla. Haastattelun nauhoite oli noin tunnin mittainen ja siitä litteroimani kirjallinen versio koostui 6128 sanasta. Analysoin tätä keräämääni aineistoa kvalitatiivisin keinoin. Haastateltavieni käyttämän lumilautasanaston integraatio voidaan jaotella neljään eri tasoon: (1) Muuttumattomana englanninkielisenä säilyneeseen; (2) englanninkieliseen jota on muutettu hieman ääntämisen helpottamiseksi, (3) englanninkieliseen jota on muutettu hieman suomenkieliopin mukaan taipuvaksi sekä (4) englanninkielisiin muokattuihin, joiden englanninkielistä alkuperää saattaa olla jopa vaikea hahmottaa tuntematta sanan etymologiaa. Näillä eri tasoilla suomen kieleen integroituneilla englanninkielisillä sanoilla kuvataan muun muassa temppujen nimiä, pyörimissuuntia ja joitakin esteitä. Lisäksi pieni osa lumilautajargonia on täysin suomenkielistä. Tällaisia tapauksia ovat yleisimmin varusteita koskeva sanasto ja ilmassa pyörimisen määrää ilmaisevat asteluvut. Englanninkielinen lumilautasanasto on lumilautailijoiden käytäntöyhteisön ulkopuolisille suomalaisille usein täysin mahdotonta ymmärtää ja voidaankin ajatella, että heidän kohdallaan tässä ilmiössä on kyse koodinvaihdosta. Lumilautayhteisön jäsenille tilanne on kuitenkin toinen. Heille sama sanasto on arkipäiväinen, täysin ymmärrettävä osa lumilauta-aiheista keskustelua. Voidaankin ajatella, että heille ne ovat anglismeja, englantilaisia lainasanoja jotka ovat integroituneet osaksi kohdekieltä, tässä tapauksessa suomea
  • "Fullträff pojkar!" : en jämförande textanalytisk studie av två krigsberättelsers struktur, tema och perspektiv 
    Lindroos, Malena (2016)
    I denna studie undersöker jag hur två olika berättelser behandlande samma händelse liknar och särskiljer sig från varandra. Detta för att ta reda på hur och i vilken form en berättelse genom själva texten förtäljer sitt budskap. Mitt övergripande syfte med denna studie är att med en jämförande textanalys granska hur två krigsberättelser beskrivande samma händelse skiljer sig från och liknar varandra beroende på de strukturella, tematiska och perspektiviska elementen i de återgivna texterna. Till denna specifika uppgift har jag därmed valt att granska två krigsberättelser, med olika författare, syften och målgrupper men likväl beskrivande samma historiska händelse. Berättelserna behandlar det finsk-ryska sjöslaget Slaget om Bengtskär som skedde under Finlands fortsättningskrig, den 26 juli 1941. Källmaterialet består av ett nedskrivet föredrag skrivet av löjtnant Fred Luther år 1986 och ett icke-filmatiserat filmmanuskript skrivet av författaren Olavi Paavolainen och filmaren Erik Blomberg år 1943. Jag använder mig som metod av en textanalys och ett narrativt tillvägagångssätt där jag utifrån relevanta teorier och modeller skapat en egen narrativ analys för att undersöka de tre delar som jag anser att bäst kan svara på mitt syfte, dvs. struktur, tema och perspektiv. Denna metod kallar jag sedermera för en strukturell berättelseanalys. Med utgångspunkt i denna analys besvarar jag därefter följande frågeställningar: ”Hur ser berättelsestrukturen ut i sin helhet?”, ”Vilka aspekter av krigshändelsen är det som ges plats i berättelsen?” och ”Vad använder sig berättaren av för perspektiv?”. I min undersökning av berättelserna i fråga finner jag att det specifikt är den värderande aspekten som går som en röd tråd genom såväl struktur och tematik som perspektiv. Jag kommer i min analys fram till att dessa berättelser getts olika strukturella fokus och därigenom även olika betydelser genom sätten de är uppbyggda på. De tematiska aspekter som berättelserna lyfter fram är dessutom helt olika, trots att det övergripande ämnet är detsamma. Perspektiven i de båda berättelserna är dock förvånansvärt lika, även om en del självklara skillnader förekommer. Krigets realitet och dess betydelse för finländarna såväl under tiden det pågick som efteråt är av största vikt för att vi ska kunna förstå den subjektiva prägel författarna gett åt sina respektive verk. Jag sluter mig därför till att Luther i sitt föredrag anser den militära gemenskapen vara viktigast, medan Paavolainen och Blomberg i sitt filmmanuskript lyfter fram kritiken mot den militära ledningen och tydligt är partiska gentemot den enskilda soldaten. Av detta frammanar bägge berättelser med sin subjektivitet även en underliggande berättelse som ”mellan raderna” uttrycker dolda känslor av brödraskap, hjältemod och fosterländskhet. Sammanfattningsvis konstaterar jag dock att två olika berättelser, fastän de behandlar samma historiska händelse, varierar avsevärt i sitt budskap beroende på deras respektive struktur, tematik och perspektiv.
