Browsing by Title

Pro gradu -tutkielmassani käsittelen identiteettiä Miika Nousiaisen esikoisromaanissa Vadelmavenepakolainen (2007). Tutkin sitä, millaisena identiteetti näyttäytyy kohderomaanissa. Hyödynnän tutkimuksessani identiteetin monitieteistä repertuaaria, joilla on pohja myös kulttuurintutkimuksessa ja sosiaalitieteissä. Keskeisellä sijalla on Stuart Hallin (1992 ja 1999) kirjoitukset identiteetistä, Pertti Raution ja Mikko Saastamoisen toimittama kirja Minuus ja identiteetti (2006) sekä Jorma Anttilan väitöskirja (2007) joka käsittelee kansallista identiteettiä. Lähilukua hyödyntämällä analysoin millaisia kirjallisia, kerronnallisia, paratekstuaalisia ja visuaalisia keinoja identiteetin kuvauksessa käytetään, ja miten henkilöhahmo itse määrittelee ja ymmärtää identiteettinsä. Romaanissa identiteetti ilmenee yhtä hyvin kollektiivisena: kansallisena ja sosiaalisena kuin yksilöllisenä minuutena. Käsittelen Vadelmavenepakolaisessa esille nousevaa Ruotsi–Suomi -vastakkainasettelua ja molempiin kansallisiin identiteetteihin liitettyjä stereotypioita. Mikko itse perustaa ruotsalaisen identiteettinsä kolmeen prinsiippiin: kansankoti-aatteeseen, kotiin ja perheeseen. Lähestyn henkilöhahmoa myös psykoanalyyttisesti, ja osoitan, miten Mikon lapsuus Kouvolassa ja vanhempien yritykset ehkäistä Mikon samastumista ruotsalaisuuteen vaikuttavat hänen identiteettikehitykseensä. Pohdin sitä, mitä Mikko tarkoittaa ”kansallisuustransvestismilla” ja mitä identiteettiprosessi ja -kriisi romaanissa ovat. Identiteettiä käsitellään romaanissa monin tavoin. Ennen kaikkea kyse on Mikon itsereflektiosta. Minäkertojalle tyypilliseen tapaan Mikko on näkemyksissään subjektiivinen ja rajoittunut. Siinä mielessä hän on myös epäluotettava kertoja, jonka stereotyppiset näkemykset, joissa kaikki hyvä liittyy Ruotsiin ja kaikki huono Suomeen, myös ironisoituvat usein. Myös Mikon välitilankansalaisuuden voi tulkita ironisoivan paitsi kyseisiä stereotypioita, myös niitä yleisiä käsityksiä, jotka korostavat ulkoisten tekijöitten vaikutusta identiteetin kehitykseen. Osoitan, että Mikko Virtasen identiteetin rakentuminen perustuu itsensä hyväksymiseen, tällöin minuuden ja kansallisen identiteetin rajat hälvenevät. Näin humoristisen romaanin sanoma on yhtä aikaa ”triviaali” ja toisaalta vakava ja opettavainen. Tulkintani mukaan Mikko ymmärtää romaanin lopussa eläneensä itsepetoksessa ja hyväksyy itselleen identiteetin, jonka nimeän välitilankansalaisuudeksi.

