Browsing by Title

Tutkielmani käsittelee lukion vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteita ja sitä miten voimakkaasti taloushistoria dominoi kyseistä tekstiä. Vuoden 1994 opetussuunnitelman laatiminen osuu kansalliseen murrokseen, jolloin Opetushallitus siirsi opetussuunnitelmien laatimisen osittain kouluille. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että Opetushallituksen laatima vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteet oli hyvin joustava dokumentti, joka mahdollisti yksittäisille kouluille paljon valtaa soveltaa ja tulkita kyseistä dokumenttia. Tutkielmani tarkoitus on selvittää minkälaista osaa taloushistoria näytteli vuoden 1994 lukion opetussuunnitelman perusteissa, ja toisaalta mikä oli taloushistorian painoarvo käytännössä. Voidakseni muodostaa kokonaiskuvan nimenomaan siitä mikä opetussuunnitelmauudistuksen vaikutus käytäntöihin oli, tarkastelen tutkielmassani opetussuunnitelman perusteiden mukaan laadittuja oppikirjoja ja vertaan niiden sisältöä edellisen opetussuunnitelman (1985) mukaan laadittuihin teoksiin. Näin kykenen selkeästi analysoimaan taloushistorian näkyvyyttä sekä kansallisessa opetussuunnitelmassa että sen mukaan laadituissa oppikirjoissa, joita ovat olleet työstämässä lähinnä lukion opettajat. Lähdeaineistona käytän lukion opetussuunnitelmia vuosilta 1985 ja1994 sekä vuoden 1985 opetussuunnitelman osalta Gummerus Oy:n Muuttuva maailma –oppikirjasarjaa sekä vuoden 1994 opetussuunnitelmaan pohjautuvaa WSOY:n Ajasta aikaan –sarjaa ja Kirjayhtymä Oy:n Kronos –sarjaa. Tutkimusmetodinani toimii diskurssianalyysi, joka mahdollistaa sen todellisuuden ja historianäkemyksen tarkastelun, joka oppikirja- tai opetussuunnitelmatekstissä tuodaan esille. Osoitan tutkimuksessani, että opetussuunnitelmissa tapahtunut murros on johtanut taloushistorian roolin merkityksen kasvamiseen oppikirjoissa. Tämä tulee esille lukuisissa historiaa käsittelevissä kappaleissa, joissa vuoden 1985 opetussuunnitelman mukaan laadituissa teoksissa painotetaan enemmän sosiaali- tai kulttuurihistoriaa, mutta vuoden 1994 opetussuunnitelman pohjalle syntyneissä kirjoissa painotus on selkeästi taloudessa. Tutkimukseni perusteella voidaan myös todeta, että uudemmissa oppikirjoissa tuodaan positiivisessa valossa esille esimerkiksi konservatiivisen taloudenpidon hyveitä. Tällä tarkoitan sitä, että oppikirjoissa annetaan ymmärtää, että oikeanlaisella talouspolitiikalla voi korjata asioita, jotka liittyvät enemmänkin ympäristö- tai kulttuurihistoriaan. Tutkimuksessani käy myös ilmi, että vuoden 1994 opetussuunnitelman mukaan laadittu historian ensimmäinen lukiokurssi painottuu erittäin voimakkaasti taloushistoriaan, vaikka kurssin tulisi olla myös väestö- ja ympäristöhistorian kurssi.

