Browsing by master's degree program "Englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriohjelma"

An increasing number of socio-linguistic studies of Present-day English intensifiers have utilized the variationist socio-linguistic method because it is regarded as superior to other quantitative methods. Regardless of the prevalence of the method in the socio-linguistic research of Present-day English intensifiers, the method has more rarely been applied to the socio-linguistic research of historical English intensifiers. In the present study, the variation of intensifiers between social ranks was investigated in late Middle English. The material consisted of a small sample of 15th-century English letters which was derived from the Corpus of Early English Correspondence (CEEC). In addition to the variationist method, an original method was utilized where the normalized frequencies of intensification were calculated solely in the non-formulaic contexts of the letters. It was discovered that, in the sample of the study, there were differences in the frequencies of intensifiers between the social ranks, the lowest social rank was the most frequent user of intensification, and the middle rank was the least frequent user of intensification. Moreover, in comparison to a previous variationist research of Present-day English intensifiers, it was detected that variation of intensification between socio-economic classes seemed to be present both in late Middle English and Present-day English, but that the socio-economic class which used intensifiers the most frequently appeared to be different between late Middle English and Present-day English. Overall, it was discussed that the sample size of the research was too limited for general interpretations to be made about the variation of intensifiers in late Middle English. Furthermore, the numerical differences between the social ranks could have been marginal, and therefore, not enough for interpreting variation to have occurred. However, it was discussed that the methods of the research were relevant, and they could be utilized in future socio-linguistic studies of historical English intensifiers.

This cross-sectional study explores language choice and acculturation processes among Uzbek immigrants in Finland and also focuses on the role of English proficiency in integration. Language choice is a fundamental aspect of sociolinguistics, which explores how individuals use language in various social contexts. Acculturation theory suggests that when individuals from one cultural group come into contact with another, they may experience changes in cultural behaviors, attitudes, and values. Language choice plays a crucial role in this process, as it reflects both individual preferences and societal pressures to assimilate or maintain one’s cultural identity. Data from 33 immigrants were collected through an online questionnaire via the E-Lomake software. Additionally, short interviews were conducted with 5 immigrants to explore experiences of discrimination in both host and home countries. The data were analyzed using a mixed-method approach, employing quantitative analysis for Likert-scale questions and qualitative analysis for the comments section and interviews. The results show that short-time male immigrants tend to use English in their daily interactions with locals, whereas women prefer Finnish. Although Finnish was the main language of communication with the host society among long-term immigrants, it did not become the language of the family. Moreover, the importance of English was the highest among the respondents, surpassing the importance of their mother tongue, Finnish, and other languages. It is noteworthy that immigrants considered Russian to be more useful than Swedish in Finland. Furthermore, despite their positive attitudes towards their mother tongue and willingness to keep it as the main language for their children, immigrants were generally well integrated into Finnish society, as evidenced by the overall high scores on the host national identity. However, those who were using Finnish in their daily lives and had at least moderate proficiency in this language showed a higher sense of belonging and host national identity compared to those who lacked the proficiency at all. Additionally, the analysis revealed a factor that hinders the integration process even more than language choice or length of residence - the experience of discrimination in the host country. Given that discrimination among immigrants was mostly observed in the work-related context, this study suggests that authorities should pay more attention to policies of inclusion, diversity, and fair recruitment processes. Furthermore, as English language skills are not seen as a barrier to immigrants’ integration but rather as a useful tool for relocating to Finland and facilitating the early stages of integration, it is important to create more English-speaking workplaces to attract highly educated immigrants to the country.