  • Functions of Code-switching in Tanzanian Blogs 
    Björk, Maija (2016)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä erilaisia funktioita koodinvaihdolla on tansanialaisissa blogeissa. Aineisto koostuu 55 blogikirjoituksesta, jotka on kerätty viidestä eri blogista aikaväliltä 2014–2016. Tutkielmassa tutkitaan koodinvaihtoa swahilin ja englannin välillä. Tutkimuksessa tarkastellaan koodinvaihdon funktioita tansanialaisissa blogeissa ja verrataan niitä Gumperzin esittämiin funktioihin, joita esiintyy konversationaalisessa koodinvaihdossa. Hypoteesina on, että koodinvaihdon funktiot blogeissa ja puheessa ovat hyvin saman tyyppisiä, sillä kielenkäyttö blogikirjoituksissa on spontaania ja puheenomaista. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään koodinvaihdon terminologiaa ja tutustutaan erilaisiin lähestymistapoihin koodinvaihdon tutkimuksessa. Teoriaosuudessa perehdytään myös Gumperzin koodinvaihdon funktioihin, joita sovelletaan aineistoa analysoidessa. Lisäksi tutustutaan kielenkäyttöön internetissä ja erityisesti blogeissa. Tutkimuksessa havaitaan, että viisi kuudesta Gumperzin konversationaalisen koodinvaihdon funktiosta esiintyy myös aineistona käytetyissä blogikirjoituksissa. Näiden lisäksi aineistosta löydetään myös neljä uutta funktiota. Lisäksi analyysissa käsitellään yleisiä havaintoja koodinvaihdosta blogeissa sekä esitellään funktioiden lisäksi muita syitä koodinvaihdon esiintymiselle tansanialaisissa blogeissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koodinvaihto puheessa ja blogeissa on monin tavoin samanlaista, mutta myös eroja näiden kahden genren väliltä löytyy. Ainoastaan yhtä Gumperzin esittämistä funktioista ei esiinny blogikirjoituksissa blogien ja puheen eriävien ominaisuuksien vuoksi. Aineistosta löydettävät uudet funktiot ovat: tärkeiden seikkojen korostaminen (emphasis), lyhempien sanojen ja rakenteiden suosiminen (speech economy), tiettyyn ryhmään kuulumisen ilmaiseminen (expressing fellowship) ja tunteiden ilmaiseminen (expressing emotions).
  • Fundamental Categories, Category Systems, and Ontological Form 
    Tiainen, Antti Henrik (2016)
    Tarkastelen tässä työssä yleisestä, ”metaontologisesta” näkökulmasta fundamentaaleja ontologisia kategorioita ja kategoriasysteemejä. Lähtökohtana toimii ennen kaikkea ”ontologisen muodon” idea (josta ovat puhuneet mm. E. J. Lowe ja Barry Smith) ja ajatus ontologiasta ”formaalina ontologiana”. Pyrin aluksi selventämään ”ontologisen muodon” ideaa ja formaalin ontologian yhteydessä esiintyvää muoto/aine –erottelua. Päädyn toteamaan että ”aiheneutraalius” (topic-neutrality), johon usein viitataan tehtäessä erottelua ”muodollisen” ja ”aineellisen” välillä niin logiikassa kuin ontologiassakin, on riittämätön erottelemaan ontologista muotoa ”aineesta”. Perustelu tälle on se että kategoriaerotteluita ei tulisi sulkea pois ontologisesta muodosta. Tämän jälkeen siirryn tarkastelemaan ”formaali-ontologisen relaation” ideaa. Ajatus on että ontologisen muodon voitaisiin nähdä koostuvan tietynlaisista relaatioista olioiden välillä. Tarkastelen lähemmin kolmea piirrettä jotka on liitetty ”formaali-ontologisiin” tai ”formaaleihin relaatioihin”: taipumusta synnyttää regressioita, ”internaalisuutta” (ns. internal relations) ja ”ontologisen statuksen” puutetta (ts. että nämä relaatiot eivät ole omia erillisiä olioitaan). Totean näiden tarkastelujen lopuksi että sekä ”ontologiselle muodolle” että ”formaali-ontologiselle relaatiolle” kirjallisuudesta löytyvät karakterisoinnit ovat puutteellisia. Seuraavaksi tarkastelen formaali-ontologisten relaatioiden mahdollista roolia kategoriasysteemeissä ja merkitystä kategoriaerotteluille. Käyttäen esimerkkinä eri tapoja tulkita Aristoteleen ns. ontologista neliötä erottelen kaksi erilaista tapaa joilla kategorioiden voisi nähdä määräytyvän olioiden välisistä relaatioista. Ensimmäisen tavan mukaisesti kategoriat muodostavat hierarkian jossa vain osa kategorioista määräytyy relationaalisesti. Toisen tavan mukaisesti kaikki kategoriat taas määräytyvät yhtälailla relaatioiden perusteella. Tämä jälkimmäinen tapa, jonka katson sopivan paremmin yhteen sen fundamentaalisuuskäsityksen kanssa jota olen päätynyt kannattamaan työn johdannossa, tuottaa eräässä mielessä strukturalistisen kuvan ontologisista kategorioista. Kategorioiden relationaalisen määräytymisen kohdalla hyödynnän myös ”reaalimääritelmän” ideaa josta on viime aikoina puhunut mm. Kit Fine. Käsiteltyäni lyhyesti E. J. Lowen versiota ontologisesta neliöstä tarkastelen vielä lähemmin ajatusta kategorioiden puhtaasti relationaalisesta määräytymisestä. Yritän vastata eräisiin kirjallisuudesta löytyviin vasta-argumentteihin ja puolustaa yleisesti ”kategoriastrukturalismin” mahdollisuutta, mutta viittaan myös lyhyesti joihinkin metafyysisiin seurauksiin joita tällaisella kategoriakäsityksellä mahdollisesti voisi olla.
  • Funerals and Fertility : A Case Study of Sammallahdenmäki as an Archaeological Source for the Study of Religion of the Bronze Age and Pre-Roman Iron Age 
    Tuppurainen, Stiina (2014)
    This is a case study of archaeology of religion. Bronze Age and Pre-Roman Iron Age beliefs are studied through the cairns on Sammallahdenmäki and a settlement site on Huilu2, which is contemporary with the youngest cairns. Archived reports of excavations and surveys of the area are used to ponder the meanings of the structure, location, form, and content of the cairns, and whether this data reveals signs of past beliefs and rituals. Other source materials are later written sources about the beliefs from this area, Finno-Ugrian and Indo-European ethnographies, folklore poetry and spells, and comparison to archaeological material on surrounding areas. Sammallahdenmäki is located on the southwestern coast of Finland, which was clearly connected to Southern Scandinavia and to Baltic areas. For this reason research history has been gathered from these areas as well. The Early Metal Period of the inland Finland gathered influences from the east, and the effects of connections between different groups on the religious beliefs are also considered. Methods used are ethnographic analogies and phenomenology. The Bronze Age stone cairns differ remarkably from the earlier burial customs. Connections between cremation and sun worship and fertility rituals are discussed. Only a small amount of bones are found from the cairns. Most of the deceased bodies were deposited elsewhere. These differences in the treatment of bodies likely indicate social differences even within a fairly uniform religious belief tradition. There are also many variations on the structure of the cairn, even between cairns built during same time periods. Not all of the cairns were necessarily graves, and a small amount of human bones doesn't prove that a grave was the primary function of the cairn. There may have been other rituals, in addition to burials, although these would be impossible to prove archaeologically.