In the past decades coaching as a human resource development tool has gained significant attention. In many countries around the world it is a flowering industry with many practitioners constantly entering the field, causing the amount intercultural coaching dyads to rise. The existing research corpus explores the coaching service from different angles, e.g. with regards to techniques or effectiveness. Most literature underscores the importance of the coach-coachee relationship; however, few studies transform this into an investigation topic. Even less attention is paid to this topic in an intercultural setting. This research shall consequently identify the aspects that act in the establishment of a coach-coachee relationship within a German-Mexican context. Furthermore, the influence of culture, especially national culture, will be examined. The thesis has three central aims. Firstly, this investigation shall enlarge the scarce research on the topic. Secondly, the data is examined from a modern cultural paradigm where culture is understood as a not self-evident or structured attribute, but a constructed creation between individuals. Thirdly, implications for practitioners in intercultural coaching shall be brought forwards. In accordance with the ontological understanding of human interaction and in line with the understanding of the concept of culture, the exploration of this thesis’s topic is done with the help of qualitative research methods. Semi-structured interviews with an interpretivist-constructivist thematic content analysis technique lead to meaningful results. As a core result, this research shows a large variety of relationship-building aspects in intercultural coaching which is due to a subjective assessment of the influence of culture on relationship, coaching and intercultural encounters. In this regards, a cultural lens was identified that has a predominantly positivistic, essentialist and static understanding of culture. Moreover, correlations between cultural understanding, the understanding of coaching and the depth of relationship are shown. All research participants further build and assess the coaching relationship with the help of multicollective, dynamic and interpersonal factors, indicating a modern cultural understanding, to co-create the reciprocal relationship and coaching culture. Practitioners may consequently want to courageously, and willingly, reconsider and ‘un-learn’ cultural concepts in order to avoid an overestimation of cultural influence in interactions, to meet the client’s needs and to live up to the diversification of culture.

Tutkielma tarkastelee autenttisen lastenkirjallisuuden käyttöä alakoulun englanninopetuksessa. Tutkielma perustuu ajatukseen lukutaidon tärkeydestä nykypäivän tietoyhteiskunnassa sekä kirjallisuuden ja lukemisen merkityksestä lukutaidon ylläpitäjänä ja edistäjänä. Kouluympäristössä lukemisen tärkeyttä voidaan korostaa kokonaisille ikäluokille kerrallaan, ja tätä mahdollisuutta tulisikin hyödyntää laajalti yli oppiainerajojen. Lukeminen vierailla kielillä hyödyttää paitsi lukijan yleistä lukutaitoa, myös kyseisen vieraan kielen oppimista ja hallintaa. Autenttinen vieraskielinen kirjallisuus tarjoaa erityisen suuria mahdollisuuksia kyseisen kielen ja kulttuurin opiskeluun varsinaisten kielenoppimista varten valmistettujen materiaalien ohelle. Vieraalla kielellä lukemisella nähdään olevan monia hyötyjä sanavaraston laajentumisesta ja autenttisen kielen rakenteisiin tutustumisesta aina kulttuurisen kompetenssin rakentumiseen sekä kriittisen ajattelun taitojen oppimiseen. Kirjallisuuden integroiminen vieraan kielen opetukseen kohtaa kuitenkin usein haasteita, joista suurimmat liittyvät kielitaidoltaan heterogeenisten oppilasryhmien parissa työskentelyyn sekä sopivien kirjallisten tekstien löytämisen käytännön hankaluuksiin. Myös sopivien tekstien valitsemiseen opettajilta kuluva aika koetaan haasteena. Näihin haasteisiin vastaamiseksi tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälainen englanninkielinen autenttinen kirjallisuus on alakouluikäisten englanninopiskelijoiden mielestä paitsi mielekästä ja kiinnostavaa, myös kielelliseltä vaativuudeltaan sopivan tasoista heidän omaa lukemistaan ajatellen. Tutkielman kaksi ensimmäistä tutkimuskysymystä kartoittavat oppilaiden käsityksiä englanninkielisestä kirjallisuudesta osana omaa englannin opiskeluaan sekä kirjavinkkauksen hyötyjä ja mahdollisuuksia sekä mahdollisia haasteita koskien sen käyttöä vieraan kielen opetuksessa. Kolmas tutkimuskysymys selvittää niitä kirjallisuuden piirteitä, joiden perusteella alakouluikäiset englanninopiskelijat kokevat tietynlaiset kirjat paitsi mielenkiintoisiksi ja mielekkäiksi, myös kielelliseltä tasoltaan sopivan haastaviksi. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, johon osallistui ryhmä helsinkiläisen alakoulun viidennen luokan oppilaita (yhteensä 14 oppilasta). Osana tutkimusta Helsingin kaupunginkirjaston erikoiskirjastovirkailija piti oppilasryhmälle kirjavinkkauksen englanninkielisistä lastenkirjoista. Tutkimuksen varsinainen aineisto kerättiin kirjavinkkauksen jälkeen kahdella oppilaille suunnatulla kyselytutkimuksella. Ensimmäinen kysely toteutettiin heti kirjavinkkauksen jälkeen ja toinen reilun kolmen viikon päästä ensimmäisestä. Kyselyiden avulla kartoitettiin oppilaiden ajatuksia sekä kirjavinkkauksesta ja siinä esitellyistä kirjoista, että laajemmalti englanninkielisen lastenkirjallisuuden lukemisesta ja käyttämisestä osana englanninopetusta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että autenttista kirjallisuutta ja vieraskielistä kirjavinkkausta voidaan hyvin hyödyntää jo nuorten oppilaiden kanssa alakoulun englanninopetuksessa. Oppilaat kokivat englanninkielisen lastenkirjallisuuden lukemisen positiivisena ja mielekkäänä, kunhan luettavat kirjalliset materiaalit ovat paitsi mielenkiintoisia myös kielelliseltä haastavuustasoltaan sopivia. Sekä kirjojen koettu relevanttius että sopivan kielellisen haasteen taso oli vahvasti riippuvainen lukijasta, ja yhden lukijan sopivaksi kokema kirja saattoi toisesta tuntua liian helpolta tai vaikealta ja siksi motivoimattomalta. Tutkimuksen tulokset korostavat laajan tekstivalikoiman tärkeyttä autenttista kirjallisuutta vieraan kielen opetukseen integroitaessa.

Ilmasto- ja ympäristöaktivismi on Suomessa jälleen näkyvässä roolissa ympäri maata, ja siitä on tullut yhä tutumpi osa tavallista kaupunkimaisemaa. Koska ilmastoaktivismi on erityisen affektiivista toimintaa, jolla pyritään liikuttamaan ihmisten tunteita ja saamaan haluttua muutosta aikaan, se herättää usein keskustelua sosiaalisen ja perinteisen median kanavilla. Tämä keskustelu tarjoaa arvokasta tutkimusmateriaalia ihmisten ilmastokysymyksiin ja -aktivismiin liittyvistä asenteista. Ympäristöliike Elokapinasta on tullut merkittävä osa suomalaista julkista ilmastokeskustelua, ja mediassa on esiintynyt voimakasta tunteiden kuohuntaa sekä liikkeen puolesta että sitä vastaan. Tarkastelen tutkielmassani liikkeen vuonna 2021 järjestämän mielenosoitustapahtuman Kesäkapinan herättämää tunnelatautunutta keskustelua. Aineistoni koostuu Mannerheimintien mielenosoituksen aikaan julkaistuista twiiteistä. Tulkitsen kommentteja ja keskusteluun osallistumisen tapoja aineistolähtöisen temaattisen sisällönanalyysin keinoin. Lähestyn tutkielmani aihetta tunteiden tutkimuksen viitekehyksestä, ja tutkimuksessani keskeisenä teemana ovat affektit ja niiden tahmaisuus. Tarkastelen, kuinka affektien toisto ja liike näkyvät havaitsemissani teemoissa, kuten kansalaistottelemattomuudessa, aggressiossa, vähättelyssä, liikkeen toiminnan kannattamisessa, vastustamisessa sekä huumorissa. Pohdin tutkielmassani, kuinka Elokapinan kannattajat ja vastustajat rakentavat sosiaalista todellisuutta affektiivisesti latautuneiden twiittiensä kautta. Tutkielmani ilmentää ilmastoaktivismia käsittelevissä keskusteluissa esiintyvää mielipiteiden polarisoitumista. Havaitsen aineistossani samoja teemoja käsitteleviä positiivisia ja negatiivisia kommentteja, jotka sisällöllisesti asettuvat toisiansa vasten. Liikettä tukevissa kommenteissa tunnistetaan Elokapinan toiminnan tärkeys, ja se koetaan arvokkaana. Liikettä vastustavat ihmiset puolestaan tuomitsevat mielenosoituksen ja vähättelevät liikettä sekä siihen yhdistettyjä toimijoita. Havaitsemissani teemoissa korostuvat ajatukset oikeanlaisesta ja vääränlaisesta yhteiskunnallisesta toiminnasta, johon etenkin Elokapinan hyödyntämä kansalaistottelemattomuus kytkeytyy. Kommenteissa esiintyvä huumori sisältää molemminpuolista vähättelyä, jolla vastapuolta pyritään asettamaan naurunalaiseksi. Huumori osoittautuu merkittäväksi keskusteluun osallistumisen tavaksi, jonka kautta ihmiset asemoituvat suhteessa toisiinsa.