Tutkimus käsittelee alankomaalaisen International Queer & Migrant Film Festival -elokuvafestivaalin ohjelmistoissa käytettyä seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen liittyvää terminologiaa. Festivaalin nimessä esiintyvä termi queer on queer-teoriassa määritelty identiteettikriittiseksi käsitteeksi, mutta sitä käytetään monissa asiayhteyksissä yleisterminä, joka pitää sisällään monia seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen erinäisiä muotoja. Kriittinen diskurssianalyysi valikoitui tutkimuksen viitekehykseksi, sillä sitä käytetään laajalti analysoitaessa kielenkäytön suhdetta valta-asemiin, kontrolliin ja syrjintään. Kriittiselle perinteelle on ominaista kyseenalaistaa hallitsevia käytäntöjä, vakiintuneita sosiaalisia järjestyksiä, ideologioita, instituutioita, ja diskursseja. Tämä tutkimus tarkastelee elokuvafestivaalin kielenkäyttöä kriittisesti selvittääkseen kuinka inklusiivinen festivaali on. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisia termejä ohjelmistoissa käytetään, ja kuinka tasavertaisesti erilaiset seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen liittyvät kategoriat ovat edustettuina niiden sisällöissä. Tutkimuksen lähtökohtana toimi olettamus, että tiettyihin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvä sanallinen viestintä tai sen puute kuvastaa sitä, miten kyseiset ihmisryhmät sisällytetään elokuvafestivaalin piiriin tai poissuljetaan sen ääreltä. Tutkimusaineistona käytettiin International Queer & Migrant Film Festival -elokuvafestivaalin vuosien 2016 ja 2017 ohjelmistoja. Ohjelmistojen sisällöt ovat kaksikielisiä, mutta tutkimus keskittyi ainoastaan englanninkielisen sisällön analysointiin. Tutkimusaineistoon sisältyi myös elokuvafestivaalin johtajan haastattelu, jonka tarkoituksena oli syventyä avoimiin kysymyksiin, jotka ilmenivät ohjelmistojen sisällönanalyysista saatuja tutkimustuloksia tarkasteltaessa. Tutkimustulokset osoittavat, että seksuaali- ja sukupuoli-identiteetit eivät ole tasaväkisesti edustettuina festivaaliohjelmistoissa. Siinä missä esimerkiksi homoseksuaalisuuteen viittaavat termit esiintyvät verrattain usein, etenkin biseksuaalisuus ja intersukupuolisuus ovat selvästi aliedustettuja suhteessa muihin identiteettikategorioihin. Tämän lisäksi kirjainlyhenteitä, kuten LGBTIQ, ja itsenäisenä esiintyvää termiä queer käytetään toisistaan poikkeavin tavoin. Tutkimus osoittaa, että elokuvafestivaalin ohjelmistojen sisällöissä on havaittavissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen välisiä representaation hierarkioita. Tällä voi olla vaikutus aliedustettuihin kategorioihin identifioituvien yksilöiden käsitykseen siitä, miten heidät sisällytetään festivaalin piiriin. Identiteettiin kytkeytyvien kulttuuristen tapahtumien ja niitä järjestävien organisaatioiden on syytä kiinnittää huomiota representaation tasavertaisuuteen.

Breakdance is a hip hop dance which originated in the South Bronx of New York City in the 1970s. Hip hop is a global phenomenon which values authenticity, community and individuality. Breakdancers often dance with others to develop their style and create a community of like-minded individuals. Dancers may travel to other countries to compete for titles and develop their skills by participating in workshops. The current study explored expressions of identity in South Korean breakers. Interpretative Phenomenological Analysis served as the theoretical framework for the study. It is often used in identity research exploring how individuals make sense of their identity in a given situation, phenomena or context. Trough IPA, the embodied practice of dance can be assessed where one’s feelings, emotions and the body can be made salient. Five South Korean male breakdancers from five different cities were interviewed. With the use of semi-structured interviews, questions aimed to be non-directional and open to interpretation. The analysis showed that the dancers expressed their identity in breaking in different ways. Individuality was valued through developing one’s own dance style and having a nickname. Some dancers indicated using their body to express themselves and experiment with different styles of dancing. Music acted as a way to introspect, to identity feelings and emotions in oneself. For a few of the dancers, the clothes they were while dancing were the same as their everyday clothes. Further, the breakdancers placed importance in dancing and learning from others to develop their dancing style. Importantly, for all of the dancers, it was crucial to acknowledge and understand the roots of hip hop. The dancers explored their journeys in breaking and continuously referred to their past and present. The breakers’ identity was affected by their dancing style, clothing, music, the use of their body and their relationship to other breakers. The current research adds to the already existing but limited research on sense making processes of breakdaners. Future research could explore the notions of community and sense of belonging in other hip hop subcultures, and develop research focused on breakdancers’ meaning making processes.

Tämän tutkielman tavoitteena oli analysoida ideologista retoriikkaa Yleisradion (Ylen) vuoden 2015 vaalitenteistä. Analysoitavaksi valittiin kahden eri puolueen, Perussuomalaiset ja Vihreät, kansanedustajaehdokkaiden vaalitentit Pirkanmaalta. Analysoituja vaalitenttejä oli yhteensä 35 kappaletta. Poliittisessa haastattelupuheessa ilmentyvää ideologista retoriikkaa tutkittiin retorisen analyysin avulla. Vaalitenttien ideologinen retoriikka on kiinnostava puheviestinnän tutkimuksen kohde, sillä Ylen vaalitentti on uudenlainen poliittisen haastattelun muoto ja esimerkki nykypolitiikan medioitumisesta. Medioitumisella tarkoitetaan mediajulkisuuden vallan lisääntymistä politiikassa (Herkman, 2011). Vaalitentit olivat osa Ylen vaalikonetta, eli haastattelut liitettiin jokaisen ehdokkaan vaalikonevastausten yhteyteen. Vaalikoneita puolestaan on viime vuosina kritisoitu liiallisesta ehdokaskeskeisyydestä eli siitä, että ehdokkaiden puoluetaustat eivät ole vaaleissa esillä yhtä vahvasti kuin aiemmin (Haukio \& Suojanen, 2004; Mickelsson, 2015). Tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli löytää haastattelupuheen retoriikasta ideologisia ilmentymiä ideologisen retoriikan teoriataustan avulla. Samalla vaalitenttejä peilattiin aikaisempaan tutkimukseen poliittisista haastatteluista. Ideologiseksi retoriikaksi huomioitiin ehdokkaiden taustoja, poliittisia kannanottoja, motiiveja ja arvomaailmoja koskeva haastattelupuhe sekä ideografit. McGeen (1980) mukaan ideografit toimivat linkkeinä retoriikan ja ideologioiden välillä. Ideografeina pidetään esimerkiksi sanoja ''demokratia'' ja ''tasa-arvo'', joita toistellaan poliittisessa retoriikassa usein itsestäänselvyyksinä. Lopuksi vaalitenteistä löydettyjä ideografeja etsittiin ehdokkaiden edustamien puolueiden puolueohjelmista ja tarkasteltiin, onko ideografien ympärille rakentuvassa retoriikassa yhtymäkohtia haastattelupuheen kanssa. Ideologiseksi retoriikaksi tulkittavaa aineistoa löytyi vaalitenttien haastattelupuheesta runsaasti. Sekä toimittajan esittämät kysymykset että ehdokkaan vastaukset sisälsivät ideologista retoriikkaa, mutta tutkimus keskittyi ehdokkaiden ideologisiin taustoihin. Poliittisille haastatteluille tyypillisiä piirteitä vaalitenteissä olivat erityisesti toimittajan tekemät ennakko-oletukset (Fairclough, 1992, 1997; Chilton, 2004), jotka sisälsivät viittauksia ja oletuksia poliitikon taustoihin liittyen. Toimittajat ehdottivat ehdokkaille identifikaatioita (Burke, 1969) eli samastumista johonkin tiettyyn ryhmään kuuluvaksi, jonka ehdokas vastauksessaan joko hyväksyi tai kiisti. Vihreille ehdokkaille esitettiin kaksi kertaa enemmän identifikaatioehdotuksia ammattia ja työelämää, sekä henkilökohtaista elämää koskien. Poliittisille haastatteluille tyypillinen piirre, politiikkojen voimakas haastaminen (Fairclough, 1992, 1997; Isotalus, 2011) näkyi toimittajien esittämissä kysymyksissä. Vaalitenttien erityisyys omana poliittisen haastattelun alagenrenä eli lajityylinä vahvistui, kun oli nähtävissä etteivät kaikki poliittisille haastatteluille tyypilliset piirteet toteudu. Haastattelut etenivät pääasiassa nopealla tahdilla, ja esimerkiksi päällekkäin puhumista, joka on yksi vallankäytön muoto poliittisissa haastatteluissa (Chilton, 2004), ei tapahtunut. Ehdokkaiden poliittisissa kannanotoissa löytyi sekä eroavaisuuksia että samankaltaisuuksia. Molempien puolueiden ehdokkaat pitivät Suomea koskevina turvallisuusuhkina taloudellista tilannetta, työttömyyttä ja Venäjää. Vihreät ottivat uhkana esiin myös ilmastonmuutoksen. Molemmissa puolueissa alueellista kehittämistä pidettiin erittäin tärkeänä, mutta näkemyseroja löytyi kehittämiskohteiden tärkeysjärjestyksestä. Eettisissä kannanotoissa näkyi puoluekohtaisia eroja. Vihreät kannattivat esimerkiksi selvemmin delfinaariotoiminnan lakkauttamista ja perussuomalaiset suhtautuivat kerjäämiseen jyrkemmin. Molempien puolueiden ehdokkaat olivat yhtä mieltä kuitenkin siitä, että yhteiskunnan on otettava vastuu elintapa- ja elintasosairauksista. Ideografeista käytetyimmät olivat ''byrokratia'', ''tasa-arvo'' ja ''yhdenvertaisuus''. ''Byrokratia'' ja ''tasa-arvo'' olivat esillä vain perussuomalaisten vaalitenteissä. ''Byrokratian'' esiin nostivat pääasiassa ehdokkaat ja ''tasa-arvon'' puolestaan toimittajat. ''Yhdenvertaisuus'' esiintyi vain vihreiden ehdokkaiden vaalitenteissä. Nämä käytetyimmät ideografit olivat vahvasti nähtävissä myös puolueohjelmissa. Haastattelupuheesta löydetyt ideografit saivat puolueohjelmissa kuitenkin huomattavasti enemmän merkityksiä. Retorinen analyysi soveltui hyvin aineiston monipuoliseen käsittelyyn ja vaalitenttien ideologisen retoriikan tarkasteluun. Esimerkiksi ideografien tutkimusta olisi kuitenkin kiinnostavaa jatkaa laajemmalla aineistolla ja rajattuna vain tiettyihin ideografeihin.

Tavoitteenani on tutkia idiomien käännösstrategioita Colm Tóibínin romaanin Brooklyn suomennoksessa. Olen kiinnostunut siitä, onko teoksen kääntäjä pystynyt säilyttämään lähtötekstin idiomit teoksen suomennoksessa kääntämällä ne jollakin suomen kielen idiomilla vai onko kääntäjä käyttänyt jotakin muuta käännösstrategiaa idiomien suomentamisessa. Aion myös selvittää, onko kääntäjä käyttänyt kääntäessään kompensaatiostrategiaa eli kääntänyt jonkin lähtötekstissä olevan ei-idiomaattisen normaali-ilmaisun idiomilla. Lisäksi tarkastelen, vastaako idiomikäännös lähtötekstin idiomia kuvallisuuden osalta. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1. Millaisia käännösstrategioita kääntäjä on käyttänyt idiomeja suomentaessaan? 2. Onko lähtötekstin idiomin kuvallisuus siirtynyt käännökseen tapauksissa, joissa idiomi on käännetty idiomilla? Hypoteesini on, että osa lähtötekstin idiomeista on käännetty idiomilla, mutta enemmistö idiomeista on silti käännetty selittävällä normaali-ilmauksella. Tätä hypoteesia tukee esimerkiksi Nidan & Taberin (1969: 106) näkemys, että idiomi käännetään usein ei-idiomaattisella ilmauksella. Näin on siitäkin huolimatta, että ideaalina pidetään sitä, että kääntäjän pitäisi pyrkiä kääntämään lähtökielen idiomi kohdekielen idiomilla (Ingo 1990: 246). Tutkimukseni on pääosittain kvalitatiivinen ja kontrastiivinen, mutta siinä on myös kvantitatiivisia piirteitä. Tutkimusaineistoni koostuu idiomeista, jotka kerään romaanista. Tutkimus alkaa idiomin käsitteen määrittelyllä sekä idiomien keräämisellä lähtötekstistä ja suomennoksesta. Tämän jälkeen luokittelen idiomit sekä niiden käännökset käännösstrategian mukaan ja analysoin ne. Analyysissä tarkastelen myös idiomien kuvallisuutta niissä tapauksissa, joissa idiomi on käännetty idiomilla. Kategorisoin nämä idiomit kuvallisuuden säilymisen tason mukaan kolmeen ryhmään: 1) sama kuva, 2) osittain sama kuva sekä 3) eri kuva. Tulosten perusteella idiomit on käännetty useimmiten selittävällä normaali-ilmauksella. 389 idiomista peräti 202 kappaletta (52 % käännösstrategioiden kokonaismäärästä) on käännetty kyseistä käännösstrategiaa käyttämällä. Toiseksi yleisin käännösstrategia on idiomilla kääntäminen (169 kpl, 43 %), kolmanneksi poisto (14 kpl, 4 %) ja viimeiseksi sananmukaisesti kääntäminen (4 kpl, 1 %). Kompensaatiostrategioita on käytetty suomennoksessa yhteensä 104 kertaa. Normaali-ilmaus on käännetty idiomilla 100 kertaa (96 % kompensaatiostrategioista), ja suomennokseen on lisätty idiomi neljä kertaa (4 % kompensaatiostrategioista). Idiomilla ja sen idiomikäännöksellä on useimmiten osittain sama kuva (66 kpl, 39 % kaikista idiomeilla käännetyistä idiomeista). Eri kuva on puolestaan 52 tapauksella (31 %) ja sama kuva 51 tapauksella (30 %).

Linguistic attitude is one of the important factors that could influence the development of a language or a language variety in defining its status, role, and function(s) within a speech community; attitudes are shaped by perceptions. This study explores Finnish university students’ English language preference, and their perceptions on the use of English as a global lingua franca. A survey was conducted among 358 Finnish (English-major) university students across Finland to investigate which English variety they prefer to learn, and the reasons for their preference. The results reveal that despite the seeming proliferation of the American English variety in Finland, ubiquitous through various forms of media, the British English variant is still preferred by the student majority primarily due to its perceived notion of aesthetic and ‘cultured’ features, and the students’ familiarity with the variety as a pedagogical model. Moreover, the majority of the participants believe that a native speaker accent should neither be imposed nor required from non-native English speakers; but these students nevertheless wish to acquire a native speech. This result is also found in other similar attitudinal studies; that is, on a macro level, students in this particular context are aware of the plurality of English and its status as a global language; on a micro level, however, these learners wish to learn the ‘standard’ English that they have been quite familiar with, through years of formal language education. This study yields remarkable insights into the students’ views of the English language that is being taught/learned in Finnish schools/universities, and how their attitudes towards English affect their second-language goals and practices. It presents a sociolinguistic view of English, and how the standard language ideology tradition affects language attitude/preference. The findings contribute to enhance our knowledge and understanding on relevant sociolinguistic concerns in this context, and present a challenge for (current/future) language educators to critically evaluate the linguistic model/teaching materials they adopt, and encourage an unbiased and genuine appreciation for the English language and its diversity in their language classrooms.

Tutkielman tavoitteena on osoittaa kuinka Terry Pratchett ja Ursula K. Le Guin pyrkivät teoksissaan ratkaisemaan noitien ja velhojen välillä vallitsevan epätasa-arvon, mutta päätyvät osittain luomaan uuden myytin noidista. Yleisesti ottaen noidat mielletään pahoiksi ja usein velhoja heikommiksi. Samankaltainen jako noitien ja velhojen välillä esiintyy Pratchettin ja Le Guinin lisäksi myös monissa muissa fantasiakirjoissa. Noidat mielletään nykyään lähes yksinomaan naisiksi, joten noitiin kohdistuvat ennakkoluulot liittyvät usein juuri noitien naiseuteen. Tutkielmassa hyödynnetään sukupuolentutkimuksen teorioita, keskittyen erityisesti noituuden performatiivisuuteen hyödyntäen Judith Butlerin teoriaa performatiivisesta sukupuolesta. Tutkielman materiaalina on kolme osaa Pratchettin Kiekkomaailmaan sijoittuvasta Tiffany-sarjasta, Wee Free Men, A Hat Full of Sky ja The Shepherd's Crown, sekä Le Guinin Maameren tarinat -sarjan neljäs osa Tehanu. Tutkielman ensimmäisessä osassa keskitytään siihen, kuinka Pratchett ja Le Guin toisaalta murtavat myyttiä pahoista noidista ja toisaalta luovat uuden määritelmän noituudelle, joka perustuu huolenpitoon ja oikeudenmukaisuuteen. Tutkielman toinen puoli keskittyy päähahmojen Tiffanyn ja Tenarin oman identiteetin rakentamiseen. Molemmat hahmot joutuvat kamppailemaan naisiin ja noitiin kohdistuvien odotusten kanssa, ja siten kirjat tarjoavat ehdotuksia näiden asioiden ratkaisemiseksi myös Kiekkomaailman ja Maameren ulkopuolella. Pratchett ja Le Guin tarjoavat noidille ja siten myös naisille parempia rooleja fantasiakirjallisuudessa, mutta jossain määrin päätyvät kuitenkin määrittelemään noituuden naiseuden ja toiseuden kautta. Pratchettin noidat ovat hyvin tietoisia noitiin liittyvistä odotuksista ja peloista ja käyttävät näitä tietoisesti hyväksi omassa elämässään. Le Guinin noidat ovat suurimmaksi osaksi omaksuneet ja sisäistäneet nämä samat odotukset. Kumpikin kirjailija osoittaa, että vaikka käsitys pahoista noidista on keinotekoinen ja suureksi osaksi peräisin tarinoista, nämä tarinat vaikuttavat ihmisten käytökseen ja myös noitien omaan identiteettiin.

This research examines the transmission of traditional music of the Awajún, an indigenous group in the Peruvian Amazon. The main objectives of the research are to describe traditional Awajún music and to analyze children and adolescents’ opportunities to learn it. Here, traditional music refers to the musical styles and musical instruments that were used amongst the Awajún before Western influences became considerable. The research is based on ethnographic fieldwork conducted in Northern Peru. The fieldwork took place in the native community of Supayaku and in the city of Jaén from January 8th until April 1st of 2016. The main techniques used during the fieldwork were interviews, participant observation and informal conversations. Used in this Master’s thesis are interviews with 21 people living in the community of Supayaku, together with field notes. In Supayaku, all of the inhabitants are of Awajún ethnicity, except for the secondary school teachers, the doctor, the nurse and the midwife and a few people who have moved there through marriage. Not unlike music of other groups living in the Amazon rainforest, music of the Awajún has been studied very little. Traditional Awajún music can be divided into two groups: powerful songs called anen and songs with profane character called nampeg. Traditional Awajún music is mostly vocal, but some instruments are used as well. During the past decades, the life of many Amazonian societies has changed enormously. Increased contact with other cultures and technological development have had an impact on almost all aspects of life, such as way of living, values, and music. When a society changes, some music cultures survive, some change, and some disappear. In the light of this research, it seems that traditional Awajún music has not disappeared, but the use of it has decreased considerably. Also, use and meaning of this music style has changed. Traditionally, Awajún music was transmitted to the new generation by relatives of the same sex. Today, the ways of learning music are much more diverse than before, and technology plays an important role in many of these. The school system and Christian church have an impact on music teaching and learning and opinions on music as well. It seems that, until now, traditional music has not been able to fully adapt to the changed community. In Supayaku, it is possible for children and adolescents to learn traditional music. However, it often requires strong personal effort.

Tiivistelmä ei saatavilla

Englannin kieli koetaan Suomessa yleisesti ottaen vieraaksi kieleksi. Sen rooli on kuitenkin muuttumassa, sillä englanti kuuluu keskeisesti koulutukseen, mediaan ja ammattielämään. Tämä tutkimus käsittelee englanninkielistä koodinvaihtoa suomenkielisissä blogeissa blogitekstien otsikoinneissa. Tutkimusaineistoon kuuluu 15 blogia kolmesta eri blogikategoriasta. Nämä kategoriat ovat muoti, fitness ja ruoka. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka paljon koodinvaihtoa esiintyy suomalaisten blogien tekstiotsikoissa ja sitä, onko koodinvaihtotyyppien välillä eroavaisuuksia. Lisäksi tutkimuksella halutaan tuoda esille, onko eri blogikategorioiden välillä eroja koodinvaihdon esiintyvyydessä. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan Carol Myers-Scottonin ja Peter Muyskenin teorioita koodinvaihdosta ja keskustellaan englannin kielen merkityksestä Suomessa ja muualla. Tutkimus tehtiin aineistolähtöisesti ja siinä yhdistellään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tulokset osoittavat, että koodinvaihtoa englannin kieleen esiintyy suomenkielisissä blogeissa lähes joka viidennessä blogitekstin otsikossa. Yleisimmäksi koodinvaihdon tyypiksi otsikoissa nousi intersententiaalinen koodinvaihto, jossa otsikko on kokonaan englanniksi. Otsikoita, joissa suomea ja englanninkieltä yhdistettiin saman otsikon sisällä, eli intrasententiaalista koodinvaihtoa, esiintyi huomattavasti vähemmän. Lisäksi tutkimus osoitti, että muotiblogien tekstiotsikoissa koodinvaihtoa esiintyy enemmän kuin fitness- tai ruokablogien tekstiotsikoissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös koodinvaihtoa sisältävien otsikoiden välistä vaihtelua, minkä perusteella nämä otsikot jaoteltiin kolmeen eri kategoriaan. Kuvailevien eli deskriptiivisten otsikoiden kategoriaan sisällytettiin otsikot, joiden tarkoituksena oli ensisijaisesti kuvailla lukijalle, mitä blogiteksti käsitteli. Suurin osa otsikoista kuului tähän kategoriaan. Toiseen kategoriaan ryhmiteltiin otsikot, joissa esiintyi etenkin sosiaalisessa mediassa käytettyjä ilmaisuja ja kolmannessa kategoriassa esiteltiin otsikot, joissa esiintyi intertekstuaalisia viittauksia. Tulokset osoittivat englannin kielen olevan näkyvä osa suomalaista blogikulttuuria, joskin pienen aineiston vuoksi johtopäätökset ovat spekulatiivisia. Tutkimuksia koodinvaihdosta blogeissa ei ole Suomessa tehty laajassa mittakaavassa, mutta aiheesta on tehty muutamia opinnäytetöitä, joiden pääasiallisena tutkimuskohteena ovat olleet muotiblogit. Tulevaisuudessa englannin kielen koodinvaihtoa voitaisiin tutkia etenkin kieliopin kannalta, ja lisäksi eri blogikategorioita tarkastelemalla saataisiin lisää kattavuutta tutkimuksen tuloksiin.