Browsing by Title

Tämän pro -gradun tutkielman tavoitteena on hahmottaa, miten Kalevalan vaikutus on nähtävissä Tolkienin teoksissa. Laulamisella, musiikilla ja taikavoimalla on samankaltainen asema molemmissa teoksissa. Teosten samankaltaisuudet tulevat esiin muun muassa hahmoissa ja tapahtumissa mutta myös tematiikassa ja motiiveissa. Tärkeät motiivit ovat myyttisiä vastakohta-asetelmia, ne ovat muinaisuus-nykyisyys, harmonia-disharmonia ja muistaminen-keksiminen. Käsittelen asetelmia silloin kuin ne esiintyvät musiikin, laulamisen tai taikavoiman yhteydessä. Englantilainen J.R.R. Tolkien löysi Kalevalan vuonna 1912, ja oli välittömästi lumoutunut. Myöhemmin hän kirjoitti että Kalevalan Kullervon tarina toimi Silmarillionin alkuna. Käsittelen tutkielmassani erilaisia tarinoita Tolkienin tuotannosta sekä Kalevalasta, muun muassa Silmarillionin suuren soinnun tarinaa ja Berenin ja Lúthienin rakkaustarinaa. Esittelen Kalevalasta muun muassa Väinämöisen ja Joukahaisen laulukilpailua, kanteleen rakentamista ja tarinaa, jossa kaikki liikuttuivat kyyneliin. Vertailen tarinoiden kohtauksia, hahmoja, teemoja ja motiiveja keskenään. Välillä Tolkienin kirjoittamisprosessi muistuttaa Kalevalaa, erilaisista kohtauksista tulee esiin, että Tolkien näki itsensä mytologian keräilijänä. Myös Silmarillionin Leithianin Laulu muistuttaa suomalaista kansanrunoutta, koska molemmat ovat ikivanhoja ja runojen sanat vuosien kuluessa unohtuneet. Suurin ero on, että Kalevalan laulut ovat peräisin autenttisesta kansanperinteestä, kun taas Tolkienin folklore on hänen mielikuvituksensa tuote. Kaiken kaikkiaan Tolkienin tuotannossa on monia kohtauksia, jotka muistuttavat Kalevalan kohtauksia. Kaikki kohtaukset liittyvät musiikkiin, laulamiseen ja taikavoimaan. Myyttiset vastakohta-asetelmat tulevat esiin kaikki pro -gradussani käsitellyissä kohtauksissa.

Tutkimuskohteina tässä työssä ovat naisten jalkineiden nimitykset suomen ja venäjän kielissä. Teoriataustana on uuden terminologisen tutkimustiedon ohella käytetty perinteistä sanastotyön teoriaa käsitejärjestelmistä, vastineista ja termeistä. Työ on diakroninen ja siinä yhdistyvät nimitysten alkuperä, kenkämuodin historia ja sitä kautta termistön muotoutuminen sellaiseksi, kuin se nykyään on. Aineistona tässä työssä käytetään vuoden 2011 vuosikertaa Venäjän Vogue-lehdestä. Menetelmänä on käsiteanalyysi, eli aineistosta kerättyjen kenkien nimitysten käsitepiirteitä analysoidaan ja käsitteet jaotellaan käsitekaavion avulla. Jalkineiden käsitepiirteiden vertailun avulla saadaan selville erikielisten käsitejärjestelmien väliset erot ja yhtäläisyydet. Käsitejärjestelmät ovat pääpiirteissään yhteneväiset, mutta erojakin löytyy, sillä sanasto on rakentunut suomessa ja venäjässä osittain toisistaan riippumattomasti. Kielten väliset erot käsitteiden määrittelyssä tuovat esiin myös kulttuurieroja. Erityisen tarkastelun kohteina ovat nykymuodin mukaisten naisten jalkineiden venäläiset nimitykset, joille ei löydy suoraa suomenkielistä vastinetta, sekä englannista suomeen ja venäjään lainatut sanat. Tämän työn sivutuotteena syntyneessä sanastossa ehdotetaan venäjänkielisille nimityksille vastineita määritelmineen. Muotiin liittyvä erikoissanasto muuttuu nopeasti ja monet lainasanat ja nimitysten sekalainen käyttö voivat haitata kahden eri kielen välistä kommunikaatiota. Tämä nimitysten käyttöä selkeyttävä sanasto soveltuu kääntäjien, sisäänostajien ja muiden muotialalla toimivien tahojen sekä tavallisen kuluttajan käyttöön. Sanaston yhteydessä havainnollistetaan suomenkielisten ja venäjänkielisten nimitysten eroja ja yhtäläisyyksiä ja pohditaan erilaisten vastineiden muodostusta, synonyymejä ja polysemiaa.

