Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Nordiska språk"

Sort by: Order: Results:

  • Laine, Hanna (2021)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa suomenruotsalaisten asenteita ruotsinkielistä tervehdyssanaa hejsan kohtaan. Haluan myös selvittää miten henkilön ikä sekä sukupuoli vaikuttavat kyseisen tervehdyssanan käyttöön sekä siihen liittyviin asenteisiin. Lisäksi pohdin vaikuttaako toisen ensin lausuma tervehdys siihen, millaisen tervehdyksen henkilö itse valitsee vastatervehdykseen. Toisin sanoen, esiintyykö henkilöillä taipumusta valita samankaltainen tervehdys kuin toisella. Tutkimus pohjautuu sosiolingvistiikan perusoletuksiin siitä, että kieli on aina riippuvainen sosiaalisesta asiayhteydestä sekä jatkuvasti muuttuvaa. Myös sukupuolen ja iän vaikutus kieleen sekä kieliasenteet ovat keskeisiä tutkimuksen taustoittamisessa. Lisäksi tervehdyssanan hejsan historia sekä erilaiset käyttöyhteydet pohjustavat tutkimusta. Toisaalta nämä saattavat myös selittää tiettyjä tuloksia. Aikaisemmat tutkimukset ruotsinkielisistä tervehdyssanoista tarjoavat vertailukohdan tämän tutkimuksen tuloksille. Tutkimuksen materiaali koostuu 349 vastauksesta elektroniseen kyselytutkimukseen. Kysely rakentuu neljästä avoimesta kysymyksestä sekä kahdeksasta monivalintakysymyksestä, jotka liittyvät tervehdyssanan hejsan käyttöön sekä asenteisiin sitä kohtaan. Aineisto on jaettu ryhmiin erikseen sukupuolen sekä iän perusteella. Ikäryhmiä on kolme, joista nuorempaan kuuluvat kaikki alle 30-vuotiaat, keskimmäiseen ryhmään 30–49-vuotiaat, sekä vanhempaan ryhmään 50-vuotiaat sekä sitä vanhemmat. Aineisto on kerätty eri puolilta Suomea, ja se on jakautunut melko tasaisesti Uudenmaan sekä Pohjanmaan välillä. Kaikkien monivalintakysymyksien sekä yhden avoimen kysymyksen osalta analyysi on kvantitatiivinen, muiden kolmen avoimen kysymyksen osalta kvalitatiivinen. Tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että suurimmalla osalla suomenruotsalaisista on suhteellisen positiivinen tai vähintään neutraali suhtautuminen tervehdyssanaan hejsan. Suurin osa kyselyyn vastanneista pitää tervehdyssanaa hejsan epämuodollisena, rentona ja mukavana tervehdyksenä. Selkeästi negatiivisia asenteita ei esiinny juuri lainkaan, vain kaksi prosenttia vastaajista pitää tervehdyssanaa hejsan epäkohteliaana. Satunnaisesti tätä tervehdyssanaa käyttää yli 60 prosenttia vastaajista, kun taas aktiivisia käyttäjiä on noin neljännes. Miehet vaikuttavat useammin suhtautuvan neutraalisti kyseiseen tervehdykseen, kun taas naisilla esiintyy enemmän positiivisia asenteita. Toisaalta naisten reaktio tervehdyssanaan hejsan on useammin riippuvainen tilanteesta tai tervehtijästä. Satunnainen käyttö on yhtä yleistä riippumatta sukupuolesta, kun taas naiset ovat useammin aktiivisia kyseisen tervehdyksen käyttäjiä. Tulos on osin yhteneväinen aikaisempien tutkimuksien kanssa, joiden mukaan hejsan on tyypillisempi tervehdys naisten kesken. Nuorimman ikäryhmän vastaajilla esiintyy useammin positiivisia ja neutraaleja asenteita tervehdyssanaan hejsan ja he ovat myös aktiivisimpia kyseisen tervehdyksen käyttäjiä, kun taas vanhimmassa ikäryhmässä on pienin osuus tervehdyksen aktiivisia käyttäjiä. Tervehdystä käytetään kuitenkin myös molemmissa vanhemmissa ikäryhmissä. Lisäksi keskimmäisessä ryhmässä (30–49-vuotiaat) raportoitiin eniten satunnaista tervehdyksen käyttöä. Tällä ryhmällä vaikuttaisi olevan myös eniten hajontaa asenteissa. Ensin lausutulla tervehdyksellä vaikuttaisi selkeästi olevan merkitystä sille, millainen tervehdys valitaan vastatervehdykseen. Moni vastaajista huomioi vastauksessaan erityisesti ensin lausutun tervehdyssanan muodollisuuden, sävyn tai äänenpainon. Suurin osa vastaajista haluaa nämä ominaisuudet huomioimalla osoittaa olevansa yhdenvertainen toisen kanssa. Eroavaisuuksia on siinä, että osan mielestä saman tervehdyksen toistaminen on kohteliasta, kun taas muutamat pitävät sitä epäsopivana. Mikäli ensin lausuttu tervehdyssana on hejsan, toistaisi vain pieni osa saman tervehdyksen (12%). Tavallisimmat vastausvaihtoehdot olivat sen sijaan neutraali hej sekä tämän kahdennettu muoto hej hej.