  • Fuzz Facesta Fuzz Factoryyn : Klassikkoefektin rakenteen kehitys ja vaikutus moderniin efektilaitesuunnitteluun 
    Leskinen, Juri (2019)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Fuzz Face -kitaraefektin kehityshistoriaa. Tutkimuskohteena on Arbiter Fuzz Face -efekti ja sen kaksi modernia muunnelmaa, ZVex Fuzz Factory ja Analog Man Sun Face. Tutkimuksessa esitellään näiden laitteiden historiaa ja rakenteellista kehitystä. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia muutoksia efektilaitteiden kytkentöihin on vuosien aikana tehty ja minkälaisia komponentteja laitteissa on käytetty. Lisäksi tarkastellaan, millä tavoin tutkimukseen valitut modernit laitevalmistajat ovat käyttäneet Fuzz Face -efektikytkentää osana omaa laitesuunnitteluaan. Lisäksi tutkitaan niin sanottujen boutique-kitaraefektien historiaa ja esimerkiksi sitä, miten ne eroavat sarjavalmisteisista kitaraefekteistä. Lähteenä käytetään alan tutkimuskirjallisuutta. Tutkimusaineisto koostuu tutkimuskohteena olevien laitevalmistajien kotisivuilta ja keskustelufoorumeilta noin kahden vuosikymmenen ajalta kerätyistä tiedoista, lehtiartikkeleista, efektilaitteiden kytkentäkaavioista ja suomalaisen boutique-efektilaiterakentajan Janne Paasosen haastattelusta. Tutkimuksessa esitellyt tapausesimerkit osoittavat, että Fuzz Facella on ollut merkittävä rooli efektilaitteiden historiassa ja fuzz-efektit ovat vaikuttaneet myös populaarimusiikin kehitykseen ja soundi-ihanteisiin. Fuzz Facen kytkennän pohjalta on kehitetty täysin uusia efektilaitteita. Tutkimuksessa selviää, miten internetin yleistymisen myötä myös kiinnostus kitaraefektejä kohtaan on lisääntynyt. Kuluttajien asiantuntemuksen lisääntyminen on luonut kysyntää boutique-efektivalmistajille, efektilaitteiden modifioijille ja efektilaitekomponenttien myyjille.
  • Gadamers hermeneutik och naturvetenskaplig experimentering 
    Carlsson, Thomas (2011)
    I detta arbete undersöks naturvetenskaplig kunskap ur ett filosofiskt perspektiv. Arbetets centrala ämne är det naturvetenskapliga experimenterandets praktiska aspekter och deras anknytningar till den teoretiska naturvetenskapliga kunskapen. Ämnet behandlas med hjälp av Hans-Georg Gadamers hermeneutiska filosofi i boken Wahrheit und Methode. Gadamers utgångspunkt i denna bok är att hermeneutiken beskriver vad som händer i texttolkning då en tolkare förstår en skriven text, men han antyder också att hermeneutiken har vidare tillämpningsområden, till och med att den universalt beskriver alla former av mänsklig förståelse. Syftet med detta arbete är att undersöka hur Gadamers hermeneutik kan tillämpas på naturvetenskaplig förståelse och vilka ändringar man då måste införliva i hermeneutiken samt att skissa grunddragen för en hermeneutisk modell av naturvetenskaplig kunskap. I arbetet presenteras först de centrala elementen i Gadamers hermeneutiska filosofi, speciellt föromdömens positiva inverkan på tolkandet och den verkningshistoriska effekten bakom varje tolkning. Sedan diskuteras bristerna i Gadamers argument för hermeneutikens universalitet, speciellt hans starka betoning av språket som grunden för all förståelse. Om Gadamers hermeneutik skall kunna tillämpas på naturvetenskapens område måste även observationer kunna vara föremål för tolkning. De dominanta trenderna i vetenskapsfilosofin då Gadamer skrev Wahrheit und Methode är en förklaring till att Gadamer starkt förbinder sig till textförståelsen och oftast diskuterar den naturvetenskapliga kunskapen endast som en negativ motpol till den humanvetenskapliga. Vetenskapsfilosofins utveckling efter Wahrheit und Methode, speciellt det faktum att fullständig objektivitet inte mera anses vara ett realistiskt ideal, höjer förväntningarna på hermeneutikens värde för naturvetenskapernas filosofi. Till följande diskuteras tre bidrag till naturvetenskapernas filosofi som är speciellt värdefulla för en hermeneutiken. Den första av dessa är Sylvain Brombergers analys av ovisshet i vetenskapliga undersökningar. Bromberger hävdar att vetenskaplig forskning riktas mot frågor vars svar forskaren inte kan föreställa sig på förhand. Brombergers analys tyder på att det finns en hermeneutisk dialektik av frågor och svar i naturvetenskapliga experiment där forskaren strävar till att göra observationer för att besvara sina frågor. Det andra bidraget är Michael Polanyis studie av den praktiska och personliga kunskapens betydelse för all vetenskaplig forskning. Här är speciellt det vetenskapliga språkets utveckling i samband med experimentering av intresse. Det tredje bidraget är Robert Creases studie av experimentella observationer som visar att observationstolkning innefattar många element som kan förknippas med hermeneutiken. Analysen av de tre ovannämnda studierna leder till följande slutsatser. Den naturvetenskapliga forskningens hermeneutiska element förväntas vara starkt framför allt i experimentell forskning där forskaren utreder nya frågor i en kontinuerlig dialog av tekniskt prövande, praktisk identifiering och språklig beskrivning av nya fenomen. Speciellt beaktansvärd är skillnaden mellan verifierande och upptäckande naturvetenskapliga undersökningar. Tidigare resultat kan verifieras med hjälp av mätningar som specificeras på förhand, men ingen kan på förhand specificera de tekniska och språkliga steg som krävs för ett framgångsrikt upptäckande experiment. Experimentella upptäckter kräver därför en praktisk kunskap som inte kan reduceras till ren teori eller metodologi. Denna praktiska kunskap kan beskrivas med hjälp av Gadamers hermeneutik. Till sist diskuteras vissa grundläggande drag som kan sägas vara karakteristiska för en hermeneutisk modell av naturvetenskaplig kunskap. Speciellt den naturvetenskapliga kunskapens historiska natur, fördomarnas betydelse i naturvetenskaplig forskning samt vikten av forskarens personliga perspektiv i den naturvetenskapliga observationen är viktiga stöttestenar som gör att den hermeneutiska naturvetenskapsmodellen skiljer sig betydligt från modeller som betonar naturvetenskapernas objektivitet. Men det hermeneutiska perspektivet utesluter inte nödvändigtvis andra perspektiv. Dess huvudsakliga nytta är att den tillåter oss att undersöka sidor av naturvetenskaplig kunskap som objektivitetsbetonande modeller lämnar alltför mycket i skymundan. Till dessa hör speciellt det praktiska arbetet i naturvetenskaplig experimentering.
