Browsing by Title
Now showing items 320-339 of 4848
-
(2023)This thesis argues for an ethical reading of Miriam Toews’ Women Talking. Based on real-life events that happened in the Mennonite colony of Manitoba in Bolivia between 2005 and 2009, the novel is a response to those acts of violence. This thesis investigates the diversity of processes in the narrative that present strategies of oppression. The narrative reveals that those who do not fit the normative category of a man who acts according to the masculine hegemony are deprived of privileges and lower in the hierarchy. The goal is to show that revealing the processes of oppression contributes significantly to the ethical reading of the novel. Through close reading, I analyze three ethical dilemmas I have discerned from the narrative. I analyze the dilemmas, characters and events through an interdisciplinary theoretical framework that consists of an ecofeminist perspective to gender violence, the Mennonite Christian principles, and James Phelan’s narrative ethics (2013). I argue that the presentation of the ethical dilemmas in the narrative contributes to the reader’s ethical reflection that is necessary for ethical reading. The main result of this thesis is that both readers and authors have ethical responsibilities in relation to the text. In addition to creating believable characters, relationships, and events, it is part of the ethical responsibilities of the author and reader not to reproduce readings that are not consciously ethical. Moreover, it is part of the ethical reading to recognize that as a literary work of fiction, Women Talking is not fully independent from the world and from the real-life events to which it is a reaction.
-
(2024)This cross-sectional study explores language choice and acculturation processes among Uzbek immigrants in Finland and also focuses on the role of English proficiency in integration. Language choice is a fundamental aspect of sociolinguistics, which explores how individuals use language in various social contexts. Acculturation theory suggests that when individuals from one cultural group come into contact with another, they may experience changes in cultural behaviors, attitudes, and values. Language choice plays a crucial role in this process, as it reflects both individual preferences and societal pressures to assimilate or maintain one’s cultural identity. Data from 33 immigrants were collected through an online questionnaire via the E-Lomake software. Additionally, short interviews were conducted with 5 immigrants to explore experiences of discrimination in both host and home countries. The data were analyzed using a mixed-method approach, employing quantitative analysis for Likert-scale questions and qualitative analysis for the comments section and interviews. The results show that short-time male immigrants tend to use English in their daily interactions with locals, whereas women prefer Finnish. Although Finnish was the main language of communication with the host society among long-term immigrants, it did not become the language of the family. Moreover, the importance of English was the highest among the respondents, surpassing the importance of their mother tongue, Finnish, and other languages. It is noteworthy that immigrants considered Russian to be more useful than Swedish in Finland. Furthermore, despite their positive attitudes towards their mother tongue and willingness to keep it as the main language for their children, immigrants were generally well integrated into Finnish society, as evidenced by the overall high scores on the host national identity. However, those who were using Finnish in their daily lives and had at least moderate proficiency in this language showed a higher sense of belonging and host national identity compared to those who lacked the proficiency at all. Additionally, the analysis revealed a factor that hinders the integration process even more than language choice or length of residence - the experience of discrimination in the host country. Given that discrimination among immigrants was mostly observed in the work-related context, this study suggests that authorities should pay more attention to policies of inclusion, diversity, and fair recruitment processes. Furthermore, as English language skills are not seen as a barrier to immigrants’ integration but rather as a useful tool for relocating to Finland and facilitating the early stages of integration, it is important to create more English-speaking workplaces to attract highly educated immigrants to the country.
-
(2016)Tietoisuuden tutkimus taiteissa on alati kehittyvä poikkitieteellinen tutkimusalue, jonka kentälle pyritään pro gradu -tutkielmassa tuomaan kiinnostavia näkökulmia Eeva-Liisa Mannerin (1921–1995) varhaistuotannon poeettisuuden (saks. ʻPoetizitätʼ) erikoispiirteitä tarkastellessa. Tutkimusaineisto muodostuu Mannerin lyriikasta ja lyyrisestä proosasta runokokoelmista Tämä matka (1956), Orfiset laulut (1960) ja Kirjoitettu kivi (1966) sekä novellikokoelmasta Kävelymusiikkia pienille virtahevoille (1957). Kaunokirjallisen tekstin ja esteettisen havainnon kognitiivisia ulottuvuuksia pyritään tutkimaan yhdistämällä filosofista ja psykologista tutkimusta kirjallisuustieteisiin ja estetiikkaan. Tekstiä käsitellään tässä yhteydessä mentaalisen representaationa. Mannerin poeettisuus perustuu eri tietoisuudentasojen ja aistihavaintojen tekstuaaliseen ilmentämiseen. Etenkin Antonio Damasion käsitteitä ʻcore consciousness’ ja ʻextended consciousness’ käytetään lyyrisen minuuden analyysissä ja tutkiessa, miten eri tietoisuuden tasot yhdistyvät lyyrisessä äänessä. Tutkielmassa kehitettyä esteettis-lyyrisen tietoisuuden käsitettä täydennetään John R. Searlen ja Daniel C. Dennettin tutkimusten avuin. Työlle keskeisiksi teeseiksi muodostuvat Searlen käsitys ajatusten kvalitatiivisuudesta sekä mentaalisten tilojen ja fyysisen maailman yhteydestä. Dennettin kehittämää ja Alan Palmerin narratologiselle tutkimukselleen omaksunutta käsitettä ʻsituated cognition’ käytetään Mannerin estetiikan intentionaalisuutta tutkiessa. Intentionaalisuus Mannerin teoksissa liittyy verbaaliseen, visuaaliseen ja auditiiviseen havaintoon sekä todellisuuden ja runouden suhteeseen: runous ja todellisuus sekä aistihavainto ja kielen konseptit ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa esteettis-lyyrisessä tietoisuudessa. Mannerin estetiikka pohjautuu tietoisuuden eri tasojen ja prosessien havainnollistamiseen, minkä teksti saavuttaa sen median rajoja ylittäessä esimerkiksi nojaamalla myös ei-verbaaliseen, visuaaliseen ja auditiiviseen kerrontaan, joilla on yhteys aistihavaintoihin. Kerronta näyttäytyy kielellisessä, kuvataiteita jäljittelevässä tilan strukturoinnissa ja musiikin vaikutuksessa ajan ja liikkeen esittämisessä, joita lähestytään tutkielmassa muun muassa skeemateorian kautta. Mannerin teoksissa on usein kyse siitä, miten tietoisuuden eri tasot luovat kokonaiskuvaa maailmasta ja millä tavalla eri tasot ovat yhteydessä aistihavaintoihin ja taiteiden eri ilmaisukeinoihin. Päämäärä on havainnollistaa, miten esteettis-lyyrinen tietoisuus ja havainto toimivat.
-
(2024)Genre conventions and associated tropes can be considered intrinsic to any form of genre fiction but are brought to attention especially in young adult speculative fiction (YA SF) since they participate in creating visible trends in contemporary book culture. Established, recognisable conventions invite subversions, and this is highlighted especially in the phenomenon of retelling narratives that draw inspiration from mythology, folklore, and history, using the established frameworks to address contemporary concerns. Such is the case for Xiran Jay Zhao's Iron Widow (2021) and Shelley Parker-Chan's She Who Became the Sun (2021). Both novels are a reimagination of the rise to power of two imperial Chinese rulers, Wu Zetian and Zhu Yuanzhang, respectively. Through the analysis of three prominent themes of YA and SF – the character of the hero, femininity/masculinity, and romance – this thesis shows how both novels deliberately subvert their genre conventions while echoing warrior epics in the form of heroic SF. Current scholarship agrees that SF, and other literary genres for that matter, are not stagnant categories, and often occupy liminal spaces that can be seen as amalgamations of distinguishable characteristics of several genres. The awareness of this intertextuality is at the core of reimagining narratives as well. Gender, especially the potential dissonance between social and individually embodied expressions of gender identities, emerges a prominent factor in the novels’ exploration of these themes, which prompts queer and feminist readings. Drawing queer theory and on scholarship surrounding Judith Butler’s conceptualisations of the performativity of gender this thesis looks at the way gender is discussed in the novels as both a social construct and as a means of self-actualisation.
-
(2016)Tutkielma on retorinen analyysi The Guardian -lehden tyttöjen ympärileikkauksen vastaisesta mediakampanjasta. Tutkielmassa paneudutaan tapoihin, joilla tuoreessa kampanjoinnissa kuvataan ympärileikkauksia, niiden uskonnollista ja kulttuurista merkitystä sekä ympärileikattuja naisia. Tavoitteena on selvittää, miten Guardianin kampanja asennoituu ja reagoi tyttöjen ympärileikkauksia ympäröiviin ristiriitoihin länsimaisessa mediakeskustelussa, erityisesti kysymyksiin ympärileikattujen naisten uhriuttamisesta, universaaleista ihmisoikeuksista ja vähemmistöryhmien kulttuurin ja uskonnon kunnioittamisesta. Tutkielma nojaa postkolonialistiseen teoriaan ja diskursiiviseen uskontotieteeseen, ja sen taustaoletus on konstruktionistinen. Lisäksi tutkielma kytkeytyy joukkoon tuoreita tutkimuksia ja teorioita, joissa paneudutaan länsimaissa käytyyn keskusteluun ja kampanjointiin ihmisoikeusloukkauksiksi mielletyistä kulttuurisista perinteistä. Näissä keskusteluissa ja kampanjoissa on nähty jäänteitä siirtomaa-aikaisista asenteista ja valta-asetelmista. Tutkielman aineistona on Guardianin kampanjan internet-sivuilta löytyvä 96-sivuinen tekstimateriaali, joka koostuu uutisartikkeleista, haastatteluista, kolumneista ja pääkirjoituksista. Menetelmänä käytetään retorista analyysiä. Analyysi on jaettu neljään osaan. Ensimmäinen osa keskittyy ympärileikkauksen nimeämiseen ja luokitteluun. Toisessa osassa käsitellään toimijuuden ja uhriuttamisen dynamiikkaa aineistossa. Kolmas osa keskittyy argumentaatioon, jota lähestytään oletettujen vasta-argumenttien kautta. Neljännessä osassa analysoidaan uskonnon, kulttuurin ja tradition käsitteiden käyttöä ja niiden kautta sitä, millaiseksi ympärileikkausten kulttuurinen ja uskonnollinen merkitys aineistossa rakentuu. Kampanjateksteistä välittyy voimakas universalistinen taustaoletus. Ympärileikkauksen moraalinen tuomittavuus kuvataan faktana, ja kampanjoijilla katsotaan olevan velvollisuus levittää paitsi tietoa, myös moraalista totuutta. Samalla Guardianin kampanjan tekijät vastaavat sekä suoraan että epäsuorasti ympärileikkauksen vastaiseen kampanjointiin kohdistettuun kritiikkiin. Kulttuurisensitiivisyyteen vetoaminen ympärileikkauskeskustelussa tuomitaan rasismina ja välinpitämättömyytenä. Tämän lisäksi kampanjaa johtaa kaksi nuorta naista, jotka kuuluvat ympärileikkauksia perinteisesti harjoittaviin yhteisöihin. Heidät esitetään kampanjateksteissä sankariroolissa. Samanaikaisesti enemmistö ympärileikatuista naisista kuvataan kuitenkin alistuvina uhreina, joilla ei ole omaa toimijuutta tai ääntä. Samalla tavoin kampanja pyrkii kirjoittamaan ymmärtävästi myös ympärileikkaajista ja ympärileikkauksen puolustajista, mutta kuvaa ympärileikkauksia brutaaleina väkivallantekoina. Ympärileikkaus rakentuu aineistossa lähes ainoastaan seksuaalisuuteen ja sen kontrolloimiseen liittyvänä toimenpiteenä. Sen uskonnollinen merkitys kuvataan uskonnon väärintulkintana, ja siihen kytkeytyvät poliittiset ja taloudelliset rakenteet sivuutetaan lähes täysin. Näin Guardianin kampanja samanaikaisesti pyrkii välttämään ympärileikkauskeskustelun vanhoja ongelmia ja retoriikan tasolla toistaa niitä tavoissa, joilla se kuvaa ympärileikattuja naisia ja heidän yhteisöjään ja kulttuureitaan.
-
(2020)Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Faculty of Arts and Humanities Tekijä – Författare – Author Jake Tippett Työn nimi – Arbetets titel – Title Beyond the Doxa: Accounting for Paradox in Niccolò Machiavelli Oppiaine – Läroämne – Subject General History Työn laji – Arbetets art – Level MA Aika – Datum – Month and year August 2020 Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages 63 Tiivistelmä – Referat – Abstract This thesis examines paradox in a small, yet diverse, selection of Niccolò Machiavelli’s writings — his letters, poems, and his major political/literary writings — and sets out to address the gap that exists in the critical appreciation of paradox in his work. Contextualising his writings in relation to the Italian Renaissance culture of paradox, I have examined paradox here in connection to questions of human agency. I discuss the way paradox can be seen to function as a literary site of cultural conflict and construction and argue that Machiavelli utilised the paradoxical form as a creative tool to enable his own innovative artistic acts of agency. Lastly, I argue that paradox informed his own theoretical mediations on effective human action. In doing so, I draw on upon Saussure’s language theories to reconceptualize the way paradox works to challenge orthodoxy and cultural convention and to consider how it may be seen to function as a tool of human agency in Machiavelli’s work. I argue that the power of paradox derives from its presentation of something being what it is considered not to be. This expression of “difference” in relation to doxa works to challenge any objective or fixed status held by the particular formulation that it confronts. I also argue that, in marking a difference, paradox points back, at the same time, towards its own possibility of difference and its own paradoxicality, and that this alterity and indeterminate character of paradox can be located in Machiavelli’s own theories surrounding effective human action. I conclude, by suggesting that paradox can be considered a central form and concept in Machiavelli’s writings. And that his work may be read intertextually in relation to the Italian Renaissance culture of paradox. Furthermore, the reconceptualization of paradox offered here has highlighted its potential as powerful tool of human agency. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Machiavelli, Paradox, Agency Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information
-
(2018)Tutkielmani käsittelee Roald Dahlin IKJ–nimiseen lastenkirjaan (1982) pohjautuvan elokuvan IKJ (2016) suomenkielisen tekstityksen ja dubbauksen eroja Roman Jakobsonin The Functions of Language –teorian ja kääntämisen konventioiden kannalta. Tutkimukseni aineistona käytän 26 esimerkkiä elokuvassa esiintyvistä standardista poikkeavista ilmaisuista. Jakobsonin teorian mukaan jokaisessa kommunikaatiotilanteessa on läsnä kuusi eri tekijää, joista jokainen liittyy johonkin kielen funktioon. Teorian tärkeimmät aspektit tämän tutkielman kannalta ovat poeettinen funktio (poetic function), ja teorian kaikki kuusi tekijää, eli lähettäjä (addresser), vastaanottaja (addressee), viesti (message), kontakti (contact), konteksti (context) ja koodi (code). Tavoitteenani on todistaa, että käännöksiin vaikuttavat konventiot ja niiden tekijät eroavat toisistaan, ja siksi niiden poeettiset funktiot ovat erilaiset. Määritän jokaiselle esimerkille ryhmän sillä perusteella, miten ilmaisu poikkeaa standardista. Nämä kuusi ryhmää ovat epätavalliset sanayhdistelmät, kirjainerot, neologismit, sananmuunnokset, standardista poikkeavat idiomit ja standardista poikkeavat taivutusmuodot. Esimerkit on jaettu seitsemään kategoriaan: ensimmäinen kategoria on varattu esimerkeille, joissa jotakin käännöksistä on muokattu sensuurin takia. Neologismia lukuun ottamatta kaikille ryhmille on myös omat kategoriansa. Lisäksi viimeisenä on kategoria, jossa tekstityksessä ja dubbauksessa on käytetty samaa ilmaisua. Esimerkkien perusteella käy ilmi, että vaikka molemmissa käännöksissä on standardista poikkeavia ilmaisuja, niitä on enemmän dubbauksessa. Tekstityksessä kieli on kirjakielisempää ja tiiviimpää, kun taas dubbauksen kieli on vapaamuotoisempaa. Dubbauksen keskeiset konventiot ovat isokronia, uskollisuus lähtötekstille, puhetapojen huomiointi, huulisynkroniikka sekä ilmaisujen lausuttavuus. Tekstityksessä keskeiset konventiot ovat tila, luettavuus ja kieliopin korjaaminen. Koodi on keskeinen tekijä molemmissa käännöksissä, mutta sen lisäksi dubbaukseen eniten vaikuttavat vastaanottaja ja konteksti, kun taas tekstityksen muut keskeiset tekijät ovat kontakti ja konteksti.
-
(2021)I denna magisteravhandling undersöks hur Skandinavien och skandinaviska fenomen presenteras i ryska medier, särskilt i en rysk tv-dokumentär Самые. Самые. Самые., under åren 2018-2019. I Ryssland finns det ett stort intresse för skandinaviska länder, och målet med denna undersökning är att ta reda på hurdan bild av Skandinavien ges i det ryska tv-programmet. Programmet består av fyra delar där Norge, Sverige, Danmark och Finland behandlas ur olika kulturella, samhälleliga och politiska perspektiv i tur och ordning. De centrala forskningsfrågorna som fungerar som en grund för analysen är: Vilka skandinaviska och finländska fenomen diskuteras i tv-programmet, och varför lyfts fram just de. Källmaterialet analyseras med hjälp av två metodologiska utgångspunkter – diskursanalys och medieanalys. Teoretisk referensram omfattar nationella stereotyper och imagologi. Avhandlingen bygger sig på tidigare forskning kring stereotyper om Finland och Skandinavien: heterostereotyper som finns utomlands samt autostereotyper – självbilder som finländare och skandinaver har idag. Unika kulturella och samhälleliga fenomen som lyfts fram i dokumentären anses inte vara gemensamma skandinaviska utan de presenteras tydligt som svenska, norska, danska och finländska – det skandinaviska området presenteras som enskilda länder med egna problem och resurser, fördelar och nackdelar. Som unika norska fenomen presenteras bl.a. pengar och oljeindustri, samer och jämlikhet; som svenska – den svenska modellen och socialismen, migrationspolitik samt svensk duktighet; som speciellt danska fenomen lyfts fram lycklighet, skattesystemet och Jantelagen; och som det unika i Finland – landets position mellan Sverige och Ryssland, skolsystemet och sisu. Syftet med att lyfta fram just dessa fenomen är delvis att dra paralleller med det ryska samhället och vad som idag händer i Ryssland, och delvis att visa att om man kunde agera och organisera samhället på ett annat sätt kunde man även nå bättre resultat – lika högt resultat som i Skandinavien.
-
(2017)I min studie ser jag på hur Unionens, Kvinnosaksförbund i Finland medlemmar argumenterade för kvinnosaken i sammanhang som hade att göra med uppfostran och utbildning. Jag har begränsat mig till att studera förbundets första tio verksamhetsår, det vill säga åren 1892–1901. Inspirerad av Joan Wallach Scotts har jag valt att göra en närläsning av mitt material för att på så vis kunna reda ut hur medlemmarna byggde upp sina argument. Som material använder jag mig av artiklar som författats av förbundets medlemmar och som huvudsakligen publicerats i tidskrifterna Hemmet och Samhället samt Nutid. Dessutom har jag stött mig på förbundets mångåriga ordförande Lucina Hagmans litterära produktion från de ifrågavarande åren. Sammanfattningsvis kan konstateras att i all argumentering framkommer kvinnors äktenskapsstatus i någon form, eftersom det inte gick att argumentera för kvinnors rättigheter utan att referera till det som definierade dem och avgjorde hur och på vilket sätt de kunde verka i samhället. Detsamma gällde kvinnors påstådda naturliga moderlighet. Det här avgjorde på vilka sätt de kunde argumentera för kvinnors rätt till bildning. Eftersom kvinnors medborgarskyldighet hade förknippats med ett uppfostringsansvar, genom att kvinnor kopplades till rollen som moder, verkar det ha varit klart för de flesta av Unionens medlemmar att de kunde föra kvinnosaken framåt genom att ta sig an ett uppfostringsansvar i samhället. Därmed kunde de förklara sin roll som ”sedens uppfostrarinnor”, vilket då utsträcktes till manliga bekanta och människor från de lägre klasserna. Uppfostringsansvaret var också förenligt med den plikt som den bildade klassen upplevde att den hade gentemot de bredare folklagren: det var deras skyldighet att bilda folket och förädla dess seder. Det var också i relation till allmogen och arbetarklassen som de bildade kvinnorna kunde konstituera sin identitet som ”bättre folk”. Allmogen och arbetarklassen uppfattades som motsatser genom att de inte ansågs förstå sig på de ideal som de som kvinnor och medborgare måste leva upp till. Unionens medlemmar ansåg också att bildning medförde särskilda skyldigheter. Genom att uppfylla dessa kunde de också föra kvinnosaken framåt, eftersom de visade att de var dugliga medborgare.
-
(2020)Suomen menestyminen kansainvälisessä PISA-tutkimusohjelmassa (Programme for International Students Assessment) on herättänyt paljon huomiota saksalaisessa mediassa 2000-luvun alusta lähtien. OECD:n (Organisation for Economic Co-operation and Development) kolmen vuoden välein tutkimus 15-vuotiaiden koululaisten oppimistuloksista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä aiheutti vuosituhannen alussa Saksassa ns. PISA-shokin, sillä maan koululaisten tulokset olivat selkeästi alle OECD-keskitason. 2010-luvulta alkaen Suomi ei ole enää ollut PISA-tulosten kirkkaimmassa kärjessä, ja myös tätä on käsitelty saksalaisessa mediassa laajasti. Diskurssianalyyttisen tutkielman aineisto koostuu kuuden saksalaisen sanomalehden (Frankfurter Allgemeine Zeitung, der Freitag, die Süddeutsche Zeitung, der Tagesspiegel, die Welt, die Zeit) 17 artikkelista, jotka käsittelevät Suomen PISA-menestystä sekä -tulosten laskua PISA-tutkimuskierrosten aikana 2000-2018. Tutkimuksessa tarkastellaan saksalaisten sanomalehtien arviointia Suomen menestyksen syistä ja toisaalta myöhempään menestyksen laskuun johtaneista syistä. Tutkimuksessa paneudutaan myös siihen, mihin suomalaisen koulutusjärjestelmän ominaispiirteisiin saksalaiset sanomalehdet keskittyvät PISA-diskurssia käsitellessään. Tutkielman teoreettisessa osuudessa esitellään aluksi PISA-tutkimus yleisesti ja tutustutaan Suomen sekä Saksan koulujärjestelmiin. Tämän jälkeen keskitytään tutkimusmenetelmänä käytettyyn multimodaaliseen diskurssianalyysiin ja sen keskeisimpiin käsitteisiin. Aineistoa tutkittaessa etsitään etenkin avainsanoja, metaforia, argumentaatiorakenteita sekä toimijoita. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Suomea arvioidaan erittäin myönteisessä valossa PISA-tutkimussyklin alussa vuosituhannen vaihteessa, jolloin Suomen koulutusjärjestelmästä tehdään lähes ylitsevuotavia havaintoja. Suomen PISA-tulosten laskettua aineistosta käy ilmi kriittisempi suhtautuminen Suomen koulujärjestelmään sekä sen haasteisiin paneutuminen aiempaa tarkemmin.
-
(2016)Tutkielmani käsittelee saksalaisen kirjailijan Günter de Bruynin omaelämäkertaa Zwischenbilanz. Eine Jugend in Berlin. Tutkielmani tavoitteena on selvittää de Bruynin omaelämäkerrassa esiintyviä piirteitä, jotka ovat tyypillisiä kehitysromaaneille, ja analysoida, kuinka ja missä määrin nämä piirteet ovat toteutuneet. Tutkimuskysymykseni käsittelevät sekä omaelämäkerrassa esiintyviä kehitysromaanille tyypillisiä piirteitä että niiden toteutumista. Yhtenä tutkimuskysymyksenä käsittelen myös kehitysromaanille tyypillisten piirteiden vaikutusta de Bruynin henkiseen kehitykseen. Kehitysromaani (saks. der Bildungsroman) on saksankieliselle kirjallisuudelle tyypillinen tyylilaji, joka kuvaa nuoren päähenkilön henkistä kehitystä ja oman identiteetin etsintää monien vaiheiden kautta. Kehitysromaanit päättyvät usein päähenkilön oman identiteetin löytymiseen ja yhteiskuntaan sopeutumiseen. Aineistona tutkimuksessani on kirjailija Günter de Bruynin omaelämäkertojen ensimmäinen osa Zwischenbilanz. Eine Jugend in Berlin, joka käsittelee kirjailijan lapsuutta ja nuoruutta Weimarin tasavallassa ja Kolmannessa valtakunnassa. Omaelämäkerta kulkee läpi toisen maailmansodan aina Saksan demokraattisen tasavallan perustamiseen saakka. Tutkimuksessani löysin monia yhtäläisyyksiä kehitysromaanien ja de Bruynin omaelämäkerran välillä. Selvimmät yhtäläisyydet käsittelivät tarinan kulkua ja päähenkilön henkistä kehitystä. Suurimmat eroavaisuudet kahden tyylilajin välillä samoin kuin omaelämäkerran rajat tulivat selville erityisesti loppua kohti, joka erosikin suuresti kehitysromaanin lopusta.
-
Bildungsroman ja parodia Hermann Hessen teoksissa Unterm Rad, Demian, Knulp ja "Karl Eugen Eiselein" (2017)Tutkielma käsittelee Hermann Hessen varhaisen tuotannon piirteitä Bildungsromanin perinteisen saksalaisen muodon ja parodisten tyyliseikkojen osalta. Valitut neljä tekstiä, Knulp, Muuan nuoruus (Unterm Rad), Demian ja "Haihattelija" ("Karl Eugen Eiselein"), osoitetaan sekä Bildungsroman-muodon perillisiksi että sen parodiaksi. Tutkielmassa näytetään niiden parodiset viittaukset genren tyypillisiin piirteisiin nähden sekä niiden etääntyminen perinteisen Bildungsromanin optimistisesta asenteesta. Tutkimusmetodina käytetään tekstianalyysiä ja vertailevaa kirjallisuudentutkimusta. Tärkeimpänä vertailukohtana käytetään Johann Wolfgang von Goethen arkkityyppistä Bildungsromania Wilhelm Meisterin oppivuodet (Wilhelm Meisters Lehrjahre). Teos on kirjallisuudentutkimuksessa usein saanut arvon Bildungsroman-muodon vakiinnuttajana ja sen selkeimpänä edustajana. Erityisen hyödyllinen teos on selkeyttämään Bildungin ja Bürgertumin (opin ja porvariston) asemaa Bildungsroman-muodossa. Teoreettinen taustatutkimus perustuu Bildungsroman-tutkimukseen, mm. James Hardinin, Rolf Selbmannin ja Liisa Saariluoman tutkimuksiin. Bildungsromania käsitellään rakenteena, genrenä ja tyylilajina. Parodian teoria nojautuu Linda Hutcheonin ja Simon Dentithin ajatuksiin, ja se ymmärretään tutkielmassa laajassa merkityksessä niin, että huomioidaan sekä ivaava että arvostava viittaus kohdetekstiin. Bildungsroman-muotoa käsitellään myös yksilön sosiaalistumisena yhteiskunnallisiin normeihin. Hessen varhaistuotannon teokset osoittautuvat hyvin tietoisesti Bildungsroman-muotoa mukaileviksi, mutta varsin erilaisia ratkaisuja sisältäviksi tarinoiksi. Hessen päähenkilöt joutuvat henkisten ja maallisten ihanteiden ristiriidan keskelle ja päätyvät vaihteleviin lopputuloksiin. Perinteisessä Bildungsromanissa oletettu harmonian saavuttaminen teoksen loppuvaiheessa esittäytyy mahdottomana tai naurettavana. Sen tilalla on kohtalokäsitys, joka käsittää sekä kärsimystä että korkeamman hengen tavoittelua, mutta ei lopullista yhteiskunnan arvojen sisäistämistä ja hyväksymistä. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Hermann Hessen tekstit ovat voimakkaasti sidoksissa perinteiseen saksalaiseen Bildungsroman-muotoon, mutta myös, että Hesse pyrkii tietoisesti erottautumaan sen tavanomaisista ajattelutavoista. Hesselle tyypilliset yksilön sisäiset konfliktit, kahtia jakautuneet identiteetit ja pyrkimys korkeampaan henkiseen olemukseen sopivat hyvin kehityskertomukseen, mutta samalla hänen teksteissään on läsnä synkkyys joka leimaa myös hänen myöhempiä teoksiaan. Nämä erot genreen, jota kirjallisuushistoriassa kutsutaan Bildungsromaniksi, esiintyvät usein nimenomaan parodisessa muodossa.
-
(2024)In der vorliegenden Masterarbeit wird bilinguale Erziehung finnisch-estnischer und finnisch-deutscher Familien in Finnland untersucht. Das Ziel der Arbeit war es, herauszufinden, wie bilinguale Erziehung in ausgewählten Familien in der Praxis umgesetzt wird und welche Ansichten und Meinungen die Eltern zweisprachiger Familien zur Bilingualität haben. Die Forschungsfragen konzentrierten sich auf die Sprachgebrauchssituationen in zweisprachigen Familien, die Sprachverteilung innerhalb der Familien, Informationsbeschaffung bezüglich Zweisprachigkeit und zweisprachiger Erziehung sowie die wahrgenommenen Vorteile und Herausforderungen einer bilingualen Erziehung und die Eintragung mehrerer Muttersprachen ins finnische Bevölkerungsregister. Die Datenerhebung erfolgte durch eine qualitative Befragung mittels Fragebogen und vertiefender halbstrukturierter Interviews. An der Studie nahmen zwei finnisch-estnische und zwei finnisch-deutsche Familien teil. Alle Elternteile füllten den Fragebogen separat aus. Basierend auf ihren Antworten wurden die Mütter aller Familien als Interviewpartnerinnen ausgewählt. Die Forschungsdaten wurden im Anschluss mit Hilfe einer qualitativen Inhaltsanalyse ausgewertet. Die Inhalte wurden in Kategorien gruppiert, die jeweils ein für die Forschungsfragen relevantes Thema repräsentieren. Die Ergebnisse geben einen Einblick in die zweisprachige Erziehung der ausgewählten Familien sowie die jeweiligen Meinungen und Ansichten der Elternteile im Hinblick auf Zweisprachigkeit. Die befragten Elternteile sehen klare Vorteile der bilingualen Erziehung; dabei bezogen sie sich in der Befragung vor allem auf einen allgemein verbesserten Spracherwerb, die Entwicklung von Denkvermögen und Kommunikationsfähigkeiten, soziale Vorteile und internationale Perspektiven sowie die Förderung der Nähe zwischen Eltern und Kindern. Als Herausforderungen nannten die Eltern unter anderem die vermischte Verwendung der Sprachen, Missverständnisse, etwaige psychische Belastung und Ermüdung, eine langsamere Wortschatzentwicklung und doppelte Arbeit sowie Sorgen bezüglich Mobbings und Kommunikationsschwierigkeiten. In allen Familien haben sich die Mütter über bilinguale Erziehung informiert. Sie taten dies zum Beispiel bei Nahestehenden, bei einer Beratungsstelle, bei Kinderbetreuer:innen oder beim Kinderbetreuungspersonal im Kindergarten und über das Internet. Nur in einer Familie hat auch der Vater Informationen zur zweisprachigen Erziehung eingeholt. Die Mütter befinden eine Eintragung von mehr als einer Muttersprache ins finnische Bevölkerungsregister als (eher) positiv, wohingegen die Hälfte der befragten Väter dem Thema skeptisch gegenübersteht.
-
(2023)Tässä tutkielmassa tarkastelen perusopetuksen koulukohtaisten tasa-arvosuunnitelmien sukupuolidiskursseja, sekä niissä ilmeneviä ja uudelleenluotuja vallan ja sorron käsitteitä sukupuolen moninaisuuden subjektien lähtökohdasta. Nojaan tutkielmassa Foucault’n subjektin rakentumisen teoriaan, Butlerin teoriaan sukupuolistettujen subjektien tuottamisesta ja uudelleentuottamisesta toiston kautta, sekä Kumanshiron sorronvastaisen pedagogiikan käsitteelliseen lähestymistapaan. Tutkielma sijoittuu feministisen tutkimuksen kentälle, lähennellen myös queerfeminististä lähestymistapaa käsitellen perusopetuksen tasa-arvotyön suunnittelun sukupuolidiskursseja erityisesti sukupuolivähemmistöjen kannalta. Etsin tutkielman aineistosta sukupuolten ilmaisutapoja, joilla sukupuolen moninaisuus tuodaan suunnitellussa tasa-arvotoiminnassa näkyväksi, tai toisaalta jätetään huomiotta. Tarkastelussa nousee esille myös kysymyksiä siitä, minkälaisena tasa-arvosuunnitelmien kirjaukset näyttäytyvät lakisääteisiä vaateita vasten, huomioidaanko sukupuolen moninaisuutta koulujen tasa-arvosuunnitelmissa, ja minkälaiseksi sukupuolen moninaisuuden subjektipositiot rakentuvat analysoimissani tasa-arvosuunnitelmien sukupuolidiskursseissa. Tavoitteenani on analysoida ja valottaa sellaisia tasa-arvotyön suunnitteluun liittyviä käsityksiä, oletuksia, ristiriitaisuuksia ja paradoksaalisuuksia, joita sukupuolikäsitykset ja niihin linkittyvät sukupuolidiskurssit ilmentävät ja tuottavat. Tunnistan analysoidusta materiaalista kolmenlaisia sukupuolidiskursseja: binääriä sukupuolijärjestelmää toistavan sukupuolidiskurssin, marginalisoivan sukupuolidiskurssin, sekä kriittisen sukupuolidiskurssin. Keskeisessä asemassa analysoidussa materiaalissa näyttäytyi hegemoninen, eli toisiin nähden hallitsevassa asemassa oleva, binääriä sukupuolijärjestelmää toistava sukupuolidiskurssi, joka hiljaisuuksien ja eksplisiittisen ilmaisun kautta väittää binäärin sukupuolen olevan ”luonnollisesti” kaksinapainen. Eksplisiittisesti binääriä sukupuolijakoa ja -käsitystä vahvistettiin ja toistettiin oppilaiden eksplisiittisellä jaolla tyttöihin ja poikiin, sekä implisiittisellä viittauksella ”molempiin” sukupuoliin. Tutkielmani keskeisin johtopäätös on, että perusopetuksen tasa-arvosuunnitelmat ovat usein lähtökohtaisesti binääriin sukupuolikäsitykseen nojaavia. Vain noin kolmasosassa materiaalina käytetyistä koulukohtaisista suunnitelmista sukupuolen moninaisuuden huomioi eksplisiittisesti, vaikka siihen on jokaisella koululla velvoite niin tasa-arvolain kuin opetussuunnitelman perusteidenkin kautta. Väitän, että binääriä sukupuolijärjestelmää toistava sukupuolidiskurssi lähtökohtaisesti kieltää – tiedostaen tai tiedostamatta – sukupuolivähemmistöihin kuuluvalta subjektilta kontekstissa lähtökohtaisen position. Näin ollen suunnitelmissa tuotetaan ja toistetaan tasa-arvotyön tuottamisen nimessä myös epätasa-arvoista ja sortavaa diskurssia. Analyysini asettuu kontekstiin, jossa suuri osa koulujen tasa-arvosuunnitelmista ei käsittele koulukohtaista tasa-arvotilannetta, ja/tai ei määritä toimintoja, joilla tasa-arvotilanteeseen pyritään parantavasti vaikuttamaan. Moni tutkielman tutkimusmateriaalina käytetty tasa-arvosuunnitelmaksi nimetty dokumentti hahmottuukin ”suunnitelman suunnitelmana” varsinaisen toiminnallisen suunnitelman sijaan.
-
(2023)Keinotekoisia hermoverkkoja käytetään nykyään hyvin monentyyppisissä eri tiedonkäsittelyn kohteissa. Keinotekoisilla hermoverkoilla voidaan analysoida esimerkiksi puhetta, kuvia ja musiikkia. Nykyiset keinotekoiset hermoverkkomallit muistuttavat biologista esikuvaansa esimerkiksi solujen välisiltä kytkennöiltä, mutta keinotekoisten hermosolujen sisäinen toiminta ja tiedon välittäminen solusta toiseen saattaa erota varsin paljon biologisesta esikuvasta. Esimerkiksi musiikkikappaleiden ja muiden sarjojen opettamiseen saatetaan tarvita tuhansia opetuskertoja. Tutkielman pääasiallisena tutkimuskysymyksenä on selvittää, miten biologisiin hermosoluihin perustuvaa verkkomallia voidaan käyttää musiikintutkimuksessa. Tutkielmassa mallinnetaan biologisen tiedon pohjalta yksinkertainen keinotekoinen hermoverkkomalli ja tutkitaan mallin soveltuvuutta nuotinnetun musiikin analysointiin. Biologisten hermosolujen toimintaan perehdytään alkaen signaali- ja molekyylitasolta. Mallinnetun keinotekoisen hermoverkon toimintaa tutkitaan syöttämällä mallille nuotinnettuja musiikkikappaleita ja analysoimalla, miten verkkomalli suoriutuu nuotinnettujen musiikkikappaleiden oppimisesta, tunnistamisesta ja toistosta. Verkkomallin toimintaan perehdytään nuottiesimerkkien, musiikkikappaleiden ja muun sarjallisen tiedon avulla. Tutkimustuloksena voidaan todeta, että tutkielman osana luotu biologisia hermosoluja mallintava hermoverkkomalli soveltuu nuotinnettujen musiikkikappaleiden oppimiseen, tunnistamiseen ja toistoon. Pitkällä tähtäimellä biologisten hermosolujen tutkimisesta saattaa olla hyötyä esimerkiksi musiikin analysoinnissa, soittamisessa ja säveltämisessä. Tutkielma kuuluu tietokoneavusteisen musiikintutkimuksen piiriin ja ammentaa metodologiansa biologiasta ja laskennallisesta musiikkitieteestä.
-
(2021)Trots att det senaste årtiondet (2011–2020) var Den biologiska mångfaldens decennium, då särskilda insatser för mångfalden skulle åstadkommas, har inget av de 20 Aichimålen som FN:s konvention om biologisk mångfald satte för perioden nåtts. I stället fortsätter förlusterna av biodiversitet snabbare än någonsin förr, främst till följd av mänskliga aktiviteter. Det första Aichimålet gick ut på att människor skulle göras medvetna om den biologiska mångfaldens värden och hur man kan bevara och använda mångfalden hållbart, men i dag brister allmänhetens kunskaper om biologisk mångfald. En del av problematiken ligger i att biologisk mångfald är ett komplext begrepp, som forskare inte klarat av att kommunicera till allmänheten på ett tillräckligt informativt och engagerande vis. En annan aktör som inte kunnat informera människor ordentligt om biologisk mångfald är journalister. Medier utgör en viktig aktör såväl som arena när det gäller att medvetandegöra allmänheten om miljöfrågor, men den biologiska mångfalden är ett fenomen som inte passar det typiska medieformatet. Klimatfrågan har däremot lyckats etablera sig i den offentliga debatten, men i stället för att denna fråga kopplas ihop med den nära förbundna biodiversitetsfrågan, blir biodiversiteten överskuggad av klimatet i medierna. Avhandlingens källmaterial är således hämtat från medier, med utgångspunkt i 26 texter på svenska. Texterna är publicerade mellan år 2010–2020 och har rubriker som innehåller antingen ”biologisk mångfald” eller ”biodiversitet”. Studien består i en diskursanalys, eftersom diskurser illustrerar hur språk och kunskap hänger samman. Diskursanalysen tar avstamp i en kvalitativ innehållsanalys, utifrån ett frågeschema om sex frågor som kartlägger frekvensen av biologisk mångfald samt begreppsförklaringar, bildliga uttryck, teman och aktörer i rapporteringen av ärendet. Frågorna besvarar den mer övergripande forskningsfrågan ”Vad, på vilket sätt, hur mycket och enligt vem rapporterar Dagens Nyheter vad gäller biologisk mångfald?”. På det sättet syftar avhandlingen till att utreda språkbruket i förhållande till biologisk mångfald, mot bakgrund av samhällets otillräckliga insikt i och intresse för ämnet. Den ideationella funktionen fokuseras, då denna uttrycker kunskaper och värderingar. Det ideationella relateras dock till det textuella, då text manifesterar kunskaperna, och till det sociokulturella, som villkorar människors språkbruk och medvetenhet, med hänsyn till de ömsesidiga sambanden däremellan. I resultatet framgår att Dagens Nyheter rapporterar om biologisk mångfald i allt högre grad och utifrån ett antropocentriskt perspektiv, baserat på dess nytta för människor. Diskursen bottnar i vetenskap, där olika aktörer utnyttjar forskning i enlighet med sina egna intressen. Därtill lyfts ofta arter fram i biodiversiteten, samtidigt som vissa förkunskaper krävs av texternas mottagare.
-
(2024)Previous research has found connections between Frontal Alpha Asymmetry (FAA) and different personality traits, psychological disorders, and stress. FAA has also been found to differ between people scoring higher on Behavioral Inhibition scale (BIS) or Behavioral Activation scale (BAS). Yet, there are incongruous results on whether the FAA can be found from the resting or the active state brain activity. Additionally, research on musical expertise and its connections to the BIS/BAS scores and frontal alpha power is scarce, although studies report that musicians tend to score higher on openness, compared to non-musicians, and their brain activity differs from non-musicians. The aim of this thesis was to study possible interactions between FAA, BIS/BAS scores and musical expertise. The EEG data were collected from musicians (N = 20) and non-musicians (N = 21) while they were engaged in two sound discrimination tasks. Additionally, participants were asked to rate their performance, emotions, and arousal. Participants were divided into two groups according to their BAS scores, and the results of the questionnaires and frontal alpha power were compared between musicians and non-musicians, and between two BAS-groups. The results did not show significant interaction between BAS-scores and questionnaire scores or musical expertise and questionnaire scores. Additionally, no significant difference in FAA was found between participants scoring lower or higher on BAS-scale, or between musicians and non-musicians. Yet, musicians overall alpha power was higher than non-musicians, and most of the musicians scored higher on BAS scale, compared to non-musicians. Future studies on BIS/BAS sensitivity should take into account possible connection between musical experts and personality scores.
-
(2022)Avhandlingen behandlar den stadspolitiska och den massmediala debatten gällande stadsplanen för området Björkholmen i Helsingfors, både i beredningen av planen och när den godkändes av stadsfullmäktige i september 2021. Materialet i avhandlingen är publicerat mellan 2015-2021. Den byggda miljön gentemot naturmiljön är ett genomgående tema i debatten kring Björkholmen i tidningsmedier och inom stadens politiska beslutsfattande. Frågan kring naturmiljö och den arkitektonisk miljö undersöks både i ett lokalt och nordiskt perspektiv. Avhandlingens analysmetod är kvalitativ innehållsanalys. Materialet är uppdelat i följande kategorier: Insändarmaterial, nyhetsmaterial och kommunalpolitiskt material. Frågeställningarna är dessa: Vem deltar i debatten och hur positionerar dessa aktörer sig i debatten? Hur definieras den planerade byggda miljön på Björkholmen enligt stadens beredning och hur ter sig nybyggnation i stadsmiljö i lokalt och i nordiskt perspektiv? Hurdana naturbevarande värden och hurdana urbana värden lyfts fram och betonas i debatten? Resultatet visar att tidningsmedierna Hufvudstadsbladet, Helsingin Sanomat och Lauttasaari-lehti för det mesta hade tydliga åsikter om huruvida man antingen ska bevara naturen i området eller bygga hus enligt stadens planer. Också bland ledamöterna i stadsmiljönämnden, stadsstyrelsen och stadsfullmäktige skiljde sig åsikterna. Inom diskussionerna i stadspolitiken var de flesta partier positivt inställda till utbyggnad av området Björkholmen: essensen kring att skapa nya bostäder och ett urbant område togs upp, medan man fram för allt i insändarna i tidningsmedierna mestadels talade för att bevara naturen i ursprungligt skick.
-
(2017)Våren 1909 reste 79 finländska studenter, av dem 55 medlemmar av Nylands nation, över till Sverige för att hälsa på studenterna i Uppsala. Två år tidigare rådde det fortfarande delade meningar på Nylands nation om huruvida ett kontaktskapande till Sverige vore att föredra. Språkstridigheterna som under den första förryskningsperioden hade lagts åt sidan för en gemensam kamp mot det ryska hotet, hade återigen blossat upp bland studenterna. Studenter som varit aktiva på Nylands nation under förryskningsperioden argumenterade emot idén om att nylänningarna skulle ta kontakt med svenskarna för ett eventuellt samarbete. De yngre studentnationsmedlemmarna som blivit aktiva på Nylands nation talade däremot för att inleda kontakter till Sverige. De avvikande åsikterna var i enlighet med den allmänna idéutvecklingen hos studenterna vid tidpunkten för diskussionen. 1909 förverkligades ett besök till ”den eviga ungdomens stad” Uppsala och 1910 anlände ett sextiotal svenska studenter till Helsingfors för ett svarsbesök. Syftet med denna avhandling är att undersöka upptakten till studentbesöken i Uppsala och Helsingfors 1909 och 1910, detta i samband med den återuppväckta svenska nationalitetsrörelsen. Genom att granska aktörer och planering av besöken och att lägga in dessa i en samhällelig kontext kommer det att redogöras för kopplingen mellan de återupptagna kontakterna till Sverige och den svenska nationalitetstankens formande under början av 1900-talet. Vidare analyseras program och tal under besöken 1909 och 1910 för att urskilja vad studenterna valde att föra fram och varför. Till sist granskas den finländska pressens bevakning av och reaktioner på besöken. Som källmaterial för denna studie har jag använt mig av Nylands nations nationsmötesprotokoll, diskussionsprotokoll, reseskildringar, historiker och årsfestberättelser. Förutom Nylands nations arkiv har även bland annat den finländska dagspressens bevakning av besöken använts. Presskällorna återger en stor mängd tal samt de programpunkter studenterna tagit del av under besöken. I denna studie analyseras vidare skillnader i den svensk- och finskspråkiga pressens rapportering med tidningarnas språkpolitiska gruppering som grund för analysen. För att ge källmaterialet en teoretisk kontext redogör jag för hur nationalistiska gemenskaper uppstår och fortlever. De svensksinnades nationalitetsideologi och tankar om en kulturell, språkligt och historisk – i vissa fall även rasmässig – gemenskap med svenskarna i Sverige framkommer tydligt i officiella tal under studentbesöken i Uppsala och Helsingfors 1909 och 1910. Den gemensamma svenskheten mellan Finlands svenskspråkiga och Sveriges svenskar konstateras vara ett genomgående tema under upptakten till studentbesöken samt under dem.
-
(2016)Tutkielmani aiheena on teatteriryhmä Blaue Frau ja sen tavoite tehdä normeja kyseenalaistavaa ja feminististä teatteria. Tutkimuksen lähtökohtana oli tutkia Blaue Fraun toimintaa ja peilata sitä teatteriin historiallisena, sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä. Tämä tutkielma tutkii mihin feminismi ja feministinen teatteri asettuvat suhteessa teatterin valtaverkostoa ja keskustelua. Pohdin feminismin käsitettä, historiaa ja siitä tehtyjä määrittelyjä. Tutkin myös feminismin käsitteeseen sisältyviä ongelmia. Selvitän myös myös mihin Blaue Fraun työ sijoittuu (suomalaisen) feministisen teatterin diskurssissa. Tätä varten käyn luvussa kaksi läpi suomalaista feminististä teatteria osana aikansa suomalaista taidepuhetta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii feministinen teatterin tutkimus ja eritoten Luce Irigarayn ja Teresa de Lauretisin feministiset teoriat. Tulkintaani johdattelee muun muassa heidän näkemyksensä sukupuolesta rakennelmana. Irigarayn lanseeraama termi ”välitila” toimii tässä punaisena lankana. De Lauretis puolestaan esittelee työkalun nimeltä space-off, jonka avulla voi löytää merkityksiä simultaanisti tilassa ja ruumiissa. Tutkielman varsinainen pääpaino on Blaue Fraun töissä ja niiden tulkinnassa. Luotaan Blaue Fraun toimintaa luvussa kolme käymällä läpi ryhmän kymmenvuotisen historian. Neljännen luvun esitysanalyysissä tulkitsen Blaue Fraun Some plants -teosta etsimällä siitä muun muassa Irigarayn välitilaan ja de Lauretisin oletustilaan viittaavia merkityksiä. Irigarayn ja de Lauretisin teorioita myötäillen olen tulkinnut, että Some plantsissa stereotyyppiset performatiivit tuottavat uudenlaisia merkityksiä. Tutkielman lopuksi esittelen analyysini päätelmät, joiden mukaan Some plants on perustellusti feministinen ja normikriittinen teos. Esitys nostaa esille hyvin ajankohtaisen, rikkoutuneen maailman, missä instituutiot ja kaanonit eivät enää päde. Se ottaa vahvasti osaa yhteiskunnalliseen sekä poliittiseen diskurssiin ja tuottaa samalla kulttuurista merkitystä uudenlaisella tavalla.
Now showing items 320-339 of 4848