  • Bärlund, Alicia (2022)
    Syftet med denna avhandling är att undersöka hur retoriska medel används i influerares reklaminlägg på Instagram. De specifika retoriska medel som undersöks är ethos-, pathos- och logosargument, därtill undersöks bildens retorik. Metoden som används är retorisk analys och materialet består av reklaminlägg gjorda av olika influerare. Influerarna är svenska och kan klassas som Sveriges mest inflytelserika influerare utifrån deras följarantal på plattformen Instagram. Studien är kvalitativ och strävar efter att undersöka ifall det är möjligt att urskilja skillnader i influerarnas användning av de retoriska medlen beroende på hurdan produkt det är som marknadsförs. Materialet har delats i tre olika kategorier beroende på produktens sort. Kategorierna är följande: mat, mode och skönhet. I undersökningen dras paralleller mellan retorik och sociala medier och analysen visar retorikens relevans i dagens samhälle, speciellt i yrket som influerare. De forskningsresultat som undersökningen resulterar i är bland annat att inläggen inom kategorin skönhet är logosstarka och därmed betonar sakargument. Inläggen som undersökts i kategorin mode inkluderar flera pathosargument, dvs. innehåller många känsloväckande argument. Inläggen i matkategorin har en jämn fördelning av ethos-, pathos- och logosargument. De slutliga forskningsresultaten kan inte anses vara definitiva på grund av diverse yttre faktorer som möjligtvis kan ha påverkat resultaten, däremot kan de ses som riktgivande. Avhandlingen kan förhoppningsvis inspirera för framtida forskning inom sociala medier och retorik och därmed bidra till en ökad förståelse samt ett mer kritiskt perspektiv till reklam på sociala medier.
  • Ilmola, Susanna (2022)
    Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä vertaileva analyysi, mitä kielen osa-alueita lukion keskipitkän ruotsin oppikirjasarja painottaa tehtävissään ja onko jako osa-alueiden välillä yhteneväinen sen kanssa, mitä ylioppilaskokeissa testataan. Aineisto koostuu Otavan Fokus 1-7 -oppikirjoista ja kahdeksasta keskipitkän ruotsin ylioppilaskokeesta syksyn 2017 – kevään 2021 ajalta. Yhteensä aineistossa oppikirjatehtäviä on 1778 ja ylioppilaskoetehtäviä 157. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista sisällönanalyysiä. Aineistosta määriteltiin teoriaa hyödyntäen analysoitavat tehtävät, niiden harjoittama kielitaidon osa-alue, tehtävän merkitys- tai muotopainotteisuus, didaktinen tavoite sekä onko tehtävä pedagoginen vai autenttinen ja miten mahdollinen autenttisuus tehtävässä ilmenee. Aineiston analysoinnin perusteella oppikirjoissa on melko tasaisesti puhe-, kirjoitus- ja luetunymmärtämistehtäviä, joista kuitenkin puhetehtäviä hieman enemmän kuin muiden osa-alueiden tehtäviä. Kuullunymmärtämistehtäviä oppikirja-aineistossa on huomattavasti vähiten. Ylioppilaskoetehtävistä puolestaan lukumäärällisesti eniten on luetunymmärtämistehtäviä, toisena kuullunymmärtämistehtäviä ja vähiten kirjoitustehtäviä. Puheen tuottamista ylioppilaskokeessa ei testata ollenkaan. Kun ylioppilaskoetehtävissä huomioitiin tehtävien pisteytys, niiden painoarvo kokeessa on tasaisempi ja pienellä enemmistöllä eniten pisteitä tuottavat kirjoitustehtävät ja alenevassa järjestyksessä seuraavaksi luetunymmärtämistehtävät ja kuullunymmärtämistehtävät. Tutkimuksen toisessa osassa tarkasteltiin tehtävissä oppikirja- ja koetehtävissä esiintyvää autenttisuutta. Koetehtävistä käytettävästä materiaalista yli puolet on autenttista, kun taas oppikirjoissa autenttisuuden osuus on 4 %. Autenttisen materiaalin lisäksi osa oppikirjatehtävistä ohjaa autenttiseen viestintään esimerkiksi kohdekielisenä palautteenantona. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella oppikirjatehtävät harjoittavat kielen eri osa-alueita monipuolisesti, eikä esimerkiksi ylioppilaskokeesta puuttuva suullinen tuottaminen näy korreloivan oppikirjoissa vähäisempänä suullisten tehtävien määränä, vaan päinvastoin niiden osuus on jopa hieman suurempi kuin muiden kielen osa-alueiden osuudet.
  • Kulokivi, Jenna (2024)
    I denna avhandling har jag gjort en korpusundersökning i förekomsten av uttrycket jag tänker att som epistemisk markör i två sverigesvenska nyhetsmedier och dess användningsområden. Syftet med undersökningen var att ta reda på hur ofta uttrycket jag tänker att förekommer i svenska nyhetstexter jämfört med jag tycker att och om användningen av uttrycket har ökat. Jag har också analyserat kvalitativt i vilka språkliga sammanhang uttrycken förekommer. Ytterligare har jag diskuterat kring engelskans möjliga roll i spridningen av jag tänker att som epistemisk markör. Materialet bestådde av korpussamlingar från korpusverktygen Korp från Göteborgs universitet. Resultaten visar att användningen av tänka i epistemisk position har blivit vanligare och börjat komma närmare betydelsen hos tycka i de senaste åren. Användningen av tycka i samma position har ökat samtidigt i de två sverigesvenska nyhetsmedier. Detta kunde tyda på att det har blivit vanligare att uttrycka eller fråga efter subjektiva ställningstaganden i nyhetsmedier i världen som har blivit mer och mer individuell.
  • Tujunen, Aleksi (2024)
    Syftet med den föreliggande avhandlingen är att bidra till forskningen om finlandssvenskarnas attityder till språkbruk, med en speciell hänsyn till om det finns regional variation inom ämnet i Finland. I min undersökning utreder jag var och när finlandssvenska abiturienter anser att det går bra att använda svenska och hur de förhåller sig till användningen av svenska. Jag vill också ta reda på hur bra abiturienterna bedömer sina svenskkunskaper över lag och hur de ser svenskans ställning mer generellt i Finland i dag. De här frågorna undersöker jag med hjälp av en enkät som jag har planerat med hjälp av Grins (2003) COD-modell (capacity, opportunity, desire). Som analysmetod utnyttjar jag Grins (2003) COD-modell. Enligt Grin måste tre grundförutsättningar uppfyllas för att människorna skall kunna nyttja sitt språk. De här tre förutsättningarna är kompetens, möjlighet och viljan att använda språket. I min undersökning tar jag fasta på alla tre dimensionerna, men huvudsakligen koncentrerar jag mig på aspekterna kompetens och vilja. Mitt material består av 75 enkätsvar, varav 40 är från abiturienter som studerar på Ekenäs gymnasium och 35 från Gymnasiet Grankulla Samskola. Abiturienterna har svarat på enkäten med sina namn, men jag har pseudonymiserat deras namn i själva avhandlingen. Enkäten består huvudsakligen av flervalsfrågor, men det finns också några öppna frågor i den. Min analys visar att de finlandssvenska abiturienterna anser att det går bra att använda svenska hemma, i skolan och med svenskspråkiga vänner. När det i synnerhet gäller umgänge med finskspråkiga vänner, restauranger eller kaféer är det däremot färre abiturienter som anser att det går bra att använda svenska. I fråga om kollektivtrafik är det bara drygt en femtedel av abiturienterna som uppger att de i första hand använder svenska. I kontakter med myndigheter samt i hälso- och sjukvården rapporterar nästan två tredjedelar av abiturienterna att de i första hand använder finska. På basis av mina analysresultat finns det svaga tecken på att det inte går lika bra för abiturienterna som studerar vid Ekenäs gymnasium som för abiturienterna som studerar i Gymnasiet Grankulla Samskola att använda svenska på allmänna platser, men det här kan jag dock inte generalisera. Det finns även små tecken i mina resultat på språkbyte när det gäller hälso- och sjukvård och möjligheten att använda svenska utanför sin hemstad. Dessutom visar min analys att abiturienterna i huvudsak anser svenskan som en väsentlig del av sina liv som de också vill föra vidare i framtiden. Vidare framgår av min analys att alla abiturienterna över lag bedömer sina svenskkunskaper som bra. I min analys framkommer det också att det finns en tudelning i hur abiturienterna bedömer svenskans ställning i dagens Finland.
  • Saha, Julius (2022)
    Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia muutoksia B1-ruotsin oppikirjojen suullisissa tehtävissä tapahtuu ala-asteen ja lukion välillä. Mahdollisia muutoksia ja niiden syitä pohditaan aiheelle oleellisen kirjallisuuden ja opetussuunnitelmien avulla. Tutkimus on relevantti uusien opetussuunnitelmien ja opetusmateriaalien takia. Kyseisiä muutoksia ei myöskään ole aikaisemmin tutkittu. Puhuttu kieli on kielen alkuperäinen muoto ja sillä on paikkansa myös monien ihmisten arjessa. Koulumaailmassa kirjoitettu kieli on kuitenkin ollut kieltenopiskelussa dominoivampi osapuoli monien vuosien ajan. Vasta 1970-luvun ja kommunikatiivisen kieltenopetuksen tuomien muutosten jälkeen puhuttu kieli on alkanut saada enemmän painotusta. Muutos on vienyt pääpainon täydellisestä ääntämisestä kykyyn kommunikoida suullisesti muiden kanssa ja tulla ymmärretyksi. Tutkielman materiaalina toimii kaksi kirjasarjaa. Trampolin-kirjasarjan kirjat edustavat ala- ja yläkoulun oppimateriaalia, kun taas Fokus-kirjasarjan kirjat edustavat lukion oppimateriaalia. Molemmat kirjasarjat on tehty uusien opetussuunnitelmien mukaisiksi. Materiaali on analysoitu käyttäen laadullista sisällönanalyysia. Lisäksi tutkimus sisältää tulosten pohjalta tehtyjä omia havaintojani materiaalista. Tutkielman tulokset osoittavat, että eri koulutasojen välillä on joitain selkeitä eroja ja joitain hieman pienempiä eroja. Ylemmille tasoille mentäessä ääntämisen harjoittelu muuttuu toistamisesta lukemisen kautta harjoitteluun. Suulliset tehtävät muuttuvat myös työtavoiltaan kattavimmiksi ja sisältävät monipuolisempaa työskentelyä. Lisäksi tehtävät, jotka sisältävät draaman piirteitä, pelejä ja leikkejä, muuttuvat harvinaisemmiksi. Tutkielmassa näitä muutoksia tulkitaan aiheelle relevantin kirjallisuuden ja opetussuunnitelmien avulla. Tämänhetkisten kieltenopetuskäsitysten mukaan opetuksessa ei tähdätä täydelliseen ääntämiseen, jonka lisäksi opetussuunnitelmissa linjatut tavoitteet ääntämiselle lukion B1-ruotsissa edellyttävät perusteiden osaamista. Lukion opetussuunnitelman perusteissa mainitaan lisäksi, että opiskelijan tulisi oppia käyttämään kieltä luovasti ja rakentavasti. Tämän voidaan nähdä selittävän, miksi lukiossa on työtavoiltaan kattavampia ja monipuolisempia tehtäviä. Pelejä ja leikkejä käytetään opetuksessa motivoimaan ja ne nostetaan myös peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa tärkeäksi työtavaksi. Pelien ja erilaisten leikillisten tehtävien määrän lasku lukioon mentäessä on täten linjassa näiden ohjeistusten kanssa. Lisäksi lukion opetussuunnitelman painotus luovaa ja rakentavaa kielenkäyttöä kohtaan voidaan ajatella selittävän muutoksen kohti tehtäviä, joissa on paremmat mahdollisuudet ilmaista itseään.
  • Myrskog, Eddie (2023)
    Avhandlingens mål är att definiera hurdan typs man det är som gestaltas i Kents rocktexter. Forskningen baserar sig på analys av fem rocktexter från olika skivor i Kents repertoar. Analysen utgår från tre tematiska kategorier som vanligtvis förknippas med en stereotyp västerländsk syn på mannen. Dessa kategorier är våld, kropp och sexualitet samt rädsla och andra känslor. Textjaget är i samtliga rocktexter en man men gestaltas inte som samma individ från sång till sång. Man kan utgå från att det är varierande individer som innehar textjagets roll i de analyserade rocktexterna. Min analys visar på att textjaget främst gestaltas genom dennes förhållande och reaktioner till sin omgivning. Händelser och personer runt omkring textjaget får honom att reagera och visa sin personlighet. Undersökningsesultatet i forskningen tyder på att det manliga textjaget i Kents rocktexter är en icke-stereotyp man. Det manliga textjaget går i huvudsak emot den manliga stereotypa normen och visar tecken på en vilja att bryta sig loss från en stereotyp bild. Mannen lånar karaktärsdrag som anses vara typiskt kvinnliga och påminner mera om ett androgynt textjag. Mannen i Kents rocktexter är varken våldsam eller sexuellt aktiv och visar tecken på att vilja bli ett med sina känslor, ofta känslor som anses vara förbjudna för män som t.ex. rädsla. Ytterligare är det manliga textjaget relativt konsekvent genom låtlistan. Textjaget genomgår inga stora förändringar när det gäller våldet och håller sig passivt till sin omgivning. Likaså är textjagets passivitet och ambivalens då det kommer till sexuella scenarion oföränderlig oberoende vilken rocktext som analyseras och dennes förhållande till kroppen är också likadan fastän denna relation inte utskrivs allt för ofta. Även i förhållande till känslor så är textjaget relativt konsekvent genom hela materialet. Här uppstår kanske den största icke-konsekventa delen eftersom att textjagets vilja att uttrycka känslorna kan variera från sång till sång men en tydlig bild av en mera känslosam man som är medveten om sitt känsloliv är tydligt porträtterad.
  • Elgert, Caroline (2020)
    Denna avhandling fokuserar på klarspråk i skrivprocessen och inkluderar både text och kontext. För att få en djupare bild av klarspråk och dess genomförande är det viktigt med tillgång till textens bakomliggande kontext, eftersom detta ger kunskap om skrivprocessen och verksamheten, som påverkar klarspråkets genomförande, genomslag och möjligheter. Studiens syfte är att undersöka hur redigeringen av en broschyr går till vid svenska bildningstjänster i Esbo stad, med fokus på ändringar och motiveringar, den bakomliggande processen samt verksamheten i koppling till genomförande av klarspråk. I avhandlingens bakgrund och teoretiska referensram redogör jag för myndighetsspråk och klarspråk (Nord 2011; Nyström Höög, Söderlundh & Sörlin 2012; Nord 2017), samt kopplar detta till den finländska kontexten och dess normer (Hanell 2011; Tolvanen 2014, 2016; Lassus 2017a). En viktig aspekt är även kopplingen mellan klarspråk och språkpolitik samt realiserad tillämpning av klarspråksprojekt (Lind Palicki 2014; Nord 2014; Lind Palicki & Nord 2015). På broschyren genomförs en klarspråksanalys, främst utgående från klarspråksprinciper i Sommardahl (2012), men inkluderar även andra verk så som Hedlund (2006), Språkrådet (2014) och klarspråkstestet (Språkrådet u.å.). Materialet består av broschyren Välkommen till skolan (2020) samt intervjuer med broschyrens två redigerare. Intervjumaterialet ger både en mer helhetsmässig bild av processen samt konkreta detaljer och exempel kopplade till broschyren. Utgående från intervjumaterialet har redigerarna bearbetat textens disposition, innehåll och information, främst med tanke på den tänkta läsaren. Flera olika aspekter har tagits i beaktande av redigerarna, och dessa motiveras bland annat med att underlätta förståelse och inkludera relevant, väsentligt samt tydlig information. Dock har redigerarna inte explicit fokuserat på eller tagit klarspråksprinciperna i beaktande under redigeringsprocessens gång. Studiens klarspråksanalys visar ändå att broschyrerna till en stor del följer klarspråksprinciperna, speciellt med tanke på textens disposition, informationsurval och perspektiv. Broschyrens läsare är något som understryks mycket under intervjuerna, och majoriteten av ändringarna i broschyren som har gjorts kan kopplas till den tänkta läsaren. Utgående från intervjuerna och klarspråksanalysen är broschyrens innehåll och språk i stor grad mottagaranpassat. I kontrast till tidigare studier gällande klarspråk, har mottagaranpassningen i denna fallstudie spelat en stor roll i skrivprocessen, vilket även syns i den färdiga broschyren. Verksamheten vid svenska bildningstjänster i Esbo verkar i relativt stor grad ge möjligheter för klarspråk i broschyren. Trots att det inte handlar om explicita verktyg eller hjälpmedel för att uppnå klarspråk i broschyren, finns det ändå underliggande aspekter som skapar möjligheter för klarspråk. Majoriteten inom enheten verkar ha en positiv syn på klarspråk, mycket samarbete ingår och redigerarna har haft tillräckligt med tid för att redigera broschyren. Den viktigaste aspekten handlar ändå om redigerarna själva, eftersom de i detta fall till en stor grad genomfört ändringar som kan kopplas till klarspråk.
  • Rousku, Emilia (2021)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan selkeän virkakielen toteutumista Ruotsissa ja Suomessa julkaistuissa viranomaisteksteissä vertailevasta näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto koostuu ulkomaille muuttamisesta ja työskentelystä tiedottavista ruotsinruotsalaisista ja suomenruotsalaisista verkkoteksteistä, jotka on julkaissut Ruotsin Verovirasto (ruots. Skatteverket) ja Vakuutuskassa (ruots. Försäkringskassan) sekä Suomen Verovirasto (ruots. Skatteförvaltningen) ja Kansaneläkelaitos eli Kela (ruots. Folkpensionsanstalten eli FPA). Aineistoni koostuu kokonaisuudessaan 16:sta eri tekstistä, jotka on kerätty viranomaisten verkkosivuilta tammikuussa 2020. Tutkimukseni tavoitteena on saada selville, kuinka tutkittavat tekstit noudattavat selkeän virkakielen periaatteita sekä tutkia, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja tutkittavien tekstien välillä esiintyy. Analyyseissä olen keskittynyt muun muassa siihen, millaisia sanoja viranomaiset käyttävät teksteissään, miten tekstien virkkeet ovat rakentuneet, kuinka tekstit ovat jäsennelty sisällöllisesti, miten tekstien eri osat ovat sidoksissa toisiinsa sekä millaisia havainnollistavia keinoja käytetään helpottamaan ymmärrettävyyttä tutkittavissa teksteissä. Tämän lisäksi tutkin, miten lukijaa puhutellaan sekä miten viranomaiset puhuttelevat itseään tutkittavissa teksteissä. Tutkimukseni teoriapohjana on Sommardahlin (2012) teoksesta työstetty selkeän kielen analyysi (ruots. klarspråksanalys), jota käytän selkeän virkakielen toteutumisen arviointiin tutkittavissa teksteissä. Tämän lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään myös muuta selkeään virkakieleen keskittynyttä kirjallisuutta analyysin tukena, joista mainittakoon Westman (1974), Hellspong & Ledin (1997), Hedlund (2006), Lagerholm (2008), Nord (2011) sekä Nyström Höög (2012). Tutkimukseni on sekä määrällistä että laadullista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että selkeän virkakielen periaatteiden toteutumisessa esiintyy sekä viranomaisten välistä että tekstien välistä vaihtelevuutta. Tässä suhteessa viranomaisella ja viranomaisen edustamalla instituutiolla sekä sen kirjoitusnormeilla vaikuttaa olevan suurempi vaikutus teksteihin kuin maalla, jossa tekstit ovat tuotettu. Tässä suhteessa Ruotsin Vakuutuskassa noudattaa paremmin selkeän virkakielen periaatteita, kuin Ruotsin Veroviraston, Suomen Veroviraston sekä Kansaneläkelaitoksen tekstit. Tekstitasolla tämä ilmenee muun muassa siinä, että Ruotsin Vakuutuskassan teksteissä käytetään vähemmän ammattisanoja, aktiivisempaa kieltä sekä selkeämpää lukijan puhuttelua yksikön toisen persoonan muodoilla. Myös viranomainen puhuttelee itseään useammin monikon ensimmäisen persoonan muodoilla varsinaisen instituutionimen sijaan. Tässä suhteessa vaikuttaa siltä, että Ruotsin Vakuutuskassa ottaa selkeän virkakielen oppaissaan yksityiskohtaisemmin kantaa siihen, millaisilta tekstien tulisi näyttää. Tällä on posiitiivinen vaikutus tutkittaviin teksteihin. Kaikki tutkittavat tekstit osoittavat kuitenkin puutteita erityisesti virketasolla. Tutkittavien tekstien virkkeet ovat vastoin selkeän virkakielen suosituksia suhteellisen pitkiä ja monimutkaisia, johon suurimpana syynä voidaan nähdä sivulauseiden runsas käyttö. Suurin osa virkkeistä sisältää vähintään yhden sivulauseen, mutta teksteissä esiintyy myös virkkeitä, jotka koostuvat kahdesta tai jopa useammasta sivulauseesta. Pitkien ja monimutkaisten virkkeiden käytöstä huolimatta ovat tutkitut tekstit sisällöllisesti hyvin jäsenneltyjä niin tekstin tarkoituksen, kappalejaon kuin sidosteisuuden suhteen. Havainnollistavien keinojen, kuten otsikoiden ja väliotsikoiden, metatekstin sekä luetelmien käyttö auttaa lukijaa omaksumaan tekstin sisältöä ja hankkimaan tarvittaessa lisätietoa. Tekstien graafiseen muotoiluun on täten kiinnitetty erityistä huomiota tekstintuotannossa. Kuitenkin joissakin teksteissä sisällön määrään olisi voitu kiinnittää enemmän huomiota. Huolimatta siitä, että instituutiolla sekä sen asettamilla kirjoitusnormeilla vaikuttaa olevan suurempi vaikutus teksteihin, kuin maalla, jossa tekstit ovat tuotettu, esiintyy teksteissä myös maiden välisiä eroja. Tämä käy ilmi muun muassa siinä, että viranomainen puhuttelee itseään ainoastaan instituutionimellä Suomen Veroviraston ja Suomen Kansaneläkelaitoksen teksteissä, kun taas monikon ensimmäisen persoonan muotoja käytetään Ruotsin Veroviraston ja Ruotsin Vakuutuskassan teksteissä instituutionimen rinnalla. Viranomaisella on tältä osin hieman muodollisempi rooli suomenruotsalaisessa viranomaiskielessä, kun taas epävirallisempi sävy on tyypillisempää ruotsinruotsalaiselle viranomaiskielelle.