  • GALUBIN sUuriM PULU EI PÄÄSE HALITUKSEEN : maahanmuuttovastaisten kielenkäytön parodiointi eräässä Facebook-ryhmässä 
    Pajukallio, Outi (2021)
    Tutkielma tarkastelee Facebook-parodiaa, jossa pilkan kohteena ovat maahanmuuttovastaiset ja heidän kielenkäyttönsä. Tavoitteena on selvittää, millaisia kielenpiirteitä parodiassa käytetään ja minkälaisina kielenkäyttäjinä maahanmuuttovastaiset niiden avulla representoidaan. Lisäksi tarkastellaan, minkälaisia diskursseja parodiassa kaiutetaan. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on kriittinen diskurssintutkimus, mutta analyysissa hyödynnetään myös perinteistä tekstianalyysia. Aineistona on sata julkaisua maahanmuuttoon positiivisesti suhtautuvien humoristisesta Facebook-ryhmästä Terrorismin ja sukkien vastainen kansanliikeryhmä vuodelta 2019. Luvussa 3 tarkastellaan parodian kielellistä ilmiasua. Analyysi osoittaa, että maahanmuuttovastaiset representoidaan kielenkäyttäjinä, jotka eivät osaa kirjoitetun yleiskielen normeja eivätkä välitä niistä, vaan kirjoittavat tunteen vallassa. Kirjoitusvirheinä esitettyjä piirteitä, etenkin yhdyssanavirheitä ja lyöntivirheiltä vaikuttavia piirteitä, käytetään paljon ja liioitellusti niin, että myös johdoksia ja muita sanoja on kirjoitettu erikseen morfeemirajojen kohdalta. Puhutun ja kirjoitetun kielen erottamisen vaikeus osoitetaan käyttämällä suomalaistettua fonotaksia sekä nasaaliassimilaatiota muistuttavaa ilmiötä, jossa sananloppuinen n kirjoitetaan m:nä. Parodiatyylin piirteet esiintyvät liioiteltuina niin, että ne eivät sellaisinaan voisi esiintyä verkkokielessä, mikä korostaa julkaisun ironista sävyä. Lisäksi typografinen äänensävy on voimakkaan affektinen ja huutava, sillä aineistossa käytetään runsaasti suuraakkosia, huutomerkkejä ja huutomerkkejä edustavia numeroita 1. Luvussa 4 osoitetaan, miten parodiassa hyödynnetään ironista diskurssien omimista. Toistuvien aiheiden kuten sukkien, kaljan, katupartioiden ja median puolueellisuuden kautta kaiutetaan maahanmuuttovastaiseen diskurssiin kuuluvaa apokalyptista retoriikkaa sekä populistista ja arvokonservatiivista diskurssia. Tällä pyritään esittämään maahanmuuttovastaiset argumentit naurettavassa valossa, millä sekä vahvistetaan omaa kantaa että vastakkainasettelua maahanmuuttokeskustelun osapuolten välillä. Luvussa tarkastellaan myös parodiassa runsaasti esiintyvää metakielenkäyttöä, jossa esitetään kohteen olevan tietoinen ja ylpeä omasta tavastaan kirjoittaa. Tutkielmassa käy ilmi, että parodiassa kohde representoidaan hysteerisinä ja kouluttamattomina, mikä sopii aiempien tutkimusten tuloksiin siitä, millaista kuvaa maahanmuuttovastaisista rakennetaan maahanmuuttokeskustelussa. Kielenpiirteiden käytölle on nähtävissä malleja esimerkiksi Timo Soinin kielenkäytössä ja humoristisista ilmauksista "isäm maan puollustaja" ja "elämäm koulu". Tutkielman tulokset ovat relevantteja verkkokielen tutkimukselle yleisesti, sillä analyysissa käy ilmi, että aineiston piirteitä arvioidaan muissakin konteksteissa ärsyttäväksi tai huonoksi verkkokieleksi.