Tutkielma tarkastelee dokumenttielokuvien Cow (2021) ja Gunda (2020) tuotantoeläinrepresentaatioiden empaattista potentiaalia, joka voi aktivoitua elokuvien katselukokemuksessa ja vaikuttaa katsojan käsityksiin muunlajisista eläimistä. Tutkielma asettuu teoreettisesti elokuva- ja sukupuolentutkimukselliseen viitekehykseen. Tutkielman sukupuolentutkimuksellinen painopiste on ekofeministisessä teoriassa empatiateorian kautta ja elokuvateoreettinen painopiste on feministisessä mediatutkimuksessa representaatioteorian kautta. Tutkielman empatiakäsitys rakentuu Lori Gruenin (2015) sotkuisen empatian (entangled empathy) käsitteen varaan. Sotkuisessa empatiassa korostuu muunlajisen toisen hyvinvoinnista huolehtiminen ja empaattisen kokemuksen sekä tunteellinen, kognitiivinen että eettinen ulottuvuus. Aineiston analyysissa hyödynnän elokuva- ja sukupuolentutkimuksellista vastakatseen teoretisointia sekä lajirajat ylittävän äitiyden teoretisointia. Tutkielma luo tutkimusmenetelmän elokuvarepresentaatioiden ja -kerronnan empaattisen potentiaalin tarkastelemiseen yhdistämällä representaatio- ja empatiateorioita keskenään. Useat seikat selittävät aineistoelokuvieni omaamaa empaattista potentiaalia. Ne paljastavat katsojille tuotantoeläinten karun todellisuuden, asettavat muunlajiset eläimet kerrontansa keskiöön, tukevat elokuvatyylillisillä ratkaisuillaan niissä esitettyihin muunlajisiin eläimiin sitoutumista ja esittävät kaikessa järkyttävyydessään emotionaalisesti vaikuttavia kohtauksia.

Pro gradu -opinnäytetyöni käsittelee argentiinalaisen kirjailijan Jorge Luis Borgesin (1899–1986) tuotannon poliittista ideologiaa. Tarkoituksena on ottaa osaa akateemiseen keskusteluun, jossa suuren latinalaisamerikkalaisen kirjailijan pahamaineisten poliittisten kannanottojen ja hänen poetiikkansa välistä näennäistä ristiriitaa on pyritty sovittamaan. Esityksen keskiössä on novelli ”La lotería en Babilonia” kokoelmasta Ficciones (1944). Argumentoin sen puolesta, että kertomusta voi tulkita poliittisena allegoriana. Toiseksi pureudun sen ideologisiin rakennuspalikoihin. Kolmanneksi osoitan, että novellin maailmankuva on yhtenäinen koko kirjailijan kultakauden taideproosan ja esseistiikan kanssa, ja että sen sisältämää poliittista ideologiaa voi näin ollen laajentaa koskemaan koko borgesilaista poetiikkaa. Viimeiseksi pyrin etsimään kertomuksen intertekstin kautta Borgesille paikkaa poliittisideologisessa kirjallisessa traditiossa. Tutkielman teoreettinen viitekehys on kauttaaltaan narratologinen. Tukeudun erityisesti Luz Aurora Pimentelin yleisesitykseen narratologian teoriasta sekä Gerard Genetten käsityksiin narratiivien vaietusta ideologiasta. Novellin vertauskuvallisuutta luodatessani tärkeässä osassa on myös Angus Fletcherin allegoriaa fryelaisena ”moodina” käsittelevä monografia Allegory (1964). Työn tulokset maalaavat Borgesista kuvaa, jossa hänen yhteiskunnallisten mielipiteidensä antipoliittisuus toistuu hänen poetiikassaan. Totean Borgesin tuotannon poetisoivan determinististä maailmankuvaa, josta seuraa fatalistinen elämänasenne ja kristillistä poliittista skeptisismiä muistuttava antipoliittinen näkökanta, joka korostaa etiikkaa politiikan kustannuksella.