This thesis discusses the links between consumer capitalism and the body in literature. The primary material for this thesis is Bret Easton Ellis’s 1991 novel American Psycho, which details the daily life of its main character and narrator Patrick Bateman, which mostly consists of him sitting in his office, going to restaurants and clubs, shopping, and getting various beauty treatments. What break the monotonous routine of Patrick’s daily life are at first the very detailed sex scenes between him and various women, including sex workers, and later in the novel, the equally detailed gruesome murders committed by Patrick. Set in the 1980s, the novel criticizes the consumerist lifestyle of yuppies (“young upwardly mobile professionals”) and the intense need to conform that causes it. The theoretical background of this thesis consists of a brief cultural-historical background of the setting of the novel, an introduction into the field of body studies, and how bodies are viewed within consumer culture. Additionally, I also discuss objectification. Through the close reading of American Psycho and with the help of the theoretical background and other secondary material, this thesis argues that Ellis is criticizing the objectification of people prevalent in our consumer culture by creating a satirized character who takes this objectification to the extremes as he murders women and creates objects out of his victims in an attempt to find satisfaction. It is the combination of the unsatisfactory nature of consumer capitalism, as well as the misrepresentation of women in the media that Patrick consumes, which lead him to torture and murder women.

This Master’s thesis explored the British national identity in the early phases of the Brexit process in the years 2017–2018. The aim of the study was to examine whether a new non-EU British identity which could be detected in the speeches by Prime Minister Theresa May and what kinds of linguistic devices were employed in the construction of such identity. I approached these questions with a triangulating method which finds its home in Critical Discourse Analysis. The data consisted of transcriptions of May’s three speeches: the first one was given in London in January 2017, the second one in Florence, Italy in September in 2017 and the third one again in London in March 2018, as a storm prevented May from traveling to Manchester. I attempted to observe the respective temporal and spatial contexts, as well as the imagined audience in my analysis. I first conducted a quantitative analysis of the data by employing the Appraisal Framework developed by Martin and White. This framework is designed to recognise value positions encased in a text. It is based on Systemic Functional Linguistics and Bakhtin’s ideas on dialogic language. I.e. it views language as a semiotic system of inter-referential signs which is constructed in interaction. I applied the framework to the extent of Engagement. This category of the framework is specifically concerned with dialogic utterances. In the qualitative analysis, I applied several social scientific approaches and concepts related to questions of nation and national identity. In terms of dialogic language, the results displayed that over time May’s speeches began to contain less contractive utterances in which one would exclude other positions from the discourse. At the same time, there was an increase of expansive utterances in which one would allow other positions to seem plausible or neutral. In other words, May seemed to opt for a more conciliatory tone as Brexit visibly decelerated. When it comes to national identity, it would seem like a crucial concept for a state looking for less integrated international co-operation especially if pursuit of national sovereignty is presented as the main reason behind the endeavour. However, this study implies that May’s speeches did not offer elements which a new national identity could have been built upon. In the light of previous research on national identity, they would have evidently needed to contain more emotion-laden language.

This linguistic study examines the media representation and portrayal of pop star and celebrity Britney Spears. Within contemporary media discourse, young female celebrities frequently experience the dual nature of fame as they are often idolized and scrutinized at the same time. Despite her status as a cultural icon, Spears is a fitting subject for examination due to her multifaceted and intricate relationship with the media. Using a qualitative approach, this study analyzed eight cover stories from Rolling Stone magazine featuring Spears, spanning from 1999 to 2008. Critical Discourse Analysis by van Dijk (2015) served as the overarching theoretical framework, with Social Actor Analysis by van Leeuwen (2008) utilized as a complementary approach to explore Spears’ representations in the magazine. The findings revealed that Spears was consistently nominated and categorized as a social actor. Moreover, the analysis uncovered a mix of positive, negative, and mixed appraisals of Spears. Additionally, a shift over time in linguistic portrayals was observed. Initially, Spears’ portrayals were mostly positive, but later, negative appraisals became more prominent. The study offers insights into broader societal dynamics surrounding language, gender, and power, demonstrating how media representations and discourse have the potential to reinforce harmful stereotypes, and how media practices reflect and shape public perceptions of women.