  • Game On : A fantasy-themed escape room as a learning environment for English as a foreign language 
    Grönfors, Samuli (2022)
    My thesis discusses the use of a fantasy-themed escape room as a learning environment for English as a foreign language classroom. Games, especially roleplaying games, have been the target of many studies and they have been shown to increase motivation, create new language scenarios and contexts as well as promote interaction between students and the gaming environment. However, the digital educational gaming industry in Finland is in its infancy. My study centers around piloting a digital fantasy-themed escape room called “The Mage’s Hut”, and this material package functions as the revision material for the course. I set to answer four research questions. The main goal is to find out how well a fantasy themed escape room functions as a learning environment. Secondly, I examine the attitudes of students and the teacher towards the game. Lastly, the fourth research question intends to answer how students’ previous gaming habits affect the gaming experience. I use relevant contemporary literature to examine gaming trends among Finnish upper secondary school students as well as delve deeper into the benefits of gamification used in formal contexts. This includes literature on roleplaying games as well as escape rooms and their utilization in formal educational contexts. The research design includes a digital fantasy-themed escape room that I have created based on the course material provided by Insights 5 -book by Otava for ENA5 course. The participants of the study included 26 Finnish upper secondary schoolers and their teacher. To gather the data, two questionnaires were constructed – one for students and one for the teacher. Twenty of the students responded to the questionnaire. The method for the study includes both qualitative and quantitative aspects. The questionnaires were analyzed by close-reading and were transformed into numerical values providing an easy way to compare results with each other. The results indicate that the attitudes of the students as well as the teacher towards the game are positive. The teacher and most of the students enjoyed playing the game and would like to see more similar games utilized in education. The game was deemed to be quite challenging, but it did not seem to negatively affect the game’s enjoyability or reported development of skills. These skills included vocabulary, grammar, reading comprehension, teamwork, information retrieval, logical and critical thinking. On the contrary, the students who deemed the game to be quite challenging reported more skills developed overall. The gaming habits of the students influenced the results partly. The students were categorized to non-gamers, casual gamers, active gamers, and hardcore gamers. Casual gamers, those with one to five hours of game time per week, reported developing the most skills out of all other groups. On the other hand, casual gamers reported the game as quite challenging the most. Therefore, it is not certain whether it is the difficulty or the game time that facilitates the development of the skills. Even though the majority of all groups reported enjoying the game, casual gamers reported the highest enjoyment rate. What we can gather from this study is that digital fantasy-themed escape rooms function well as a learning environment. The game corresponds to the learning objectives set by the Finnish curriculum and the teacher. Furthermore, the students felt that learning took place while playing the game. Both aspects of the game, the fantasy theme and the mechanics of an escape room were enjoyed, further reinforcing the previous knowledge on the functionality of roleplaying games in formal educational contexts.
  • Games of Honor and Corruption : The Theme of Monarchy in C.S. Lewis’s The Chronicles of Narnia and George R.R. Martin’s A Game of Thrones 
    Ahonen, Emma (2024)
    This thesis studies the ways C.S. Lewis in The Chronicles of Narnia (1950-1956) and George R.R. Martin in A Game of Thrones (1996) use the theme of monarchy. By examining these works, this thesis argues that while they use the same theme, their character portrayals convey drastically different attitudes and messages about monarchy. The Chronicles portray a highly romanticized picture of an incorruptible institution while A Game of Thrones offers a more realistic representation that suggests thorough corruption in the system. In the analysis, this study uses notions of thematics to determine how the theme of monarchy can be examined and combine this with close reading to analyze how the two works depict monarchy. The primary material for this study includes The Chronicles of Narnia in their entirety, but the focus is on the novels The Lion, the Witch and the Wardrobe and Prince Caspian due to the centrality of monarchical elements in their plots. To balance the amount of material, this study only examines the first novel in George R.R. Martin’s A Song of Ice and Fire series, A Game of Thrones. While abundantly present in fantasy literature, monarchies have received limited attention in academic examinations of the genre. However, this study shows that monarchy is versatile as a thematic tool, and that it can yield fruitful insights into the analysis of political structures in fantasy literature, displaying how works sharing this theme can have drastic tonal differences. The approach taken in this thesis illustrates that monarchical elements can convey significant meaning even at the level of children’s literature, but that with literature for more adult audiences the theme becomes increasingly nuanced and complex. This study finds that certain qualities and values are associated with monarchs in both worlds. The Chronicles offers clear distinctions between good and evil monarchs, guiding its readers to judge the characters accordingly, whereas A Game of Thrones prompts readers to make judgements for themselves.
  • Gamla kyrkans skvär – ett lingvistiskt landskap med spår av historien 
    Kääntee, Pauliina (2024)
    Magisteravhandlingen är en studie om det lingvistiska landskapet i Gamla kyrkans skvär. Min studie omfattar 68 olika objekt med allt som allt 132 skyltenheter som fanns i området under aprildagen 2024 då jag samlade in mitt material. Objekten jag fotograferade är bland annat gravvårdar, minnesmärken, anslagstavlor och icke-officiella planscher. Gamla kyrkans skvär, eller Gamla kyrkoparken, har tidigare varit en begravningsplats och den äldsta kvarstående gravvården är från 1796. Begravningsplatsen togs ur användning 1829 och kvar från den tiden finns 42 gravvårdar. På området finns även sju olika minnesmärken. Numera är området en historisk park där stadsborna kan sitta i skuggan av lummiga träd och njuta av fåglarnas kvitter mitt i centrala Helsingfors. Syftet med min studie är tudelad. För det första är jag intresserad av vilka visuella och textuella element som förekommer på gravvårdarna i Gamla kyrkans skvär. Vilken information har man i slutet på 1700-talet och början på 1800-talet valt att förmedla genom inskriptionerna på gravvårdarna? Har det även då som i dag funnits traditioner och regler om vad som är passande och vad som åtminstone ska finnas i inskriptionen? För det andra söker jag efter spår på att svenskan i Helsingfors tidigare varit mer synlig, att Helsingfors inte längre är så svenskspråkigt som det en gång varit. Den som går runt i staden hör svenska men alltmer sällan ser man svenska i skriven form. Kan denna förändring, detta språkbyte, skönjas i ett inte så typiskt lingvistiskt landskap som en historisk park? Studien visar att de textuella och visuella elementen som förekommer på gravvårdarna är varierande både till sitt innehåll och till sitt utseende. Inskriptionerna kan vara knapphända och endast innehålla initialer och födelse- och dödsår eller så kan inskriptionerna relatera allt om personen, från yrke och anhöriga, till karaktär och moral. Studien visar också att ett språkbyte skett i Helsingfors under de ca 230 år som de olika tidsskikten i mitt lingvistiska landskap sträcker sig över. Inskriptionerna på de gamla gravvårdarna är alla svenska, emedan minnesmärkena hundra år längre fram i tiden (till 1900-talets början) är flerspråkiga med svenska, finska, tyska och estniska. En analys av den officiella informationen som staden och kyrkan på området i dag förmedlar visar att svenska finns endast i de fasta rubrikerna på anslagstavlorna. Informationsbladen om kurser, möten och sociala tjänster finns bara på finska; svenskan har glömts bort. Områdets planscher som berättar om olika kulturevenemang runt om i staden är bara på finska och engelska.