Tutkielman tavoitteena on tutkia ja vertailla ranskankielisten ja suomenkielisten ranskan opiskelijoiden ranskan partisiipin perfektin taivuttamisen osaamista. Useiden tutkimusten mukaan partisiipin taivuttaminen on haastavaa ja sen osaamisessa on puutteita. Säännöt ovat monimutkaisia ja ne jäävät myös huonosti mieleen, koska taivutuksen muodot kuuluvat nykyään harvoin puheessa. Suomalaisille taivutus saattaa olla haasteellista lisäksi ranskan ja suomen kielen erojen vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi apuverbien lukumäärä ja substantiivien sukuisuus. Aineisto koostuu testistä, jonka tekevät 16 ranskaa äidinkielenä puhuvaa ja 17 suomenkielistä ranskankielen opiskelijaa. Testissä osallistujia pyydetään laittamaan valitussa tekstissä esiintyvät verbit menneeseen muotoon. Ilmentymät lajitellaan ensin neljän virhetyypin mukaan: taivutusvirheet, virheet partisiipin muodossa, virheet apuverbissä ja muut virheet. Tutkimuksessa syvennytään tarkemmin taivutusvirheisiin. Analyysissa käsitellään osallistujaryhmien vastauksia aluksi erikseen ja sen jälkeen niitä vertaillaan keskenään. Aineiston mukaan sekä ranskalaisilla että suomalaisilla on vaikeuksia partisiipin taivutuksessa. Virhemäärä on kuitenkin vielä suurempi suomalaisilla kuin ranskalaisilla. Molemmissa ryhmissä virheitä esiintyy etenkin être-apuverbin kanssa ja suoran objektipronominin ollessa avoir-apuverbin edellä. Näin erityisesti, jos objekti pronomini on muussa kuin kolmannessa persoonassa. Toisin kuin ranskalaisilla osalla suomalaisista on vaikeuksia myös refleksiiviverbien taivutussäännöissä. Tutkielma puoltaa aiempien tutkimusten tuloksia partisiipin perfektin taitojen puutteesta. Tutkielman perusteella erityistä huomiota pitäisi kiinnittää kielenkäytössä harvinaisempien objektipronominien harjoitteluun sekä refleksiivipronominien taivutuksen läpikäymiseen, kun kyseessä on suomalaiset opiskelijat. Useiden tutkijoiden ehdottamat helpotukset taivutussääntöihin voisivat myös ratkaista taivutuksen aiheuttamat haasteet kielen oppimisessa.

Tavoitteet ja teoriatausta. Tämän tutkimuksen päätarkoituksena on tutkia suomalaisten ranskanopettajien musiikinkäyttöä opetuksessa. Tarkempia tutkimuskohteita ovat opettajien syyt musiikin käyttöön, tavat käyttää musiikkia opetuksessa, käytettävät musiikkigenret sekä kriteerit musiikin valitsemiseen. Teoriatausta koostuu musiikin hyödyistä opetuksessa, tehtävätyypeistä sekä musiikin valitsemiskriteereistä. Aineisto ja menetelmät. Tutkittavana aineistona toimii kysely, johon vastasi 103 suomalaista ranskanopettajaa. Tutkimusmenetelmät ovat sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia. Suurin osa vastauksista analysoidaan kvantitatiivisesti opettajien mielipiteiden suuntausten mittaamiseksi, mutta osaa vastauksista tutkitaan myös kvalitatiivisesti ja nostetaan esille poikkeumia sekä mielenkiintoisia tuloksia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoittaa, että tärkeimmät syyt musiikin käytölle ovat tunteelliset syyt, kuten oppilaiden tai opettajan mieltymys musiikkiin. Tuloksista käy myös ilmi, että kaikista suosituimmat käyttökohteet musiikille ranskanopetuksessa ovat sellaisia, jotka ovat yksinkertaisia ja joissa on oleellisena osana musiikin kuuntelu ja sen auditiivinen luonto. Tutkimuksessa selviää myös, että suosituimmat musiikkigenret ranskanopetuksessa ovat pop, chanson, lastenlaulut sekä pedagogiset laulut ja rap. Tärkeimmät kriteerit musiikin valintaan ovat loogisia, kuten musiikin saatavuus ja laulun selkeys.