Tutkielmassa tarkastellaan ihmissuhteita ja niiden tuhoisaa luonnetta Emily Brontën romaanissa Humiseva Harju (1847). Tutkimusmetodeina käytetään sukupuolentutkimusta ja väkivaltatutkimusta. Väkivalta vaikuttaa vahvasti lähes kaikkiin romaanin ihmissuhteisiin, sekä siinä esiintyviin henkilöihin. Tutkielmassa keskitytään erityisesti Heathcliffin ja Catherinen henkilöhahmoihin, ja pyritään näyttämään, kuinka väkivaltainen kasvatus ja elinympäristö ovat vaikuttaneet heihin lapsuudessa niin, että hahmot päätyvät kohtelemaan muita ihmisiä fyysisesti ja henkisesti kaltoin myös aikuisina. Heathcliffin ja Catherinen kokema väkivalta on peräisin erilaisista syistä: Heathcliff kärsii orpotaustansa, etnisyytensä ja kasvattiveljessään herättämänsä kateuden takia, kun taas Catherinea rangaistaan, soimataan ja väheksytään oman sukupuolensa takia. Esseessä tarkastellaan myös yleisellä tasolla yhteiskunnassa vallitsevia sukupuolinormeja, jotka vaikuttavat suuresti sekä tyttöjen ja poikien omaan ajatteluun, että muun lähipiirin suhtautumiseen heihin. Heathcliffin ja Catherinen lisäksi tutkielmassa tarkastellaan myös muita keskeisiä henkilöhahmoja, kuten Nellyä, Edgaria, Isabellaa ja Lintonia. Nellyn, Isabellan ja Catherinen välisiä suhteita tutkiessa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, kuinka henkilöhahmot ja heidän keskinäinen dynamiikkansa edustavat stereotyyppistä kuvausta naisten välisistä ystävyyksistä, joita värittävät vahvasti kateus, huijaus ja kilpailu. Edgarin ja Lintonin henkilöhahmoja tarkasteltaessa käsitellään toksista maskuliinisuutta ja sitä, millainen maskuliinisuuden ihanne on yhteiskunnassamme, ja kuinka se vaikuttaa miesten kohteluun. Tutkielmassa tuodaan esille kolme erilaista keskeistä väkivallan muotoa: lapsiin kohdistuva väkivalta, naisiin kohdistuva väkivalta sekä lähisuhdeväkivalta. Kaikki nämä väkivallan muodot ovat vahvasti esillä Humisevassa Harjussa. Lähes jokainen romaanissa esiintyvä lapsihahmo kokee fyysistä ja/tai henkistä väkivaltaa, mikä kertoo myös siitä, kuinka lapsiin suhtauduttiin 1700- ja 1800- lukujen Englannissa. Lapsena koettu väkivalta tekee myös monesta hahmosta, kuten Heathcliffista, Catherinesta ja Hindleystä, erittäin julmia aikuisia. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tarkasteltaessa keskitytään erityisesti Isabellan ja Catherinen tyttären, Cathyn hahmoihin. Naiiviksi nuoreksi romantikoksi kuvailtu Isabella ihastuu Heathcliffiin, joka käyttää häntä hyväkseen tuottaakseen tuskaa Edgarille. Isabella päätyy naimisiin Heathcliffin kanssa, mitä seuraavina viikkoina hän tulee lähes päivittäin pahoinpidellyksi, nöyryytetyksi ja eristetyksi aviomiehensä taloon. Hän tulee todennäköisen raiskauksen seurauksena raskaaksi, pakenee ja joutuu muuttamaan yksin pois kotiseudultaan. Isabellan henkilökehityksessä kiinnitetään huomiota myös siihen, kuinka hänen lähipiirinsä suhtautuu paheksuttuun avioliittoon ja sitä seuranneeseen kärsimykseen. Isabellan veli Edgar katkaisee välinsä siskoonsa, ja Nelly paheksuu ennemmin Isabellan avioliiton jälkeen siveettömäksi muuttunutta ulkoasua kuin Heathcliffin väkivaltaa. Cathy puolestaan elää lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa samassa turvatussa ympäristössä kuin Isabella, kunnes Heathcliffiin tutustuttuaan joutuu pakkoavioliiton, fyysisen väkivallan ja vapaudenriiston uhriksi. Lähisuhdeväkivaltaa esiintyy Humisevassa Harjussa erityisesti Catherinen ja Heathcliffin sekä Catherinen ja Edgarin suhteissa. Catherinen ja Heathcliffin suhteen väkivalta on molemminpuolista mustasukkaisuutta, pakkomiellettä, omistamista ja fyysistä vallankäyttöä. Edgarin ja Catherinen avioliitossa puolestaan on hyvin selkeästi nähtävissä tekijä (Catherine) ja uhri (Edgar). Vaikka molemmat ihmissuhteet ovat epäterveitä ja vaarallisia, ne ovat myös vahvasti romantisoituja romaanissa, mikä omalla tavallaan kyseenalaistaa väkivallan vakavuuden ja luo erityisesti Heathcliffista ja Catherinesta kuvan kirjallisuushistorian merkittävimpinä rakastavaisina. Tutkielmassa näytetään paitsi se, kuinka sukupuolinormit, naisten väliset suhteet, toksinen maskuliinisuus ja väkivalta näyttäytyvät Brontën romaanissa ja vaikuttavat sen henkilöhahmoihin, myös se, kuinka käsitellyt teemat ja ongelmat ovat olemassa ja yleisiä myös nyky-yhteiskunnassa, ja miten niiden tunnistaminen kirjallisuudessa on osa ongelmaa vastaan taistelemista.

Climate change is increasingly influencing young people’s reproductive decisions, and more and more people are hesitant to have children due to climate change and climate anxiety. In contrast, the hegemonic reproduction discourse in the West, pronatalism, portrays having children as universally desirable and fulfilling and stigmatises childfreedom. Consequently, childfreedom is inherently situated in resistance to pronatalism and it is examined here as a counter-discourse. This study aims to contribute to research about the interconnection of reproduction and the climate crisis from a critical discourse analytic perspective, as linguistically oriented studies are currently lacking in what is already an under-researched field. This study examines how a childfree subreddit is challenging the hegemonic pronatalist reproductive discourses from the perspective of the climate crisis and environmentalism. The question is answered by examining (1) the main themes in the discourse and (2) the linguistic resources that are utilised. The material is collected from a subreddit r/childfree, a discursive space where pronatalist ideology is contested and consists of 11 threads where the interconnection of reproduction and climate change are discussed. An online environment was chosen because they can enable solidarity, offer respite from hegemonic ideologies and discourses, legitimize and normalize alternative discourses and even formulate strategies of resistance. I conducted a critical discourse analytic study using content analysis as a method. Critical discourse analysis was chosen because it enables one to examine how discourse structures reproduce or challenge relations of power. Content analysis, on the other hand, is a systematic and transparent way to classify text into categories. The results not only showed that the people who post on the subreddit use the climate crisis strategically and deliberately to counter pronatalism, but also that they deploy linguistic resources creatively and playfully in the interests of their own ideologies. The posts demonstrate awareness of pronatalist discourse and behaviour, which are often collectively analysed. Interestingly, both childfree and pronatalist discourses use climate change rhetoric to accommodate to the changing cultural context, and the constant negotiation between the discourses is evident in the data. On the one hand, climate change is used to create a reflective, selfless, and morally superior childfree subject. On the other hand, it is employed to portray all “breeders” not only as irresponsible, selfish, hypocritical, susceptible to external pressure, but also as in denial of climate change. “Breeders’” naivety and denial are contrasted with the seriousness of the climate crisis. Although children are mainly portrayed in a negative light, some posts use child-centred rhetoric to justify why having children is immoral in the age of climate change, thus challenging pronatalism. Regardless of how the topic is framed, the different categories identified in this study all work to deconstruct the parenthood mandate.

My thesis examines Herman Melville’s Moby-Dick as an anti-capitalist text. I mainly utilize the theory of capitalism as defined by Karl Marx and Friedrich Engels in the nineteenth century, focusing on class relations and the idea of class struggle; that is, the unrest that results from the inherent inequality of classes under capitalism. The aim of the thesis is to demonstrate the plausibility of an anti-capitalist reading of Moby-Dick and show how such a reading sheds light on the famously enigmatic character of Captain Ahab and on his motivations. To achieve this, I rely on social and historioeconomic analysis of the whaling industry to illustrate the usual working conditions on board whaling ships, and then apply my findings to a close reading of the novel. As Ishmael, the narrator, is generally the reader’s point of access, I first analyze his position vis–à–vis the industry he is about to enter, highlighting his inexperience. Then, I demonstrate how any struggle he may have undergone as a result of that inexperience is suppressed in favor of highlighting Ahab, ostensibly supplanting the struggle of the lower–ranking crewmembers with that of their superior. Ultimately, however, I argue that Moby-Dick illustrates the immutability of class dynamics under capitalism, and that it does so mainly through its portrayal of Ahab who, despite being at the top of the Pequod’s social hierarchy, suffers within the larger system that exploits him just as it does his inferiors. Furthermore, the perpetuity of these dynamics is illustrated by the fact that Ahab, despite becoming aware of his condition under capitalism, is unable to transcend the confines of that condition. Though he wants revenge against the whale, the insular nature of his position that arises from capitalist social hierarchies, combined with his self-involved mental struggle, results in an attempt at resistance that is ineffective precisely because of its solitary nature. In Moby-Dick, we then find just one representation of a ubiquitous capitalist system designed to crush individual resistance.

Tutkielma käsittelee suomalaisen Moomin Language School -kielenoppimispalvelun oppisisältöjä sen tarjoamissa opetusmateriaaleissa sekä lapsille suunnatussa digitaalisessa oppimissovelluksessa. Varhaisessa kielenopetuksessa suositellaan käyttämään erityisesti toiminnallisia ja leikinomaisia oppimistapoja. Opetussuunnitelmassa toiminnallisten työtapojen lisäksi mainitaan erityisesti musiikki, draama, pelit ja liike. Digitaalinen opetus on nykyään osa niin koulujen kuin päiväkotienkin arkea ja myös kielenopetuksessa digitaalinen oppiminen on arkipäiväistynyt. Lasten omaksuessa digitaalisten laitteiden käytön jo varhaisessa iässä, on laadukkaiden, oppimista tukevien, digitaalisten oppimisympäristöjen käyttö opetustarkoituksessa perusteltua. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia aktiviteetteja Moomin Language School-oppimisympäristö tarjoaa ja miten ne vastaavat niitä varhaisen kielenoppimisen opetustapoja, joita opetussuunnitelmat painottavat. Lisäksi tutkitaan digitaalisen oppimissovelluksen ominaisuuksia aiempien tätä aihetta koskevien tutkimusten pohjalta. Aineisto muodostuu Moomin Language School-palvelun materiaaleista. Palvelu tarjoaa opetusmateriaalia 50 viikolle, sisältäen tuntisuunnitelmat 50 opetustuokiolle sekä digitaalisen sovelluksen lapsen käyttöön. Palvelu on suunnattu 3–10-vuotiaille lapsille ja sitä tarjotaan esimerkiksi päiväkotien ja peruskoulun alaluokkien englannin opetuskäyttöön. Analysoitavana oli opetustuokioiden opettajalle räätälöidyt tuntimateriaalit sekä digitaalinen sovellus. Tuntisuunnitelmien eri aktiviteetit analysoitiin niiden sisältämien elementtien perusteella. Tutkittuja elementtejä olivat puhuminen, liike, musiikki, riimit, draama ja aktiviteeteissa