  • Ganbei! : Kiinalaisen liikeillallisen erityspiirteet kiinalaisin ja suomalaisin silmin 
    Lipiäinen, Janna (2016)
    Kiinalainen ruokakulttuuri on maailmankuulu ja ruokailu onkin erityisen tärkeä osa kiinalaista yhteiskuntaa. Yhteisillä ruokahetkillä lujitetaan suhteita niin ystävien, sukulaisten, liikekumppaneiden, valtioiden virkamiehien kuin akateemisten yhteistyökumppaneidenkin välillä. Illalliskulttuuri on niin oleellinen osa Kiinan historiaa ja nykypäivää, että ilman sen ymmärtämistä kansainvälinen yhteistyö Kiinan kanssa on haastavaa. Tämä opinnäytetyö esittelee Kiinan nykyistä illalliskulttuuria peilaten sitä historiaan sekä vertaa kiinalaisten ja suomalaisten liike-elämän edustajien näkemyksiä onnistuneen liikeillallisen kulusta ja käytöskoodistosta. Tutkielmassa käytetään hyväksi Hofsteden teoriaa kuudesta kansallisen kulttuurin ulottuvuudesta sekä kirjallisuutta guanxin eli suhdeverkostojen roolista kiinalaisessa yhteiskunnassa. Tutkielman tuloksista selviää, että nyky-kiinalaisessa illallistapahtumassa on yhä havaittavissa monia kungfutselaisiin arvoihin pohjautuvia käytöskoodeja, joista ilmeisimmät ovat tarkka istumajärjestys sekä maljan nostamisen ja juhlaruuan tarjoilun perinne. Perinne kuitenkin elää ja muuttuu jatkuvasti erityisesti globalisaation sekä Kiinan poliittisen tahtotilan vuoksi. On oletettavaa, että illallisen rooli tulee jatkossakin muokkaantumaan, mutta ei missään nimessä tule olemaan tulevaisuudessakaan merkityksetön. Lisäksi tähän opinnäytetyöhön sisältyy haastattelututkimus, jonka tutkimusmateriaali on kerätty kiinalaisilta ja suomalaisilta liike-elämän edustajilta. Tutkielmaa varten haastateltiin henkilökohtaisesti viittä kiinalaista informanttia sekä avoimen kyselylomakkeen avulla kuutta informanttia. Suomalaisia Kiinassa työskennelleitä informantteja on yhteensä 17 ja heitä haastateltiin avoimella kyselylomakkeella. Haastattelukysymykset koskevat informanttien näkemyksiä liikeillallisen käytöskoodistosta ja kuinka tilaisuutta voi hyödyntää liiketoiminnan yhteydessä. Kiinalaisten ja suomalaisten informanttien vastauksia verrataan toisiinsa, selvittäen onko näkemyksien välillä ristiriitoja, jotka mahdollisesti vaikeuttavat osapuolien välistä yhteistyötä. Analyysin perusteella kiinalaiset informantit näkevät liikeillalliseen erityisen vahvasti vaikuttavia kulttuurinelementtejä olevan guanxi, mianzi sekä keskinäinen kunnioitus. Suomalaiset informantit tiedostivat erityisen hyvin guanxin merkityksen, mutta kiinnittivät usein huomiota myös keskinäisen kunnioituksen tärkeään rooliin. Vain vähemmistö suomalaisinformanteista mainitsi mianzin, joka on siis käsitteenä suomalaisille vierain. Tulokset osoittavat, että suomalaiset liike-elämän edustajat tunnistavat liikeillalliseen kytkeytyviä kulttuurin elementtejä tarpeeksi kattavasti käyttäytyäkseen liikeillallisella ulkomaalaisille vieraille asetettujen odotusten mukaisesti.
  • Gangesin lääkäri : retorinen analyysi Rajendra Singhin haastatteluista 
    Kaikkonen, Heidi (2016)
    In my Master's Thesis, I have researched interviews made by the leader of the Tarun Bharat Sangh organisation, Rajendra Singh, between the years 2001, 2002, 2009, 2012, 2014 and 2015. Rajendra Singh has been working with environmental issues in Rajasthan, India, since the year 1984, and he has been awarded with several awards for his work. My research method is rhetorical analysis, which means that I look at the interviews of Rajendra Singh, and analyse what type of rhetorical devices he uses when presenting his arguments. My research aims to answer the question, what kind of persuading and empowering rhetoric does Rajendra Singh use when talking about the environmental issues of India and their solutions, and what kind of argumentative positions does he take in relation to public power, society and media. It is also my goal to see, whether there has been any change in his position during these years, and are there stylistic differences in those interviews that he has answered in Hindi and those that he has answered in English. By researching Singh's argumentative positions, I want to find out the core message of these interviews - in other words, what is Singh's solution to solving water-related environmental issues in India. I want to see whether a community-based conservation of the environment and going back to the past is the only cure for these issues, or what kind of solutions does he propose. In order to analyse Singh's rhetoric, I utilize the list of rhetorical devices presented by Arja Jokinen (1999). These devices, however, are not sufficient to analyse Hindi language material, so I have added the concept of religious rhetoric. Religious rhetoric is used commonly in India when there is a need to appeal to people when discussing environmental issues. Singh uses different kinds of persuading and empowering rhetorical devices to get his audience to support his positions. He argues, that our current lifestyle is not sustainable and that we should question our current habits and strive for a self-sufficient basis of life. He believes that taking care of the environment is everyone's responsibility, and that we need co-operation between societies and the government, in order to solve India's environmental issues in a sustainable way. Development and conservation belong together, and India should also utilize it's native wisdom by looking for solutions in traditional methods.