Tutkielmassa on tavoitteena perehtyä kieltosanojen ja -ilmausten monipuoliseen käyttöön ranskankielisissä Titeuf-sarjakuvissa. Tarkastelun kohteena on erityisesti ne-partikkelin poisjättäminen eri tilanteissa niiden muodollisuuden mukaan. Lisäksi tutkitaan miten aikuisten ja lasten kielenkäyttö poikkeaa toisistaan. Teoriataustana käytetään erityisesti ranskan puhekieleen ja kieltoihin keskittyvää kirjallisuutta. Aineistona käytetään kahta vuosina 1992 ja 2008 ilmestynyttä Zepin (Philippe Chappuis) Titeuf-albumia. Sarjakuvissa esiintyvät kiellot luokitellaan ryhmiin niiden tyypin mukaan: väitelauseet, kysymyslauseet, käskylauseet, non-adverbi ja muut tapaukset. Ne-partikkelin poistoa tarkastellaan erikseen. Aineistosta saatuja tuloksia vertaillaan, jotta nähdään vaikuttaako puhujan ikä tai sukupuoli tapaan muodostaa kieltoja. Tutkielmassa tarkastellaan myös onko albumeissa käytetty kieli muuttunut kahdenkymmenen vuoden aikana. Tutkielman tulokset osoittavat, että ne-partikkelin poisjättäminen on erittäin yleistä Titeuf-sarjakuvissa kaikkien kieltosanojen kanssa eri lausetyypeissä. Partikkelia käytetään pääasiassa vain muodollisissa tilanteissa esimerkiksi silloin, kun kyseessä on lasten opettaminen. Non-adverbi on aineistossa tärkeä osa puhujien keskustelua, koska sillä voidaan esittää vastaus, kieltää edellinen lausahdus tai ilmaista tunteita huudahduksissa. Vaikeasti luokiteltavat kiellot ovat useimmiten vertauksia ja elliptisiä ilmaisuja. Aikuisten ja lasten tapa käyttää kieltoilmauksia on aineistossa erilaista. Aikuiset käyttävät useammin ne-partikkelia kuin lapset. Lapset puolestaan korvaavat pas-kieltosanan usein sen tuttavallisella ja lapsenkielisellä muodolla, pô:lla. Sukupuolella ei Titeuf-sarjakuvissa ole vaikutusta kielenkäyttöön, sillä miehet ja naiset sekä pojat ja tytöt puhuvat samalla tavalla. Albumeiden julkaisuajankohtien välissä sarjakuvien kieltolauseet eivät ole muuttuneet merkittävästi, vaan ne muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Ainoana erona voidaan mainita se, että pô-sanaa käytetään huomattavasti useammin tuoreemmassa albumissa.

This thesis discusses and analyses Japanese pop idol group fan communities’ language and group identity on Reddit. The purpose of the study is to find out what kind of language the community members use and for what purposes, and what it tells us about online fan community practices and dynamics. The data sources are five different subreddits: r/AKB48, r/Nogizaka46, r/Keyakizaka46, r/Sakurazaka46, and r/Hinatazaka. These were chosen since globally J-pop is not as represented as K-pop (Korean pop), therefore there is not as much research on the fan practices and communities, even though global J-pop fan communities are active and form their own culture online. The study was conducted by utilising mixed methods: text analysis and corpus tools of Sketch Engine, as well as discourse analysis of the Reddit posts and their comments in context. It was found that J-pop idol subreddit members use multiple language features to build group identity and to express themselves as fans; these features include the use of different pronouns and community-specific vocabulary and terms. Through the analysis it was discovered that in smaller subreddits the use of in-group language such as the pronoun we is more prevalent, and that the community members aim to build a sense of community and contribute positively as members and fans; it was also found that buying merchandise and consuming products related to the idol groups is not a significant part of being a fan in these subreddits, when looking at top posts of all time. The fan community members use the Reddit platforms to discuss, share emotions, encourage, and support both idol groups and their fellow fan community members.

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee monikielisyyttä ja kielellisiä asenteita monikansallisella työpaikalla. Tutkimus on toteutettu arvioimalla Wolt-yrityksen työntekijöiden asennoitumista englannin kielen käyttöön työpaikalla. Työntekijöiden kieliasenteiden lisäksi työ tutkii koodinvaihdon funktioita, esiintyvyyttä ja mielekkyyttä työpaikalla. Työ käsittelee kahta tutkimuskysymystä. Ensimmäinen kysymys kartoittaa sitä, miten koodinvaihto vaikuttaa Woltin työntekijöiden kieliasenteisiin monikansallisella työpaikalla, jossa englantia käytetään virallisena työkielenä. Toinen tutkimuskysymys tarkastelee sitä, miten englannin käyttö virallisena työkielenä vaikuttaa niiden työntekijöiden työpanokseen, jotka eivät puhu englantia äidinkielenään. Merkittävimmät tutkimuksessa sovelletut teoriat liittyvät sosiolingvistiikkaan. Tutkielma nojaa Lewisin (1975) kieliasenteelliseen jaotteluun ja Giles & Ogayn (2007) teoriaan kommunikatiivisesta mukautumisesta. Tutkimuksen kannalta olennaisimmat ulottuvuudet Lewisin (1975) teoriassa ovat yleinen hyväksyntä, joka viittaa yksinkertaisesti kielenpuhujan yleiseen suhtautumiseen kieleen – pitääkö hän kielestä ja kokeeko hän sen itselleen arvokkaana. Lisäksi Lewisin (1975) teoria soveltuu tutkielmaan taloudellisen ja sosiaalisen kommunikaation merkityksen kautta. Taloudellisen ja sosiaalisen kommunikaation merkityksellisyys voidaan nähdä työntekijän halukkuutena suoriutua työtehtävistä tietyllä kielellä mahdollisimman hyvin ja oppia kieltä saavuttaakseen taloudellista hyötyä, kuten palkkaa tai parempia työtehtäviä. Giles & Ogayn (2007) kommunikatiivisen mukautumisen teorian mukaan kielenkäyttäjät aktiivisesti pyrkivät keskustelussa samalle tasolle muiden keskusteluun osaa ottavien kanssa. Koodinvaihto voidaan todeta osaksi kommunikatiivista mukautumista. Koodinvaihdon lisäksi kommunikatiiviseen mukautumiseen katsotaan kuuluvaksi kielenkäyttäjän sanavalintojen, eleiden ja sisältöjen mukauttaminen niin, että kommunikaatiosta tulee mahdollisimman tasavertaista ja yksinkertaista. Tutkimukseen otti osaa kymmenen Woltin työntekijää Tanskasta, Georgiasta, Norjasta, Virosta, Liettuasta ja Puolasta. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, jonka lisäksi dataa kerättiin taustatietolomakkeella. Tutkimukseen osallistuvat työntekijät eivät puhu suomea tai englantia äidinkielenään ja heillä on erilaisia toimenkuvia Woltilla. Taustatietolomakkeella kerättiin tietoa tutkimukseen osallistuvien työtekijöiden kielitaustasta, toimenkuvasta Woltilla ja alustavista näkemyksistä koskien englannin kielen käyttöä Woltilla. Tutkimuksessa arvioidaan Woltin työntekijöiden asenteita englannin kielen käyttöä kohtaan pääasiallisesti kuitenkin haastattelukysymysten kautta. Haastatteluissa kerätty data selventää muun muassa työntekijöiden suhtautumista englannin kielen käyttöön virallisena työkielenä, koodinvaihdon kommunikatiivisesta funktiosta ja yrityksenlaajuisen kommunikaation toimivuudesta. Analysoimalla haastattelutuloksia käy ilmi, että valtaosa työntekijöistä Woltilla kokee koodinvaihdon keskeisenä osana työntekoa monikielellisellä työpaikalla. Haastattelutulokset osoittavat, että enemmistö Woltin työntekijöistä on melko tyytyväisiä kommunikaation nykyiseen tilaan. Tutkimustulosten pohjalta voidaan päätellä, että Woltin työntekijöiden työpanos ei ole sidottu kieleen, jota he työssään käyttävät. Haastattelujen pohjalta on kuitenkin havaittavissa myös kielteisempiä lähestymistapoja monikielisyyteen työpaikalla. Työntekijät mainitsevat muiden kieli-ideologisten seikkojen ohella suhtautuvansa kriittisesti esimerkiksi kielten sekoittumiseen ja oman äidinkielen ”likaantumiseen” koodinvaihdon myötä. Haastattelutuloksien perusteella voidaan esittää myös konkreettisia kehitysehdotuksia liittyen kielikäytäntöihin Woltilla. Työntekijät nostivat esille esimerkiksi mahdollisuuden osallistua yrityksen tarjoamille englannin kielen oppitunneille. Lisäksi työntekijät tähdentävät läpinäkyvyyden ja selkeyden merkitystä yrityksenlaajuisessa kommunikaatiossa.