Maisterintutkielmani käsittelee Ivan Timiriasevin (1860–1927) elämää Suomessa vuosina 1890–1927. Tutkin, miten venäläisestä kenraalikuvernöörin adjutantista Ivan Timiriasevista tuli suomalainen valokuvaaja 1900-luvun alun yhteiskunnallisen kuohunnan keskellä. Olen myös selvittänyt hänen yleistä elämänkulkuaan. Tutkielma on biografia Ivan Timiriasevin elämästä keskittyen hänen aikaansa Suomessa. Tutkielma seuraa Timiriasevin elämää ja etenee osin kronologisesti, osin taas jakautuen hänen asemaansa kenraalikuvernöörin adjutanttina sekä valokuvaajana. Tutkielma jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa keskityn Timiriasevin virkauraan. Pääasiallisena lähteenä tutkimuksessani Timiriasevin virkauran osalta toimii Kansallisarkistossa säilytettävä Ivan Timiriasevin henkilöakti, johon on koottu häntä käsittelevä aineisto kenraalikuvernöörinkansliasta. Tutkiessani Timiriasevin toimia valokuvauskerho Amatörfotografklubbenissa olen käyttänyt tutkimusaineistona kerhon kokouspöytäkirjoja. Tutkin myös Suomessa julkaistuja suomen-, ruotsin- ja venäjänkielisiä sanomalehtiä. Pyrin saamaan Timiriasevin elämänvaiheista mahdollisimman ehjän, monipuolisen ja luotettavan kuvan käyttämällä näitä lähteitä ristiin, kun se on mahdollista. Tutkimuksen tuloksena Ivan Timiriasevin elämästä on saatavilla aiemmin kokoamatonta tietoa. Timiriasevin voi määritellä yhtä hyvin ja perustellusti sekä pitkän virkauran tehneeksi arvostetuksi kenraalikuvernöörin adjutantiksi, kuin valokuvauksesta ammatin itselleen tehneeksi alun perin harrastelijana aloittaneeksi ammattivalokuvaajaksi. Hän eläköityi kenraalikuvernöörinkanslian palveluksista juuri ennen Suomen itsenäistymistä ja vallan vaihtumista Venäjällä. Hän selvisi Suomen sisällissodasta ja sai Suomesta eläkkeen loppuiäkseen. Valokuvaus ja sitä kautta saadut kontaktit suomalaisiin auttoivat Timiriasevia integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan siinä määrin, että hän jäi tänne loppuelämäkseen. Timiriasev oli persoonana ilmeisen sosiaalinen. Valokuvaus vaikuttaa olleen Ivan Timiriasevin suurin intohimo. Valokuvauskerho saattoi olla hänelle paikka, jossa hän ei ollut venäläinen virkamies vieraassa kaupungissa, vaan valokuvaaja muiden joukossa. Hänen ottamansa valokuvat muodostavat myös ainutlaatuisen kokonaisuuden vuosisadan alun Helsingistä.

Denna pro gradu-avhandling undersöker framför allt det historiska, men också det filosofiska i Fredrik Långs roman Mitt liv som Pythagoras (2005). Romanen är en fantasifull berättelse om den antika filosofen och matematikern Pythagoras liv. Avhandlingens syftet är att genom en genreanalys reda ut vilket slags historisk roman det är frågan om, hur romanen förhåller sig till sin genre, vilken uppfattning av historien som romanen förmedlar, och vilken dess funktion som historisk roman är. Därtill analyserar jag de idéer som romanen bär på och som är centrala för verket. Jag undersöker romanens etiska budskap och dess tematisering av frihet och slaveri med målet att genom en tolkning finna en övergripande idé som binder ihop verket som helhet. Min läsning av Mitt liv som Pythagoras grundar sig på en kontextbaserad och hermeneutisk metod där jag också fäster uppmärksamhet vid strukturer i texten och berättandet. Den teoretiska referensramen utgörs i första hand av den historiska romanens genreteori. Med stöd i Ansgar Nünnings, Linda Hutcheons och Elisabeth Wesselings teoribildning om den postmoderna historiska romanen argumenterar jag för att Mitt liv som Pythagoras är en postmodern historisk roman. Romanen förenar på ett finstilt sätt en hel samling drag som är kännetecknande för den postmoderna historiska romanen, till exempel en utpräglad intertextualitet, marginaliserade folkgruppers historia (i det här fallet slavarnas i det antika grekiska samhället), parodiering av klassiska konventioner, och kunskapsteoretiska frågor. Den uppfattning av historien som romanen mångfacetterat förmedlar är att historien är ett narrativ, en konstruktion skapad av människan. Romanens funktion är framförallt att vara kritisk mot den traditionella historieskrivningen, absoluta sanningar, det antika grekiska samhället, men också vårt samhälle idag. Jag anser att romanens kritik av slaveriet inte i första hand innebär ett frihetsidealiserande, utan en kamp för jämlikhet, som berör även nutiden. Vid sidan om jämlikhet framhåller jag att ansvar, och i synnerhet att ta ansvar över sitt eget liv, är den andra etiska idén som romanen förfäktar. Slutligen argumenterar jag för min tolkning att romanens centrala och sammanbindande idé är den, att varje ideal ofrånkomligt är bundet vid sin motsats och bär motsatsen inom sig. Jämlikhet, sanning, kunskap, och i viss mån frihet är således ideal som vi bör eftersträva, men som vi aldrig fullt kan nå.

Feministinen teoria pyrkii paljastamaan, haastamaan ja muuttamaan rakenteellista epätasa-arvoa, joka ilmenee naisten yhteiskunnallisena riistona sekä fyysisenä, kulttuurisena ja henkisenä sortamisena. Ajan saatossa kirjailija Jane Austenia (1775–1817) on tulkittu eri tavoin, mutta nykyään monet tutkijat pitävät häntä feministisenä (tai protofeministisenä) kirjailijana. Austenin alkuperäisteoksien feminismi voi kuitenkin nykyisin vääristyä tai jopa kadota muun muassa Austen-maniaksi kutsutun ilmiön seurauksena. Austenin kuusi romaania on tapana jaotella nuoruudentuotantoon ja myöhäistuotantoon. Neito vanhassa linnassa, Järki ja tunteet ja Ylpeys ja ennakkoluulo muodostavat nuoruudentuotannon kokonaisuuden, jota pidetään tunnusomaisesti kepeänä ja suoraviivaisena. Myöhäistuotantoa, joka muodostuu Kasvattitytön tarinasta, Emmasta ja Viisastelevasta sydämestä, luonnehditaan nuoruudentuotantoa taidokkaammaksi ja kypsemmäksi. Toisaalta nuoruudentuotantoon kuuluu Ylpeys ja ennakkoluulo, jota pidetään Austenin mestariteoksena ja suosituimpana kirjana. On perusteltua tutkia, millaisia merkityksellisiä ja vakavahenkisiä teemoja juuri Neito vanhassa linnassa ja Järki ja tunteet sisältävät. Tutkimieni romaanien merkityksellisiin ja vakavahenkisiin teemoihin kuuluu naisten aseman tarkastelu. 1700- ja 1800-luvun yhteiskunta ja kaunokirjallisuus rakentavat stereotyyppistä naiskuvaa, jonka mukaan naiset ovat muun muassa heikkoja, irrationaalisia ja ylitunteellisia. Neito vanhassa linnassa -romaani käsittelee sukupuolittuneita lukemistapoja ja käyttäytymismalleja sekä haastaa sensationaalisen naiskäsityksen, joka on peräisin goottilaisesta romaanista. Järki ja tunteet tarkastelee naisten yhteiskunnallista sortoa ja yksilöllisiä sortajia sekä nostaa esiin vahvoja ja rationaalisia naishahmoja, jotka kykenevät vastustamaan kohtaamaansa sortoa. Kumpikin romaani tarkastelee järkeen ja tunteisiin perustuvan elämäntavan heikkouksia ja vahvuuksia ja siten järjen ja tunteiden välistä jännitettä. Rationaalisuuteen perustuvan naiskuvan johdosta järki saa enemmän painoarvoa, mutta kokonaisuudessaan nämä teokset vaikuttavat kannattavan järjen ja tunteiden välisen tasapainon saavuttamista. Vaikka Austenin taidot ja teemat kehittyvät hänen myöhemmässä tuotannossaan, nuoruudentuotannon ansioita ei tulisi jättää huomiotta. Tutkimukseni tuo esiin ja analysoi yksityiskohtaisesti kahden Austenin nuoruudentuotannon romaanin huomionarvoisia ja vakavasti otettavia feministisiä teemoja. Lisäksi Austenin kuvaama sukupuolten välinen epätasa-arvo on ajankohtainen aihe vielä nykyäänkin, sillä naisten asemaa, yhteiskunnallista kritiikkiä ja aktiivista toimijuutta koskevaa keskustelua käydään yhä. Tutkimukseni tarjoaa myös lähtö- ja vertailukohtia Austenin muun tuotannon tarkastelulle, laajemmalle feministiselle tutkimukselle ja miestutkimukselle.

Physician-assisted dying in the United States, where a terminally ill person that fulfils certain criteria can be prescribed a substance to end their life, is legal in eight states as well as in Washington D.C. Advocacy organizations have played a central role in getting legislation passed. The state of Oregon, where the practice has been legal for over 20 years, serves as a model for legislation that is being proposed in other states. The advocacy organization Compassion & Choices, based in Portland, Oregon has been central in framing the issue of assisted dying in the United States. In 2014, Compassion & Choices released a video featuring the story of a young woman named Brittany Maynard who was dying of brain cancer. The video went viral and was viewed over 9 million times in the month after being released, making Maynard the face of assisted dying in the United States. In this thesis I examine her story through narrative analysis as it is told in the campaign video and in three other videos released after the first one. Two of the videos in the material were released after Maynard’s death and in them the story is told by Maynard’s husband Dan Diaz, who has actively continued campaigning for assisted dying. The aim of this thesis is to examine how advocacy organizations such as Compassion & Choices use personal stories to get attention for their cause and try to influence policy. The content of Maynard’s personal story, how it is told, and how the story is connected to arguments for assisted dying is analyzed through narrative methods. The results show that family values and an active lifestyle are emphasized in the narrative. The story alternates between statements presented as facts and personal experiences that are more emotional. The main arguments for legalization that are made in the videos are related to autonomy and personal choice and to avoiding unnecessary suffering. The personal experiences of Maynard are related to these arguments through how the story is told through speech, text and pictures. Strategies to frame the policy issue in a certain way and get the audience to identify with Maynard are also employed.