  • Går det att bli svenskspråkig? : språkbruk och språklig identitet bland studerande med svenska som andraspråk vid svenskspråkiga utbildningsprogram i Finland 
    Smeds, Salla (2021)
    Monesti ruotsinkielisyyden määritelmänä Suomessa pidetään ruotsinkieliseen yhteisöön syntymistä ja ruotsin kielen omaksumista ensikielenä. Kuitenkin joka vuosi korkeakouluista valmistuu lukuisia ruotsia toisena kielenään käyttäviä, ensikielenään suomea puhuvia opiskelijoita, joilla on ensikieleen rinnastettava ruotsin kielen taito. Maisterintutkielmassani tarkastellaan ruotsia toisena kielenään puhuvien suomalaisten ruotsin kielen käyttöä ja kielellistä identiteettiä ruotsin kielen käyttäjinä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kokevatko ruotsia toisena kielenään puhuvat suomalaiset itsensä ruotsinkielisiksi, ja jos kokevat, mitä ruotsinkielisen identiteetin muodostumiseen vaaditaan. Tutkielmassa tarkastellaan myös, millaisissa tilanteissa ruotsia toisena kielenään puhuvat käyttävät ruotsin kieltä yliopisto-opinnoissaan ja niiden ulkopuolella. Tutkimus on toteutettu käyttäen laadullista kyselytutkimusmenetelmää. Aineisto tutkimukseen kerättiin nettilomakkeen kautta, jota lähetettiin ruotsin- ja kaksikielisiin yliopistoihin Suomessa. Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen mukaan osa ruotsia toisena kielenään puhuvista suomalaisista ilmoittivat kokevansa itsensä ruotsinkielisiksi, eli Suomen kontekstissa kaksikielisiksi. Kyselytutkimuksen vastaukset viittasivat siihen, että muodostaakseen uuden ruotsinkielisen identiteetin, ruotsin kielellä suoritettujen yliopisto-opintojen ja niiden myötä kehittyvän kielitaidon lisäksi ruotsia toisena kielenään puhuvat suomalaiset tarvitsivat mahdollisuuden reflektoida kielellistä identiteettiään matalan valtaetäisyyden ihmissuhteissa. Tietä ruotsinkielisyyden kokemukseen näytti eniten vauhdittavan se, että ruotsia ensikielenään puhuvat luulivat toisen kielen puhujia ensikielen puhujiksi, ja myös viestivät sen toisen kielen puhujille. Tutkimus osoitti, että keskeinen edellytys sille, että ruotsia toisena kielenään puhuvat suomalaiset kokivat itsensä myös ruotsinkielisiksi, on se, että he kokevat tulevansa hyväksytyiksi ja tervetulleiksi Suomen ruotsinkieliseen yhteisöön.
  • Gay Muslim Refugees in Finland : Intersections of Experience 
    Vitikainen, Sami (2019)
    Tutkielma ristivalottaa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvien muslimitaustaisten turvapaikanhakijoiden sosiaalista lokaatiota, jota ulossulkeminen sekä siirtymä tunnusomaisesti määrittävät edelleen. Tutkielmaa varten haastateltujen irakilaisten turvapaikanhakijoiden elettyjen kokemusten kautta pohditaan, kuinka sosiaaliset kategoriat kuten ”homo”, ”rotu/etnisyys”, ”muslimi” ja niiden risteämät muovaavat pakolaisuuden kokemusta sekä asemoi tutkimuskohteen alisteisesti moninaisissa yhteyksissä. Tutkielmassa tarkastellaan kuinka homoseksuaalit muslimipakolaiset neuvottelevat identiteettejään ja kuinka he rakentavat niitä diskursiivisesti. Lisäksi pohditaan, millainen itseymmärrys siitä muotoutuu ja kuinka se suhteutuu länsimaiseen seksuaaliepistemologiaan. Tämän kvalitatiivisen tutkielman teoreettinen lähtökohta on intersektionaalisuus sekä queer-teoria, joiden lisäksi identiteetti määritellään itseymmärrykseksi, joka väistää ”identiteetin” mukanaan kuljettaman käsitteellisen painolastin ja soveltuu siten paremmin poikkikulttuuriseen intersektionaaliseen analyysiin. Taustoittavana materiaalina käytettiin lehtiartikkeleita, teoksia ja tutkimusartikkeleita, jotka käsittelevät homoseksuaalisuutta islamilaisessa maailmassa sekä queer-muuttoliikettä ja -pakolaisuutta. Tutkielmaa varten haastateltiin neljää Suomeen vuosina 2015–2016 saapunutta irakilaista homoseksuaalia turvapaikanhakijamiestä sekä yhtä samaan aikaan saapunutta irakilaista turvapaikkaa hakenutta transnaista. Haastatteluissa sovellettiin puolistrukturoitua menetelmää, jonka avulla oli mahdollista ottaa mukaan mahdollisesti esiin nousevia uusia aihepiirejä, mutta silti pysyä alkuperäisen tutkimusaiheen puitteissa. Analyysi esitetään keskustelua jäljittelevänä kerrontana, joka pyrkii tavoittamaan aihealueen kompleksisuuden, mutta osoittaa kuitenkin moninaisia merkityksiä, rakenteita, konteksteja sekä vaikutuksia. Tutkimustulokset ovat linjassa aihepiirin aiemman tutkimuksen kanssa ja viittaavat homoseksuaalin muslimimaahanmuuttajan moninkertaisesti alisteiseen asemaan, johon keskeisimpinä vaikuttavat yhdessä tai erikseen rasismi, heteroseksismi ja kansallismielisyys. Lopuksi ”homomuslimimaahanmuuttaja” näyttäytyy ”mahdottomana” lokaationa ja siten häirikköhahmona, joka tarjoaa queer-näkökulman normatiivisen järjestyksen epäoikeudenmukaisuuksien paljastamiseksi.