In the thesis it is discussed in what ways concepts and methodology developed in evolutionary biology can be applied to the explanation and research of language change. The parallel nature of the mechanisms of biological evolution and language change is explored along with the history of the exchange of ideas between these two disciplines. Against this background computational methods developed in evolutionary biology are taken into consideration in terms of their applicability to the study of historical relationships between languages. Different phylogenetic methods are explained in common terminology, avoiding the technical language of statistics. The thesis is on one hand a synthesis of earlier scientific discussion, and on the other an attempt to map out the problems of earlier approaches in addition to finding new guidelines in the study of language change on their basis. Primarily literature about the connections between evolutionary biology and language change, along with research articles describing applications of phylogenetic methods into language change have been used as source material. The thesis starts out by describing the initial development of the disciplines of evolutionary biology and historical linguistics, a process which right from the beginning can be seen to have involved an exchange of ideas concerning the mechanisms of language change and biological evolution. The historical discussion lays the foundation for the handling of the generalised account of selection developed during the recent few decades. This account is aimed for creating a theoretical framework capable of explaining both biological evolution and cultural change as selection processes acting on self-replicating entities. This thesis focusses on the capacity of the generalised account of selection to describe language change as a process of this kind. In biology, the mechanisms of evolution are seen to form populations of genetically related organisms through time. One of the central questions explored in this thesis is whether selection theory makes it possible to picture languages are forming populations of a similar kind, and what a perspective like this can offer to the understanding of language in general. In historical linguistics, the comparative method and other, complementing methods have been traditionally used to study the development of languages from a common ancestral language. Computational, quantitative methods have not become widely used as part of the central methodology of historical linguistics. After the fading of a limited popularity enjoyed by the lexicostatistical method since the 1950s, only in the recent years have also the computational methods of phylogenetic inference used in evolutionary biology been applied to the study of early language history. In this thesis the possibilities offered by the traditional methodology of historical linguistics and the new phylogenetic methods are compared. The methods are approached through the ways in which they have been applied to the Indo-European languages, which is the most thoroughly investigated language family using both the traditional and the phylogenetic methods. The problems of these applications along with the optimal form of the linguistic data used in these methods are explored in the thesis. The mechanisms of biological evolution are seen in the thesis as parallel in a limited sense to the mechanisms of language change, however sufficiently so that the development of a generalised account of selection is deemed as possibly fruiful for understanding language change. These similarities are also seen to support the validity of using phylogenetic methods in the study of language history, although the use of linguistic data and the models of language change employed by these models are seen to await further development.