In this thesis, I analyse the representation of grief and loneliness in Jeff Lemire’s graphic novel trilogy Essex County (2009) by exploring Lemire’s use of both visual and verbal language. By analysing the graphic narrative style, drawing techniques, and panel compositions, this thesis explores how Lemire effectively communicates the characters' silent grief and inner struggles. In addition, I examine the interconnectedness of characters and narratives within the geographical setting of Essex County, demonstrating how the trilogy presents the themes of isolated communities and the healing power of human connections in the face of grief and loss. The graphic style in Essex County evolves noticeably from the beginning to the end of the novel. Lemire's early use of jagged and distressed lines gradually gives way to cleaner imagery and panel compositions. These changes serve to deepen the emotional resonance of the narrative, reflecting the characters' internal struggles and thematic motifs surrounding grief, resilience, and human connection. Drawing from the literature of emotions, this thesis investigates how grief and loss are traditionally represented in written narratives and explores how Lemire utilises the multimodality of graphic novels to portray these themes. Through in-depth character analyses of each of the three main characters: Lester, Lou, and Anne respectively, this thesis examines the depictions of individual experiences of grief, the reasons behind their trauma, as well as their coping mechanisms. Furthermore, the thesis explores the recurring theme of ice hockey, a quintessential element of life in Essex County, and its role as a coping mechanism for the male characters. By analysing the symbolic significance of hockey and its representation in each story, the study highlights its thematic relevance in the narratives. Additionally, the thesis situates Essex County within the broader literary landscape, emphasising its significance as a contribution to the growing body of scholarly literature on graphic novels, specifically as a medium for exploring the complexities of the human condition. Through this comprehensive analysis, I aim to analyse the multimodality of silent grief embedded within Lemire's Essex County. Such research is particularly important given the rising popularity of graphic fiction and the dearth of work on this particular series, emphasising the necessity for further exploration.

Syftet med den här uppsatsen är att genom en ekofeministisk läsning av Sara Stridsbergs roman Darling River (2010) synliggöra nya lager av romanen och författarskapet. Tidigare analyser av Darling River har ofta lyft fram den skeva maktbalansen mellan könen som romanen tematiserar och haft en feministisk utgångspunkt och agenda, men det ekologiska som motiv har i den forskning som hittills gjorts ännu inte lyfts fram. Jag befäster i min analys naturen som ett centralt, självständigt element i romanen, och utforskar samtidigt hur en analys som innefattar den, mot bakgrunden av ekofeministisk teoribildning, kan avslöja komplexa strukturer av förtryck som inte bara bekräftar den patriarkala maktordningen utan även sträcker sig till ytterligare kategorier, i det här fallet det förtryck som män(niskan) brukar gentemot naturen och djuren. Utöver detta utforskar jag på vilka sätt en analys som innefattar naturen och djuren som självständiga och aktiva agenter i texten kan möjliggöra motstånd, alternativ och i förlängning till dem potentiell hoppfullhet i läsningen av Darling River. För att komma ifrån andro- och antropocentriska perspektiv synar jag i min analys lager av texten där alternativ till dessa synvinklar kan alstras. Stridsbergs stil som tack vare sin ständiga motsägelsefullhet på ett fruktbart sätt möjliggöra en mångfald av tolkningsmöjligheter fungerar som tacksamt material för detta. Genom Ann-Sofie Lönngrens metod following the animal, som jag i viss omformning använder mig av, granskar jag naturen och djuren genom att ta det som skrivs om dem bokstavligt istället för symboliskt och kan på så sätt närma mig mer än antropocentriska tolkningsdimensioner. Parallellt med detta innefattar jag i min analys hur berättarperspektivet, genom sitt skelande och ironiska drag, kan avslöja en mångfald av versioner i fråga om de mänskliga karaktärernas ageranden i förhållande till sig själva, varandra och deras omgivning. Jag utforskar på vilka sätt flickorna, kvinnorna, mödrarna och djuren i romanen glider mellan positioner där de både närmar sig naturen och varandra och samtidigt flyr de kopplingarna. Den rörelsen åskådliggör hur de här kategorierna hänger samman via komplexa system och strukturer, men samtidigt kan vridningarna med vilka den litterära texten synliggör och problematiserar dessa även generera motstånd och alternativ. Det skelande draget i berättandet kan synliggöra hur det manliga förtrycket legitimeras och hur skev flickornas och kvinnornas självbild är, men den kan även göra det motsatta: avslöja förtrycket och ge flickorna en chans att återfå en viss värdighet. Därutöver röjer vridningen även utrymme för mer än antropocentriska element: naturen och djuren kan ta plats.