  • Gaze behaviour in curve driving : Quantitative measurements of gaze velocity and yaw rate in simulated and real environments 
    Rinkkala, Paavo (2018)
    This master’s thesis studies spontaneous gaze strategies when driving on a curved path. Methods used in many previous curve driving studies have not been sufficiently precise to differentiate between possible gaze strategies drivers use during cornering (Lappi, 2013, Itkonen et al. 2015). The methods in this thesis make it possible to differentiate between different gaze strategy predictions by comparing driver’s horizontal gaze velocity and half of car’s yaw rate. Waypoint hypothesis (WP), where gaze follows targets on the future path, predicts negative linear correlation and specific -1:1 ratio between horizontal gaze velocity and half of car’s yaw rate. Tangent point hypothesis (TP) and other travel point gaze strategies predict no correlation. In addition to previous study by Itkonen et al. (2015), the yaw rate is varied for quantitative analysis of the gaze behaviour and the experiment is conducted in two different environments, simulator and real test track, for reliability and validity. Gaze and car telemetry data was collected during a slow acceleration on a circular path in similar simulated (n=15) and real environment (n=4). As predicted by the WP hypothesis, the results show a very strong linear negative correlation between car’s half yaw rate and horizontal gaze velocity in simulator (-0.91) and strong linear negative correlation in test track (-0.75) and regression analysis shows slopes close to -1:1 ratio between the variables (simulator: -0.96 and test track: -0.79). The results can be clearly observed even on individual level. This suggests that primary gaze strategy when cornering in a curve is to pursue local flow on waypoints on the future path. The slight differences in results between simulator and test track experiment are discussed. These quantitative results contribute to making more precise models of driver behaviour, that can help advance autonomous car designs and driver-vehicle interaction models. The results also help to make gaze strategies and visuomotor process theories more measurable and comparable in different environments.
  • Gei kucken ahfen yam – miten tämänkin nyt kääntäisi? : koodinvaihto komediasarjassa Jäitä hattuun 
    Heroja, Anna (2021)
    Tiivistelmä Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma: Kääntämisen ja tulkkaamisen maisteriohjelma Opintosuunta: Käännös- ja tulkkausviestintä Tekijä: Anna Heroja Työn nimi: Gei kucken ahfen yam – miten tämänkin nyt kääntäisi? Koodinvaihto komediasarjassa Jäitä hattuun Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2021 Sivumäärä: 62 s. + liite 9 s. + englanninkielinen lyhennelmä 7 s. Avainsanat: koodinvaihto, monikielisyys, jiddish, käännösstrategiat, av-kääntäminen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto – Helda/ E-thesis (opinnäytteet), ethesis.helsinki.fi Muita tietoja: Tiivistelmä: Tutkielmani aiheena on koodinvaihto audiovisuaalisessa tekstissä ja kääntäjän käyttämät paikalliset käännösstrategiat, joiden myötä koodinvaihto kohdetekstissä joko säilytetään tai häivytetään. Tutkimusaihetta on lähestytty tarkastelemalla monikielisyyden ja koodinvaihdon merkitystä audiovisuaalisessa tekstissä. Tutkielmassa käytetään myös termiä L3-kieli, jolla viitataan mihin tahansa luonnollisen tai keksityn kielen representaatioon, joka esiintyy monikielisen av-tekstin pääkielen (L1) rinnalla. Tutkielmassa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mihin aihepiireihin jiddishin- ja hepreankielistä koodinvaihtoa sisältävät ilmaukset liittyvät? Mitä paikallisia käännösstrategioita em. ilmausten kääntämiseksi on käytetty, ja voidaanko niiden perusteella vetää johtopäätöksiä tekstittäjän käyttämästä globaalista käännösstrategiasta? Miten suomenkieliset tekstitykset onnistuvat välittämään sarjan juutalaisia elementtejä suomalaiskatsojalle, ja kuinka paljon kääntäjä on voinut ratkaisuissaan tukeutua audiovisuaalisen tekstin muihin moodeihin, ts. kuvaan ja ääneen? Tutkimusaineistona on amerikkalaisen komediasarjan Curb your enthusiasm (suom. Jäitä hattuun) englanninkielinen alkuperäisversio ja suomenkieliset tekstitykset. Tutkimusaineistossa koodinvaihdolla tarkoitetaan heprean- ja jiddishinkielisten ilmausten esiintymistä muutoin amerikanenglannilla käytävässä keskustelussa. Laadullisena tutkimusmenetelmänä on tekstitysten vertailu, jossa aineistosta poimitaan kaikki koodinvaihtoa sisältävät ilmaisut ja vertaillaan niitä suomenkielisiin tekstitysratkaisuihin. Käännösstrategioiden luokittelussa hyödynnetään Jan Pedersenin kehittämää luokittelua. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka noin puolet koodinvaihdoista on käännetty kohdekielisuuntautuneita käännösstrategioita käyttäen, on koodinvaihtoa säilytetty kuitenkin siinä määrin, että illuusiota amerikanjuutalaisten hahmojen puheesta voidaan pitää uskottavana, ja monet jiddishin- ja hepreankieliset sanat tulevat hyvin tutuiksi myös suomalaiselle katsojalle. Tutkimuksessa havaitaan myös selvästi, kuinka kuvan viesti ja sarjan dialogi tarjoavat selityksiä vieraammillekin ilmaisuille.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO