Browsing by Title
Now showing items 3380-3399 of 4848
-
(2023)Abstract In this Master’s thesis, five women, born between 1920 and 1955, are narrating their lives in their native language, Swedish. The informants describe their lives from childhood, motherhood, family relationships, household, to elderly care, and finally, concluding with the Finland-Swedish context to wrap up the interview session. The women were interviewed in a semi-structured manner, either in their homes if living independently, or in their own rooms if living in an elderly home. Some of the informants are strongly in favour of an increased nativity, whereas there also is ambivalence, because of the current societal atmosphere. The major societal improvements have been related to material resources and technological advances. The general opinion is that contemporary social interactions are rather weak; several informants mentioned how familial bonds nowadays are weaker than when they were younger. Older women have an ambivalent opinion regarding the treatment of elderly today, for instance mixed treatment of healthcare phone calls, or the treatment depending on the older person’s general health condition. The women also provided insight into how society has changed; for instance that men are more willing in today’s society to take an active role in regards to household chores, such as vacuum cleaning and cooking. This is a phenomenon that is observed amongst the women who have sons. However, there is an agreement that the grandchild situation is vastly different in contrast to their own, as the informants themselves were growing up.
-
(2019)1800-luvun lopulta toiseen maailmansotaan asti japanilaisessa historiankirjoituksessa näkyi voimakkaasti nationalistinen ja kolonialistinen ideologia. Historiasta haettiin oikeutusta Japanin valloituksille Aasiassa sekä japanilaista identiteettiä, joka erottaisi sen eurooppalaisten määrittelemästä ’idästä’ (orient) ja nostaisi sen ”modernien” kansallisvaltioiden joukkoon. Myös Korean historia valjastettiin tähän käyttöön. Hatada Takashi (1908–1994) oli ensimmäinen japanilainen historioitsija, joka sodan jälkeen kritisoi Japanin kolonialistisesti värittynyttä näkökulmaa Korean historiaan. Tämä tutkimus tarkastelee Hatadan teosta Chōsen-shi (1951, ’Korean Historia’), jonka Hatada kirjoitti ennen historiankirjoituksen traditiota kritisoivia töitään. Työn tutkimuskysymyksenä on Onko teoksessa Chōsen-shi kolonialistisen historiankirjoituksen piirteitä? ja siihen vastataan kolmen lisäkysymyksen avulla: 1) Onko Hatadan näkökulma teleologinen? 2) Onko tekstissä orientalistisia piirteitä? ja 3) Miten hän kohtelee ’marginaalista’ (subaltern)? Kysymykset kumpuavat kolonialistisesta ideologiasta ja postkolonialistisesta teoriasta, jotka toimivat tutkimuksen viitekehyksenä. Analyysi tehdään käyttämällä metodina teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysissä todetaan, että Chōsen-shi on selkeän teleologinen, tukee japanilaisen orientalismin teoriaa Korean historiasta jatkuvana, kehitystä häiritsevänä konfliktina, mutta vastustaa saman teorian väitettä täydellisestä pysähtyneisyydestä (stagnation) läpi Korean historian. Tekstissä on orientalistisia piirteitä ajoittain ’toisentaa’ Korea ja korealaiset, mutta se ei näkyvästi esitä Koreaa Japania huonommaksi tai oudommaksi. Hatadan käyttämät lähteet ovat enimmäkseen japanilaisia, ja tekstissä on esitetty japanilaisessa historiankirjoituksessa kolonialismin oikeutukseen käytettyjä väitteitä Japanin hallitsemista alueista Koreassa antiikin aikaan, mitä Hatada myöhemmässä tuotannossaan kritisoi. ’Marginaalinen’ on läsnä tekstissä maanviljelijöiden vaikeuksia ja kärsimystä käsittelevässä retoriikassa, mutta yksipuolisena kurjuuden kuvauksena se osittain ’toisentaa’ Korealaisia pelkistäen heidän koko historiansa kokemuksen negatiiviseksi köyhyydeksi ja ahdinnoksi. Naisen historiaa tekstissä kuvataan ainoastaan passiivisena osana miehen kokemusta. Chōsen-shi:ssä on kolonialistisen historiankirjoituksen piirteitä, mutta se ei itsessään ole kolonialistinen, vaan peilaa historiankirjoituksen tradition rakenteellista viitekehystä 1950-luvun Japanissa.
-
(2021)Tutkielmassani tarkastellaan reseptiivisesti monikielisiä suomi-ruotsi keskusteluja. Tavoitteenani on tutkia, millaisia korjausjaksoja keskusteluissa esiintyy sekä selvittää, miksi kyseessä olevaa kommunikointitapaa käytetään keskusteluissa. Reseptiivisellä monikielisyydellä tarkoitetaan sitä, että keskustelukumppanit käyttävät omia äidinkieliään, mutta omaavat kuitenkin tarvittavia taitoja keskustelukumppanin äidinkielessä voidakseen ymmärtää toisiaan. Reseptiivisen monikielisyyden käyttö kommunikointitapana voi perustua kielten väliseen ymmärrettävyyteen niiden samankaltaisuudesta johtuen tai opittuihin taitoihin, kun kyseessä ovat ei-lähikielet, kuten esimerkiksi suomi ja ruotsi. Korjaus on yksi keskustelun mahdollisista prosesseista, joka tulee ajankohtaiseksi, kun intersubjektiivisuus keskustelijoiden välillä uhkaa katketa. Korjausjaksojen aikana keskustelun osallistujat pyrkivät korjaamaan puheen tuottamiseen, kuuluvuuteen tai kielen ymmärtämiseen liittyviä ongelmia. Korjausjaksojen tutkiminen reseptiivisesti monikielisissä keskusteluissa on tärkeää, koska keskusteluissa käytetään samanaikaisesti vähintään kahta kieltä, jolloin keskusteluissa saattaa esiintyä erityisesti kielen ymmärtämiseen liittyviä haasteita. Tutkimusmenetelminä käytän keskustelunanalyysiä sekä sisällönanalyysiä. Tutkimusaineistoni koostuu neljästä reseptiivisesti monikielisestä suomi-ruotsi keskustelusta sekä kahdesta haastattelusta. Keskusteluista kaksi on ryhmäkeskusteluja ja kaksi dialogeja. Ryhmäkeskusteluista toinen on järjestetty keskustelu, jossa keskustelunaihe sekä aikarajoite on annettu. Muut keskustelut ovat arkipäiväisiä vapaita keskusteluja ilman annettua aihetta tai aikarajoitetta. Keskustelunanalyysini tulokset tukevat Schegloffin et al. (1977) itsekorjauksen preferenssiä. Riippumatta siitä, kuka teki korjausaloitteen, johti aloite useimmiten itsekorjaukseen sekä ryhmäkeskusteluissa että dialogeissa. Yleisimmät korjauksen aloituskohdat olivat ongelmallisen vuoron sisällä sekä kolmannessa vuorossa. Korjausaloitteina käytettiin sekä leksikaalisia että ei-leksikaalisia elementtejä. Keskusteluissa, jotka käytiin perheenjäsenten kesken, esiintyi yleisesti enemmän korjausjaksoja, kuin keskusteluissa, jotka käytiin ystävien kesken. Ongelmat, jotka merkittiin korjausaloitteilla, liittyivät erityisesti puheen tuottamiseen. Kuuluvuuden ongelmat olivat yleisiä keskusteluissa, jotka käytiin etänä. Aineistossani ei esiintynyt yhtäkään korjausjaksoa, joka olisi liittynyt ongelmiin kielen ymmärtämisessä. Sisällönanalyysin tuloksena voidaan todeta, että tutkimushenkilöt käyttävät reseptiivisesti monikielistä kommunikointitapaa, koska he kokevat äidinkielen käytön helpommaksi ja luonnollisemmaksi kuin toisen kielen käytön. Itsensä tai toisen korjaaminen perheenjäsenten kesken käydyissä keskustelussa koetaan enemmän hyväksyttävämpänä kuin ystävien kesken käydyissä keskusteluissa. Tämän ja aiemman tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että korjausjaksot, joissa korjataan kielen ymmärtämisen ongelmia eivät ole tavallisia reseptiivisesti monikielisissä keskusteluissa. Haastateltavat käyttävät keskenään kommunikointitapaa, jonka avulla voivat ilmaista itseään vapaammin äidinkielellään sekä samalla ylläpitää kielitaitoaan toisessa kotimaisessa kielessä.
-
(2017)Tutkin Charles Péguyn teossarjaa Les mystères de Jeanne d’Arc ja sen neljän katkelman suomennosta Uskon lyriikkaa I–III -antologiasarjan jokaisessa osassa. Antologiasarjan runot on koonnut ja suomentanut Anna-Maija Raittila. Péguyn teossarja mukailee keskiaikaisia mysteerinäytelmiä, jotka kuvasivat raamatunkertomuksia tai pyhimyksen elämää. Péguyn näytelmäsarjassa on kolme osaa, joissa esiintyvät kuvitteellinen nunna Madame Gervaise, Jeanne d’Arc sekä Jumala. Muut hahmot on mainittu repliikkien yläpuolella, mutta Jumala puhuu Madame Gervaisen repliikeissä. Välillä Madame Gervaise siis välittää Jumalan puhetta. Suomennoksissa ei hahmoista mainita kuin Jumala. Péguyn trilogiassa Jumalan puhe on erotettu nunnan repliikistä ilmaisemalla profetian alussa ”Jumala sanoo”. Ilmausta toistetaan profetioiden aikana silloin tällöin. Se, milloin nunnan puheenvuoro jatkuu Jumalan viestin jälkeen, on toisinaan pääteltävissä vain puheen sisällöstä. Tätä analysoin tutkimalla deiktisiä viittauksia ja muuta hahmoista annettavaa tietoa. Analyysini perusteella Péguyn trilogian hahmot voi erottaa toisistaan siksi, että kumpikin viittaa toisiinsa ja itseensä eri tavoilla. Nunna esimerkiksi määrittelee itsensä ”syntiseksi ihmiseksi” ja Jumala puhuu oman ”armonsa pelastavasta voimasta” ja viittaa Jeesukseen sanalla ”poikani”. Analyysini avulla todistan, että suomennosten lähdeteksteissä puhuu vain Jumala, jonka puhetta nunna välittää. Nunnan luotettavuus on perusteltu Péguyn trilogiassa, kun taas suomennoksessa korostuu puheen sisältö ja runon puhujan jumaluus. Koska suomennokset kuuluvat antologiaan, niiden tarkoitus ei ole välittää Péguyn teoksen sanomaa kokonaisuudessaan. Tulkintakontekstina käännösantologiat poikkeavat välttämättä lähdetekstien alkuperäisistä konteksteista mutta rikastuttavat ulkomaisen runouden valikoimaa kohdekulttuurissa.
-
(2023)Maisterintutkielmassani tarkastelen seksuaalisten väkivaltarikoksen uutisointia kolmessa perulaisessa sanomalehdessä kahden mediahuomiota saaneen tapausesimerkin avulla. Tavoitteenani on selvittää, mitä ja miten seksuaalisesta väkivallasta uutisoidaan Perussa ja millainen kuva seksuaaliväkivallasta syntyy aineistoni perusteella. Tarkastelen myös, mitkä sosiaaliset toimijat pääsevät ääneen aineistoni seksuaalista väkivaltaa käsittelevissä uutisissa ja minkälaisin erilaisin keinoin näiden sosiaalisten toimijoiden valtaa vahvistetaan tai heikennetään ja mistä se kertoo. Tutkimusaineistonani on Ican ja Surcon raiskaustapauksia käsittelevät uutisartikkelit perulaisissa El Comercio, Perú21 ja La República -sanomalehdissä vuosien 2019 ja 2021 välillä. Tutkimusaihettani lähestyn multimodaalisen kriittisen diskurssianalyysin keinoin, sillä olen kiinnostunut uutistekstien sisältämistä puhetavoista ja valtasuhteista sekä uutisartikkelien visuaalisesta representaatiosta. Tutkimustulokseni osoittavat, että Surcon tapauksen uutisoinnissa keskitytään rikoksen tapahtumiin, osallisiin ja oikeusprosessiin. Ican tapauksessa uutisointi keskittyy annettuun tuomioon ja sen herättämiin reaktioihin, eikä rikoksen tapahtumiin. Molempien tapausten uutisoinnissa käsitellään sekä uhrien että tekijöiden päihteidenkäyttöä sekä suostumusta, jota peilataan Perun vuonna 2018 uudistuneeseen seksuaalirikoslakiin, jossa suostumuksen puuttuminen asetettiin keskeiseksi osaksi seksuaalisen väkivaltarikoksen kriminalisointia. Oikeusalan toimijoiden asema raiskauskulttuurin edistämisessä nostetaan molempien tapauksien uutisoinnissa keskipisteeksi. Tapauksia käsittelevissä uutisteksteissä käytetään pääosin neutraalia kieltä. Seksuaalinen väkivalta representoidaan osittain osana yhteiskunnallisia rakenteita ja uutisoinnissa viitataan usein esimerkiksi machismin merkitykseen yhteiskunnassa. Visuaalisen representaation analyysin perusteella Perú21 ja El Comercio -sanomalehdissä suositaan pääosin sellaisia kuvapankkikuvia, joissa representoidaan seksuaalista väkivaltatilannetta sekä stereotyyppisellä että haitallisella tavalla. La República -verkkolehti erottuu selkeästi naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten uutisointia koskevia ohjeita parhaiten noudattavana verkkolehtenä, eikä lehden uutisartikkeleissa käytetty esimerkiksi haitallisia kuvapankkikuvia. Viranomaisten ääni kuuluu kaikista voimakkaimpana seksuaalisia väkivaltarikoksia käsittelevissä uutisissa, ja journalistit nojaavat teksteissään usein poliisien, syyttäjien, erilaisten valtiollisten instituutioiden edustajien ja poliitikkojen lausuntoihin. Raiskauskulttuuria ja raiskausmyyttejä ylläpitävät sekä uhria syyllistävät äänet saavat hyvin paljon palstatilaa Perú21 ja El Comercio -sanomalehdissä, kun taas La República -sanomalehti uutisoi tapauksista hienotunteisemmin. Naisten oikeuksia ajavien kansalaisjärjestöjen toimijat sekä seksuaalisen väkivallan asiantuntijat saavat tapausten uutisoinnissa ääneensä hyvin kuuluviin kaikissa kolmessa sanomalehdessä. Asiantuntijat käyttävät ääntään puhuessaan sekä tapausten uhrien että kaikkien seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden puolesta, murtavat raiskausmyyttejä ja stereotypioita sekä kontekstualisoivat raiskausrikoksia. Aineistoni analyysin perusteella Perun uutismediassa annetaan tilaa sekä uhreja syyllistäville äänille että sellaisille äänille, jotka pyrkivät vastustamaan ja purkamaan vallitsevaa raiskauskulttuuria yhteiskunnassa.
-
(2019)Pro gradu -tutkielmassani tutkin representaation hajoamista António Lobo Antunesin vuonna 2001 ilmestyneessä romaanissa "Que farei quando tudo arde?" (engl. "What Can I Do When Everything's on Fire?"). Tarkastelen sitä, miten romaani vastustaa identiteetin etusijalle nostavia representaation rakenteita purkamalla henkilöhahmojen ja kertojien vakaat identiteetit sekä murtamalla perinteisen kerronnan rakenteen. Katson, että romaani pyrkii empiirisen maailman representoimisen sijaan ilmaisemaan liikkeen, elämän pohjimmiltaan virtaavan luonteen. Lähestyn romaania Gilles Deleuzen filosofian avulla ja pyrin paikantamaan romaanin kertomuksen perustan representaation rakenteiden sijaan Deleuzen ontologian virtuaaliseen tasoon. Tutkin sitä, miten representationaalisen kehyksen murtavat hetket tarjoavat esteettistä tietoa transsendentaalisesta, virtuaalisesta perustastaan. Tarkastelussani hyödynnän monia Deleuzen yksin tai yhdessä Félix Guattarin kanssa muotoilemia käsitteitä. Representaation rakenteita vastustava teksti vaatii lukijaltaan uudenlaista havainnointia, mutta katson, että tekstin lähestyminen Deleuzen filosofiaa hyödyntäen mahdollistaa tekstin tarkastelun tekstin omilla ehdoilla. Romaani käsittelee identiteetin etsimistä, mutta osoitan tutkielmassani, että identiteetti ja minuus näyttäytyvät siinä ennemmin alku- kuin päätepisteinä. Samalla kun romaanin representatiivinen sisältö rakentuu, fragmentaarinen ja virtaava syntaksi purkaa henkilöhahmo-kertojien vakaat minuudet ja identiteetit. Syntaksi kytkee ennakoimattomilla tavoilla yhteen eri henkilöhahmoihin ja tapahtuma-aikoihin liittyviä fragmentteja, ja totean kerronnan tässä noudattavan Deleuzen ja Guattarin muotoileman rihmaston logiikkaa. Osoitan, että rihmastollinen kerronta ylittää henkilöhahmojen ja kertojien yksilölliset, inhimilliset näkökulmat.
-
(2021)The goal of the thesis is to investigate, by studying grammatical subjects and predicate verbs, which kind of processes are carried out by human referents in the texts and to detect their representative roles. Also the modality inside the verb phrases is being investigated. The material for the thesis consists of total 12 text written in Finnish language, which are descriptions of 8 different events of birth. Eight of the texts are personal birth stories written by the one who gave birth, and the rest four are official epicrises written by the hospital staff. Evidence is presented in the thesis which suggests that these texts belong to two separate written genres. The material is analysed through the means of discourse analysis and systemic functional linguistics. The analysis is limited to human referents and processes carried out by them in the texts. It turns out in the analysis that in both written genres the same referents are often mentioned, but there is also some variation found. The main difference between epicrises and personal birth stories is that no mental or behavioural processes are being mentioned in epicrises, unlike in the personal birth stories. Also verbal processes are rare in the section of epicrises. In epicrises, the hospital staff members are only expressed in the representative role of actor in processes that are both material and transitive, whereas in personal birth stories they also are presented as actors of material intransitive processes, in which case the process does not result oriented. The new born baby, on the other hand, is being expressed in the epicrises solely as actors of material intransitive processes, whereas in the personal birth stories this referent is also being mentioned as an actor of material, transitive processes. In the epicrises the modalisation is being expressed only through deontic verb phrase including saada-verb, and the total amount of modalisation is smaller than in the birth story texts. Mostly in the epicrises, the level of modality is representing the events as certain or neutral by tone. In the birth stories modality is being expressed as a way to show stance by the author towards te processes that the author herself, her spouse, or the hospital staff are carrying out. In the personal birth stories the author is expressing difficulty of carrying out certain material and mental processes by using modalisaton as a resource, but on the other hand, the verbal processes are usually being expressed certain and definite by modality.
-
(2015)Det förra sekelskiftet kan betecknas som en dynamisk period då fasta föreställningar kring kön och könsroller sattes i rörelse, omförhandlades och debatterades både i samhället och i litteraturen. Syftet med denna avhandling är att genom en typologisk analys undersöka fyra olika slags representationer av kön i Gerda von Mickwitz skönlitterära texter, för att därigenom påvisa hur von Mickwitz skildrar normbrott, driver med, kritiserar och problematiserar sin tids könsroller. Med utgångspunkt i von Mickwitz svenskspråkiga litterära produktion och med fokus på novellsamlingen Solglöd och andra skizzer (1885) och romanerna Ett giftermål (1889) och Kärleken: en utvecklingshistoria i episoder (1892), samt novellen Messling (1886), behandlar jag två slags kvinnliga och två slags manliga litterära gestalter som upprepade gånger förekommer i von Mickwitz texter. Dessa benämner jag dockhustrun, den borgerliga mannen, förförerskan och dekadensmannen. Jag behandlar dem i tur och ordning och uppmärksammar hur von Mickwitz gestaltningar uppvisar skeva drag, det vill säga hur det finns element som bryter mot gängse föreställningar om könsroller, kvinnlighet och manlighet. Därutöver uppmärksammar jag även de litterära gestalternas förhållningssätt till sedlighet och sexualitet eftersom detta hör till tidens omdebatterade ämnen, samt på vilket sätt von Mickwitz författarskap platsar in i en nordisk litterär kontext. I von Mickwitz författarskap finns två huvudspår att ta fasta på; genombrottstendenser och dekadens. För att behandla genombrottstematiken i von Mickwiz texter använder jag mig främst av Gunnar Ahlströms övergripande forskning i perioden. I min analys följer jag Arne Toftegaard Pedersens tes om att den genombrottslitteratur som skrevs på svenska i Finland under det sena 1800-talet bör läsas som en integrerad del av den nordiska genombrottslitteraturen. För att lyfta fram dekadensen i von Mickwitz texter stöder jag mig på Claes Ahlunds och Ebba Witt-Brattströms forskningsinsatser. I min typologiska analys uppmärksammar jag även hur von Mickwitz nyttjar ambivalens, ironi och könsbytesteknik när hon skildrar de litterära gestalterna. Ingeborg Nordin Hennel och Yvonne Leffler har lyft fram detta som utmärkande komponenter i det sena 1800-talets kvinnliga författares texter. I analysen framhävs hur von Mickwitz litterära gestalter bär på drag som bryter mot gängse normer och uppfattningar om könsroller. Dockhustrurna tillskrivs en självutplånande hustruroll och skildras på ett sätt som förmedlar en undertryckt känsla av olycka i äktenskapet. I skildringarna av de borgerliga männen ironiserar von Mickwitz över tidens manlighetsideal. Genom förförerskornas handlingar antyds det att även 1800-talskvinnan bär på sexuella begär och dekadensmännen representerar en vek och passiv maskulinitet som inte klarar av att bemöta verklighetens kvinnor. Resultatet av min studie åskådliggör hur von Mickwitz litterära gestalter representerar två olika världar och därmed hör hemma i två olika litterära riktningar. Berättelserna om dockhustrun och den borgerliga mannen är stadigt förankrade i det moderna genombrottets kontext och i samband med dessa litterära gestalter behandlar von Mickwtz typiska genombrottsteman så som äktenskap, flickuppfostran, dubbelmoral, sedlighet och syfilis. Förförerskan och dekadensmannen hör däremot hemma i en dekadensinfluerad kontext där pessimistiska stämningar och sexuella spänningar utgör framträdande drag i texterna och då skriver von Mickwitz om begär, lidelse, förtärande fantasier och kärleksillusioner. Jag påvisar även likheter mellan von Mickwitz och de svenska dekadensförfattarna Stella Kleve och Ola Hansson och argumenterar för att von Mickwitz hör till de tidigaste dekadensförfattarna på svenska.
-
(2023)In the thesis, I analyze how language choices affect characters’ representation in two different Grand Theft Auto video games. The characters in the games are fully voiced by real-life actors and actresses, and they represent a large variety of ethnic and cultural backgrounds. Language plays a huge part in the construction of a character, and the character is given a voice which is received and assessed by millions of players worldwide which is why the character represents different things to different people. Players’ attitudes and prejudices toward a certain variation of a language affect how the character is represented. In the thesis, I examine the characters’ Englishes through syntax, vocabulary and slang, but also their cultural and political status and stereotypes. Even fictional characters’ language does not exist in vacuum, because it always carries cultural and political baggage through language language attitudes and ideologies. I apply a multimodal approach to studying representation, which is still a fairly rare subject in video game studies. Both games are set in a fictional version The U.S. which means that their locations, characters and other cultural traits are parodies of their real-life counterparts. They were a huge hit when they were published, selling millions of copies worldwide and shaping players minds throughout the years. Both games are around twenty years old at this point, but still possess for example an active speedrun community online. The games have also been ported to newer gaming systems because of their popularity. The characters, whether e.g., Hispanic or African American, represent at least a little those people living in The U.S. in the past or present. The cultural stereotypes and references to real-life actions, language or appearance cannot be separated from themselves which makes this an interesting, both linguistic and sociolinguistic, study. The groups represented in the games are not portrayed in the best possible way because of the games’ being overtly exaggerated and stereotypical satire. That said, groups and individuals in the games are after all fictional and should be first and foremost seen as such. Even though the games are an entertainment product, a thorough study of representation can be carried out because of their cultural impact and somewhat realistic nature.
-
(2022)This thesis explores the representation of female sexuality in D.H. Lawrence’s Lady Chatterley’s Lover and Elizabeth Gilbert’s City of Girls. This work aims to compare the patriarchal image of Connie Chatterley with a more progressive image of Vivian Morris with the help of interdisciplinary feminist theory and feminist literary criticism. Lady Chatterley’s Lover is a final novel by the British writer D.H. Lawrence, written in 1928 but banned from publication until 1960 for its explicit sexual content. The novel portrays the interclass affair between Connie Chatterley and the gamekeeper Oliver Mellors and is problematic in representing gender and sexuality. Employing feminist interpretations of essentialism, theory of binary opposition, and Freud’s theory of sexuality, I analyze how the novel portrays othering of the female body, disparaging attitude toward the womb, and heterosexual power dynamic, thus making Connie an embodiment of the patriarchal vision. Gilbert’s City of Girls is a progressive literary work published in 2019 which explores the theme of female sexuality from a contemporary point of view through the narrator-protagonist Vivian Morris. Gilbert presents a refined image of female sexuality by tackling assumptions traditionally assigned to it. The novel explores feminine beauty, sexual shame, and social punishment due to female sexual expression. Gilbert portrays Vivian as a sexually transgressive heroine who eventually embraces her sexuality and accepts it as a natural part of her identity. Gilbert’s representation of female sexuality presents a feminist perspective and subverts literary tradition.
-
(2020)Tutkielman aiheena on sukupuoli, seksuaalisuus ja perhemuodot Otavan Insights - nimisessä lukion englannin oppikirjasarjassa. Käytössä oleva opetussuunnitelma ja tasa-arvolaki velvoittavat opettajia sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen ja kieltävät syrjinnän mm. seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin perusteella. Vieraiden kielten opetuksen pitäisi ohjata opiskelijoita pohtimaan asenteiden ja arvojen merkitystä sekä vahvistaa sukupuolten välistä tasa-arvoa kannustamalla opiskelijoita ennakkoluulottomuuteen. Lisäksi oppikirjojen sisältö voi vaikuttaa opiskelijoiden ajattelutapoihin, asenteisiin, ja ammatinvalintoihin. Tämän takia oppikirjatutkimus antaa tärkeää tietoa eri sukupuolten ja seksuaalivähemmistöjen näkyvyydestä oppikirjoissa. Tutkimuksessa käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Laadullisten aineistojen analysoinnissa on käytetty diskurssianalyysiä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä sukupuolia, seksuaalisia suuntauksia ja perhemuotoja on edustettuina sarjan pääteksteissä, kuvissa ja valikoiduissa tehtävissä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, millainen on aineistossa useimmin esiintyvien ammattiryhmien sisäinen sukupuolijakauma. Tutkimuksen määrällinen aineisto koostuu Insights -sarjan 65 päätekstistä, 59 lämmittelytehtävästä ja 1691 kuvasta. Laadullisen tutkimuksen aineisto koostuu muutamasta päätekstistä, kuvasta ja 37 tietolaatikosta, jotka kuvailevat päätekstien kirjoittajia. Määrällisen tutkimuksen mukaan miespuolisten hahmojen lukumäärä analysoiduissa teksteissä ja kuvissa on naispuolisten hahmojen lukumäärää suurempi. Naisten ja miesten lisäksi teksteissä ei esiinny muiden sukupuolten edustajia. Seksuaalivähemmistöistä homoseksuaalit ja LGBT -yhteisö mainitaan, mutta heteroseksuaalisia hahmoja on sarjassa huomattavasti enemmän. Sarjassa esiintyy myös huomattavasti enemmän ydinperheitä verrattuna muihin perhemuotoihin. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että Insights -sarjan osat 1–8 ovat päätekstien ja kuvitusten puolesta jokseenkin miesvaltaisia ja heteronormatiivisia, mutta esimerkiksi naisten asemaan ja seksuaalivähemmistöjen näkyvyyteen on selkeästi pyritty kiinnittämään huomiota nostamalla esille niihin liittyviä teemoja kirjan sisällöissä.
-
(2018)Pro gradu -tutkielman tavoite on kehittää metodologia, joka yhdistää tilannekomedioissa esiintyvää sosiolingvististä epäkohteliaisuutta ja sen tilanteellista kontekstia ohjelmissa representoitujen käytänteiden pohjalta. Tavoitetta lähestytään soveltamalla toisiaan täydentävien alojen teoriamalleja 1970-luvun amerikkalaisessa tilannekomediassa Perhe on pahin (All in the Family) esiintyviin puheakteihin, joissa tuotetaan negatiivisia arviointeja perheenjäsenien kesken. Tärkeimmiksi teoriamalleiksi muodostuvat epäkohteliaisuuden käsitteellistämistä koskevat mallit (impoliteness), diskurssianalyysistä sovelletut ihmisten arviointiin liittyvät mallit (negative judgements) sekä käytäntöyhteisöjen rakennetta ja toimintaa soveltavat mallit (community of practice). Nämä yhdistetään tutkielmassa laajempaan kulttuuristen affordanssien (cultural affordances), televisiodiskurssin sekä sosiaalisen merkityksellisyyden rakentumisen ja indeksikaalisuuden kontekstiin. Tutkielman premissiksi muodostuu oletus, että henkilöhahmojen väliset negatiiviset arvioinnit sekä niissä ilmenevät kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset eroavaisuudet sisältävät representaatioita yhteiskunnan makro-sosiaalisista diskursseista. Täten ne tarjoavat myös mahdollisuuden tutkia ajallista sosiaalista muutosta televisio-ohjelmien representaatioissa. Tutkimus perustuu Perhe on pahin -sarjan ensimmäiseen tuotantokauteen. Tutkimusmateriaali on kerätty sarjan jaksoja katsomalla ja litteroimalla. Se koostuu kahdesta erillisestä aineistosta: Ensimmäinen aineisto koostuu havainnoista, joissa hahmojen toisiinsa kohdistuneet negatiiviset arvioinnit aiheuttavat negatiivisia reaktioita arvioinnin kohteesssa. Toinen aineisto koostuu havainnoista, jotka perustuvat henkilöhahmojen representoituihin toimintoihin. Edellä mainitut aineistot yhdistetään tutkimuksessa synteesiksi, jossa henkilöhahmojen representoitu toiminta käsitteellistetään negatiivisten arviointien tilanteelliseksi kontekstiksi. Tutkimuksen analyysissä tuodaan esille tuloksissa esiintyviä mielenkiintoisia eroavaisuuksia, jotka yhdistetään 1970-luvun Yhdysvaltojen makro-sosiaalisiin diskursseihin, kuten rotu- ja sukupuolitasa-arvoon sekä seksuaaliseen vapauteen. Tuloksia tarkastellaan sekä negatiivisten arviointien kvalitatiivis-kvantitaativisella analyysillä että esimerkkianalyysillä. Tutkimuksen merkittävimmät tulokset nousevat esille henkilöhahmodyadeissa esiintyvien negatiivisten arviointien eroavaisuuksien laadullisessa sekä määrällisessä distribuutiossa. Tarkastelemalla näitä representoitujen toimintojen yhteydessä saadaan empiiristen havaintojen tukema kuvaus makro-sosiaalisten diskurssien, kuten sukupuolittuneen työnjaon, representaatiosta negativiisissa arvioinneissa. Tutkimuksessa kehitetty metodologia osoittautuu toimivaksi ja luo pohjan mahdolliselle jatkotutkimukselle.
-
Representations of 1990s American Prison System : Close Reading of the Film The Shawshank Redemption (2018)Tutkielmani käsittelee Yhdysvaltojen vankilauudistusta ja etenkin miten siihen otettiin kantaa 1990-luvulla. Erityisen merkittävä tutkimuskohde tämä on siksi, että vankilauudistuksen myötä vankien määrä Yhdysvalloissa nousi jyrkästi. Valitsin metodikseni lähiluvun ja kohde elokuvaksi suositun, elokuvallisestikin arvostetun elokuvan The Shawshank Redemption- Avain pakoon (1994). Teoria pohjani oli elokuvien tunteisiin vetoavuudessa, ja etenkin siinä oletuksessa, että katsojalle on helppoa kertoa epäkohdista samaistuttavien hahmojen ja sympatiaa tuntemaan saavien kohtauksien avulla.Johtopäätökseni, jotka saavutin elokuvaa lähilukemalla, olivat että kyseinen elokuva on kriittinen erityisesti vankiloiden instituutionaalisuutta kohtaan, mutta myös väkivaltaisuutta tuotiin paljon esille ja kritisoitiin. Suurimmaksi kritiikiksi nousi kuitenkin vankilan jälkeinen elämä ja se, miten vankilatuomio valmistelee tai miten sen tulisi valmistella vankeja elämään vankilatuomion jälkeen. Tein myös huomion siitä, kuinka elokuva on sävyltään positiivinen, vaikka se käsitteleekin rankkoja aiheita. Juuri positiivinen sävy onkin luultavasti avain asemassa siinä, miksi elokuva on niin pidetty ja katsottu ja täten myös pystyy levittämään kritiikkiään tehokkaammin, kuin elokuva, joka ei ole yhtä suosittu.
-
(2024)In the era of globalization, understanding linguistic and cultural diversity is crucial. Encouraging students to engage with diverse cultural perspectives not only enriches their understanding of the world but also equips them with valuable skills necessary for navigating an increasingly interconnected and multicultural society. However, the representation of diversity in educational materials, especially in English as a Foreign Language (EFL) textbooks, remains concerning. Despite the Finnish National Core Curriculum (NCC) emphasizing diversity and equality, textbooks often fall short in reflecting these principles, perpetuating existing power dynamics. Thus, evaluating diversity representation in textbooks is crucial due to both educational and political implications. In this thesis, I delve into the portrayal of linguistic and cultural diversity within Finnish upper secondary school EFL textbooks, focusing on the New Insights series. Utilizing content and critical discourse analysis, I address questions regarding linguistic and cultural diversity representation and its alignment with the NCC objectives. The theoretical foundation of this study draws upon applied linguistics, particularly in the realm of textbook research. Additionally, it encompasses insights from cultural studies and discussions related to intercultural education. The New Insights series offers a comprehensive exploration of cultural and linguistic diversity, closely aligning with NCC objectives. Providing micro and macro-level cultural information, the textbooks foster nuanced understanding and cultural competence among students. However, shortcomings in achieving balance in the representation of geographical locations and in the discussion of culturally sensitive terminology indicate areas for improvement. Continued efforts to refine educational materials are necessary to ensure accurate representation and inclusivity.
-
(2020)Globalization and education are two key aspects of our time. Education has the power to transform our future, and increasingly it takes place in intercultural contexts. To fulfil the transformative potential of education in intercultural contexts, more cross-cultural understanding on differing approaches to learning is, arguably, required. The aim of this thesis was to increase our understanding of conceptions of learning in two vastly different contexts – in mainland China and in Finland. This aim was approached by analysing learning advice provided in journalistic online media. It was argued in this thesis that these media representations provide one potential window into the socially constructed, shared conceptions of learning in these contexts. This thesis, firstly, sought to discover ‘what is going on’ in each set of material individually – or, in other words, how ‘ideal studying’ is constructed through the advice of the material – and, secondly, compared these constructions with each other. The analysis of the media representations was conducted in two phases. In the first phase, a material-driven qualitative content analysis was conducted to build a conceptualization of ‘ideal studying’ from each set of material individually. This phase of the analysis took advantage of several analytic tools from the Grounded Theory “toolbox”. In the second phase, a comparative analysis was conducted to identify and make sense of the similarities and differences in the representations of ‘ideal studying’ in the mainland Chinese and Finnish articles. By using the material-driven analysis, a conceptualization of ‘ideal studying’ was constructed separately based on the material from the mainland Chinese and the Finnish journalistic media contexts. The mainland Chinese conceptualization was constructed around the two main categories of following rigorous preparation process for exam performance and shielding from stress. Whereas the two central categories in the Finnish conceptualization were getting oneself to do the studying and parenting (verb: to parent someone or something) focus for efficient knowledge acquisition. One of the most interesting findings of the comparative analysis – that has according to the knowledge of the author of this thesis not been discussed in previous research – was the nearly extreme focus in the Finnish material on optimizing the conditions around the studying for the purpose of making the study time as efficient as possible – and possibly as minimal as possible. The findings of this thesis are discussed in relation to existing models on the variety of learning conceptions as well as learning strategies related to the framework of self-regulated learning. Practical implications for education exports in the context of Finland to mainland China are derived. The findings are a result of the individual interpretation of the author of this thesis and her best efforts to conduct the study following methodological and ethical guidance from previous literature. The challenges of cross-cultural comparison, the emphasized role of researcher interpretation as well as the author’s personal background and inexperience are discussed in relation to research quality and ethics. The thesis process was conducted between June 2019 and May 2020.
-
(2020)Tiivistelmä – Referat – Abstract Tarkastelen tutkielmassani tapaustutkimuksena raiskauskulttuurin representaatioita japanilaisen Boys Love (BL) -sarjakuvien kontekstissa kahden sarjakuvan kautta. Käsite BL on rajattu tutkielmassa koskemaan naisten kirjoittamia tyttö- ja naisyleisölle suunnattuja kaupallisia sarjakuvia, joissa mies- ja poikahahmojen väliset homoromanttiset ja -eroottiset suhteet sekä niiden tunnelataus ovat keskiössä. Sarjakuvien romanttisen tarinankerronnan osana esiintyy kuitenkin arkipäiväisenä esitettyä seksuaalista ja henkistä väkivaltaa juonta edistävinä tehokeinoina, kuten esimerkiksi tietynlaista maskuliinisuutta pönkittäviä toteamuksia vitseinä esitettyinä. Analysoin tapaustutkimuksen kautta sitä, millaisilla kielellisillä keinoilla raiskauskulttuuri on edustettuna BL-sarjakuvissa päähenkilöiden välisessä vuorovaikutuksessa. Kirjallisuutena on pääasiassa englanninkielistä kirjallisuutta ja tutkimusartikkeleita sekä euroamerikkalaisista että itäaasialaisista lähteistä. Analyysissä primääriaineistona käytetyt kaksi sarjakuvaa ovat japaninkielisiä, joiden analyysissä käytetyt kohtaukset olen kääntänyt itse englanniksi. Analyysissäni pyrin havainnollistamaan, kuinka raiskauskulttuurin representaatiot ja niiden esittäminen osana romanttista tarinankerrontaa saattavat vahvistaa, normalisoida ja uudelleen tuottaa raiskauskulttuuria osana populäärikulttuuria BL:n kontekstissa. Tapaustutkimuksessa analysoin kriittisen diskurssianalyysin metodologisia raameja noudattaen kahta miljööltään erilaisista BL-sarjakuvista poimittuja otteita. Nämä otteet näyttävät esimerkkejä tilanteista, joissa raiskausmyyttejä käytetään tehokeinona romanttisiksi tai seksuaalisiksi koodattujen tilanteiden yhteydessä. Raiskauskulttuurin olemassaolo näyttäytyy esimerkeissä kielellisin keinoin ja hahmojen kehollisissa teoissa. Näitä keinoja ovat muun muassa uhrin syyllistäminen ja tarkoituksenmukainen harhauttaminen, mikä vaikeuttaa käsillä olevan tilanteen todellisen luonteen tulkitsemista. Nämä diskurssit merkitsevät sarjakuvissa artikuloidun seksuaalisuuden ja rakkauden väkivaltaisia piirteitä sisältäviksi. Analyysini havainnollistaa, että raiskauskulttuuri voi ilmetä monitasoisena ja arkipäiväisenä osana BL:n romanttista tarinankerrontaa. Suosittujen narratiivien ja hahmotyyppien laaja kaupallinen tuotanto saavuttaa laajan yleisön. Näin ollen ehdotan, että ilmiön kriittistä tulkintaa diskursseissa on perusteltua korostaa, jotta raiskauskulttuurin tunnistamisen ja tietoisuuden kasvattamisen kautta rakkauden representaatioita populäärikulttuurissa olisi mahdollista muuttaa lempeämmiksi tulevaisuudessa.
-
(2022)The purpose of this thesis is to examine the representations of women in the activism of 19th-century freethinking feminists and the underlying motives thereof. I analyse the representations offered by Harriet Martineau in her writings on the Contagious Diseases Acts – legislation regulating prostitution – consisting of the four letters to the London Daily News in 1869, electoral placards and personal letters written c. 1871. In examining the different representations of women, I use content analysis to categorise Martineau’s rhetoric in her writings on the middle-class activists and lower-class sex workers. The three key concepts for this thesis are freethought, gender, and representation. By freethought I refer to the ideology of the organized 19th-century secularist movement that lobbied for the separation of political, cultural, and moral life from religion. I use the term gender as theorized by Joan Scott, conceptualising it as a constitutive element of social relationships based on perceived differences and as a way of signifying relationships of power. In utilizing the term representation, I use Stuart Hall’s definition of representation as “the process by which members of a culture use language to produce meaning”. The representations of women in Martineau’s writings on the Acts are varied and conflicting. I identify three representations of middle-class women: self-sacrificing patriots, moral guardians, and intellectual educators. Each is used to justify women’s move into politics. The emphasis on self-sacrifice and moral guardianship employs the dominant ideology of femininity in which women were passive but at the centre of the morality of the nation. However, at the same time Martineau challenges the dominant idea of femininity in presenting the female activists as active agents and intelligent educators. I identify three representations of lower-class sex workers: passive victims, sinners, and fellow English women. In the victimizing rhetoric, Martineau utilizes the common idea of the sex worker’s fallenness to evoke sympathy. However, she never differentiates between the sex workers by virtue, presenting all as victims of society. Most radically she portrays them as English women, equal subjects of the British law. This egalitarian representation challenges the hierarchical structure underpinning the victimizing rhetoric. I suggest Martineau’s representations draw from two distinct aspects: her middle-class background and her freethinking mission of bettering society through education. Her moral background explains the more traditional depictions of women. However, I argue that her belief in necessarianism motivates her egalitarian view of sex workers as fellow Englishwomen. I suggest that Martineau’s over-arching agenda was to educate the public. This is apparent in her appeals to the duty of citizens to learn and enlighten others.
-
(2024)Master’s thesis, guided by an overarching research question of usability of computational methods in the study of digitized collection of self-writing, is examining Latvian Diary Corpus (LDC), which was compiled in 2021 and contains 36 handwritten, digitized diaries spanning from 1917 to 2012, with a corpus size totalling 2,771,300 tokens. The theoretical and methodological framework of the master’s thesis is situated in digital humanities, drawing on corpus linguistics approach in corpora compilation, and informed by digital curation and archival practices of cultural heritage domain. Diary, as a genre, is a part of the self-writing field, and various humanities disciplines, such as folkloristics, literary studies, and cultural anthropology, examine diary from different viewpoints. The main body of master’s thesis is structured into an Introduction, four chapters, and Conclusions. Chapters build onto each other to discuss from different perspectives: (1) the representativeness and heterogeneity of digital collections in the humanities; (2) conceptualizations of the diary in self-writing research field and how these theoretical concepts translate into practical decisions regarding diary domain operationalization, crowdsourcing diaries from population, and methodological border cases encountered by curators in composing LDC; (3) statistical exploration of LDC and probing the correlation between diary length and four variables: time intervals between diary entries, and three linguistic features – personal pronouns, past and present tense, activity and non-activity verbs. The results of computational analysis reveal significant variance in diaries, suggesting not only diverse writing styles of individual diarists but also structural heterogeneity within LDC. There is a reason to believe that texts in LDC, merged under the umbrella term of “diary”, contain several specific sub-genres of self-writing, each with its own distinct signature. Starting the research by inquiring the concept of representativeness, the findings of this master’s thesis suggest that it also could be fruitful to study heterogeneous digital collections, their diversity being not a drawback, but a source of richness, which can be further leveraged by using computational methods to uncover and analyze these heterogeneities, which are then assessed by critical reading methods. To apply computational methods on heterogeneous humanities collections with a sufficient degree of generalizability of results, the master’s thesis proposes careful domain operationalization, source criticism, and cultural analysis steps, and then, guided be the particular research question, subsetting a homogeneous sub-corpus from a larger collection of heterogenous items for computational analysis.
-
(2019)The primary purpose of this thesis is to clarify the role and origin of the lapis lazuli used in the Kizil Grottos in China. Particularly, it will seek to clarify how lapis lazuli was used, where it came from and who used it. The paper begins by considering the techniques used for purifying lapis lazuli, as well as its different uses. Following this, I consider the both the layout of and the different shades of blue present in the Kizil Grottoes Murals, as well as how the different shades were used to emphasise the importance of motifs. The purification of lapis lazuli, used to produce different types of blue colour, has a long history, and it has changed along with the development of new chemicals. This paper tries to illuminate how the different variations of the concept of “blueness”, expressed by three different Japanese kanji (Chinese characters), 青(ao) 碧(ao) 蒼(ao), influenced the roles and use of these different types of blue in the murals found in the Kizil Grottoes. This paper also considers the origin of the lapis lazuli in the Kizil Grottoes. Lapis lazuli used in the Silk Road has until now been believed to have been exclusively produced in Afghanistan; however, this thesis presents findings that cast doubt on this commonly accepted theory since lapis lazuli was present in significant amounts only in the 224th cave in Kizil. Instead, I propose the hypothesis that the lapis lazuli used in the 224th cave was not from Afghanistan but a much nearer place, namely, the Tibet and Qinghai regions of China. The study of art techniques and painting materials provides the primary theoretical background for this paper; however, other studies are also consulted. Specifically, archaeological and historical studies of the Silk Road, studies of the Kizil Grottoes, as well as other studies from the fields of linguistics, Buddhist studies, and art history, are all also extensively consulted.
-
(2020)Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaista slangia henkilöhahmot käyttävät Jens Lapiduksen kirjoittamassa rikosromaanissa Snabba Cash. Henkilöhahmot, joiden repliikkeihin ja käyttämään kieleen aineisto pohjautuu, ovat ulkomaalaistaustaisia tukholmalaisia. Analyysiisa keskitytään erityisesti siihen, miten henkilöhahmojen käyttämä kieli eroaa ruotsin yleiskielestä sekä kieliopin että sanaston osalta. Tutkielman materiaalin analysoinnin pohjana käytän aikaisempia tutkimuksia, jotka perustuvat maahanmuuttajien käyttämään erityiseen kieleen Tukholman esikaupunkialueella. Teoriaosuudessa käytän lähteenä mm. kielitieteilijä ja professori Ulla-Britt Kotsinasin tutkimuksia ja teoksia aiheesta. Aineistossa esiintyy useita esimerkkejä, jotka aikaisempien tutkimusten perusteella voidaan kategorisoida ns. rinkebysvenskaksi tai maahanmuuttajaruotsiksi. Tämä slangimuoto on syntynyt ruotsissa Tukholman esikaupunkialueella 1960- luvulla, kun Ruotsiin värvättiin teollisuustyövoimaa ulkomailta. Asuinalueella asuvat maahanmuuttajat puhuivat ruotsia enimmäkseen keskenään ja pikkuhiljaa kieli muotoutui sellaiseksi kuin se nykyään on. Kirjan henkilöhahmojen juuret ovat Chilessä, entisessä Jugoslaviassa ja _Lähi-idässä. Henkilöhahmojen äidinkieli vaikuttaa heidän käyttämäänsä sanastoon siten, että slangisanat otetaan usein omasta äidinkielestä. Yksi henkilöhahmoista on sen sijaan kantaruotsalainen ja hänen käyttämänsä slangi on kategorisoitavissa Tukholmassa käytettävään slangiin, jossa on piirteitä myös nuorisokielestä. Tutkielman analyysi-osuudessa esitellään poikkeavan sanaston lisäksi poikkeavuutta ruotsin kielioppisääntöihin. Keskeisimpiä kielioppipoikkeavuuksia ilmenee ruotsin V2- säännössä, verbimuodoissa ja verbien käytössä ylipäätään. Tutkielman lopussa pohditaan rinkebysvenska-slangin tulevaisuutta perustuen siihen, miten kieltä puhuvat muuttavat kielenkäyttöään aikuistuessaan. Kirjan henkilöhahmot ovat aikuisia, minkä voi päätellä vaikuttaneen heidän puheessa käyttämäänsä slangisanojen määrään. Kuitenkin slangin asema säilyy heidän puheessaan, joskin hieman muuttuneena.
Now showing items 3380-3399 of 4848