käytetyt välineet. Eri elementtien esiintyvyys ja määrä koottiin taulukkoon. Tutkimus soveltaa pääosin laadullista sisältöanalyysia, jonka avulla kuvataan yksityiskohtaisesti niin yksittäisiä tuntiaktiviteetteja kuin digitaalisen sovelluksen tehtävätyyppejä. Tutkimus osoittaa, että varhaisen kieltenopetuksen menetelmät olivat laajalti käytössä opetustuokioiden aktiviteeteissa. Leikinomaisuus ja toiminnallisuus olivat läsnä tutkittujen opetustuokioiden tuntisuunnitelmissa. Digitaalisen sovelluksen tehtävät sisälsivät elementtejä, joiden voi katsoa tukevan lapsen englannin kielen oppimista. Pohdittavaksi kuitenkin jää, ovatko aktiviteetit sekä digitaalisen sovelluksen tehtävät optimaalisia koko kohderyhmälle vai olisiko palvelun aiheellista tuottaa erilaista sisältöä eri ikäryhmille.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia asenteita ja näkemyksiä kokeneilla ja vähemmän kokeneilla yläkoulun englanninopettajilla on kommunikatiivista kielenopetusta ja sosiaalista vuorovaikutusta hyödyntäviä luokka-aktiviteetteja kohtaan sekä verrata, eroavatko asenteet ja näkemykset kokeneiden ja vähemmän kokeneiden opettajien välillä. Lisäksi halutaan selvittää opettajien mahdolliset kehitysideat kommunikatiivisuuteen ja/tai sosiaalista vuorovaikutusta hyödyntävien luokka-aktiviteettien käyttöön liittyen. Tutkimuksen teoriaosio tarkastelee aiheelle oleellisia käsitteitä, joita ovat muun muassa kommunikatiivinen kompetenssi, kommunikatiivinen kielenopetus sekä sosiaalista vuorovaikutusta hyödyntävä aktiviteetti. Lisäksi teoriaosiossa käsitellään esimerkiksi kommunikatiivisen kielenopetuksen historiaa Suomessa sekä kahta viimeisintä Perusopetuksen Opetussuunnitelmaa (2004; 2014). Kyseessä on laadullinen, aineistolähtöinen tutkimus, jossa materiaali koostuu kahden kokeneen ja kahden vähemmän kokeneen yläkoulun englanninopettajan litteroiduista haastatteluista. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joiden apuna hyödynnettiin viittä kirjallisuuskatsauksesta esiinnoussutta aiheeseen liittyvää teemaa. Haastattelupyyntö lähetettiin sähköpostitse kaikille Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla virassa oleville yläkoulun englanninopettajille, joiden yhteystiedot pystyttiin löytämään internetistä, ja neljä ensimmäisenä vastannutta tutkimukseen soveltuvaa opettajaa kutsuttiin haastatteluun. Aineisto kerättiin kokonaisuudessaan tammi-maaliskuussa 2018. Haastatellut opettajat jaettiin kokeneisiin ja vähemmän kokeneisiin Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (2016) määrittelemän aineenopettajan kokemuslisän mukaan. Tulokset osoittavat, että sekä kokeneiden että vähemmän kokeneiden englanninopettajien asenteet kommunikatiivista kielenopetusta ja sosiaalista vuorovaikutusta hyödyntäviä aktiviteetteja kohtaan ovat kaiken kaikkiaan positiivisia. Opettajien näkemykset sisälsivät enemmän samankaltaisuuksia kuin eroavaisuuksia, ja suuri osa eroavaisuuksista pystyttiin löytämään yksittäisistä vastauksista. Merkittävimmät eroavaisuudet kokeneiden ja vähemmän kokeneiden opettajien näkemysten välillä koskivat nykyteknologian käyttöä kommunikatiivisten ja sosiaalista vuorovaikutusta hyödyntävien luokka-aktiviteettien toteutuksessa. Vähemmän kokeneet opettajat myös korostivat suullisen kommunikaation ensisijaista tärkeyttä, kun kokeneet opettajat vaikuttivat pitävän kirjallista ja suullista kommunikaatiota tasa-arvoisina englannin kielen opetuksessa. Opettajien samankaltaiset näkemykset liittyivät pääasiassa kohdekielen käyttöön sekä kieliopin merkitykseen opetuksessa, ja uuden opetussuunnitelman vaikutusta kielenopetuksen kommunikatiivisuuteen pidettiin myös jokseenkin vähäisenä. Opettajien ehdottamat kehitysideat omaa opetustaan koskien olivat kaiken kaikkiaan vähäisiä ja yleisluonteisia, ja vain harvoja tarkkarajaisia kehitysideoita mainittiin.