  • Seidler, Anni (2023)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä keinoin monikulttuurisuutta ja siihen liittyviä teemoja ja ilmiöitä tuodaan esiin ja käsitellään ruotsi toisena kotimaisena kielenä -oppiaineen B1-oppimäärälle suunnitelluissa kirjasarjoissa. Tutkielmassa tarkastellaan neljän eri oppikirjan välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja ja pohditaan yhteyksiä sekä niiden että opetussuunnitelmissa asetettujen oppimistavoitteiden välillä. Oppikirja-analyysi keskittyy B1-ruotsin moduulissa RUB4/RUB14 käytettäväksi tarkoitettujen oppikirjojen tarkasteluun. Tutkielman materiaalina toimii neljä kyseisen moduulin oppimistavoitteiden pohjalta suunniteltua oppikirjaa. Neljästä kirjasta kaksi ensimmäistä, WSOY:n vuonna 2008 julkaisema Magnet 4 ja Otavan vuonna 2007 julkaisema Galleri 4 ovat olleet käytössä vuosien 2003 ja 2015 julkaistujen lukion opetussuunnitelmien voimassaoloaikana. Kaksi jälkimmäistä oppikirjaa, SanomaPro:n vuonna julkaisema Precis 4 sekä Otavan vuonna julkaisema Fokus 4 ovat vastaavasti käytössä nykyään samanaikaisesti vuonna 2019 ja 2021 julkaistujen lukion uusien opetussuunnitelmien kanssa. Monikulttuurisuutta ilmiönä on lukion opetussuunnitelman perusteissa suunniteltu käsiteltävän ruotsin B1-oppimäärän mukaisesti vain moduulissa 4 (RUB4, LOPS2003 ja RUB14, LOPS2019), joka keskittyy elinympäristöjen, kulttuurien ja yhteiskuntien tuntemukseen ja niistä keskustelemiseen sekä tekstintuottokykyyn.Tutkimusmetodina tässä laadullisessa tutkimuksessa olen hyödyntänyt laadullista sisällönanalyysia ja funktionaalista tekstianalyysia luodakseni selkeämmän kuvan siitä, kuinka tutkielmassani analysoitavat oppikirjojen tekstit ja tehtävät täyttävät oman tehtävänsä monikulttuurisuuden ja siihen liittyvien ilmiöiden opettamisessa ja viestimisessä opetussuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti. Tutkielman tulokset osoittavat, että monikulttuurisuutta käsitellään oppikirjoissa suhteellisen monipuolisesti ja erilaisista näkökulmista. Oppikirjojen Magnet 4, Precis 4 ja Fokus 4 tekstit ja tehtävät sisältävät kattavimmin monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja ja niitä käsitellään laajimmin näissä kolmessa oppikirjassa. Galleri 4 -kirjassa monikulttuurisuuden käsittely jää hieman kapeaksi teemojen ja ilmiöiden monipuolisuuden osalta. Oppikirjojen sisällöt monikulttuurisuusteeman osalta vastaavat kuitenkin suurilta osin opetussuunnitelman tavoitteita, ja myös vanhemmat oppikirjat sisältävät monipuolisia näkökulmia teeman käsittelyyn, vaikka kulttuuriin ja kansainvälisyyteen liittyviä oppimistavoitteita onkin vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman perusteissa esitetty vuoden 2019 opetussuunnitelman perusteita vähemmän.
  • Harjula, Janika (2020)
    Pro gradu –tutkielmani aiheena ovat suomalaiset ja Suomen vähemmistöt lukion A-ruotsin oppikirjoissa. Tutkin miten lukion oppikirjat kuvailevat suomalaisia ja Suomen vähemmistöjä, sekä onko kirjojen välillä eroja. Keskityn tutkielmassani lukion pitkän ruotsin kolmanteen kurssiin ja kolmanteen kurssikirjaan. Valitsemani kirjasarjat ovat Varför inte! ja Inne, ja molemmat kirjat on kirjoitettu vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman mukaan. Tässä tutkielmassa Suomen vähemmistöihin lasketaan suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanit, juutalaiset, tataarit, vanhavenäläiset, karjalaiset ja maahanmuuttajat. Tutkimuksen menetelmä on aineistolähtöinen laadullinen sisällönanalyysi. Analysoin oppikirjojen kuvausten mukaan suomalaisia ja Suomen vähemmistöjä omissa alaluvuissaan, sekä luomieni kategorioiden pohjalta: alkuperä, historia, maantiede, kulttuuri, kieli, uskonto ja luonteenpiirteet. Varför inte! -kirjassa esitellään suomenruotsalaiset, maahanmuuttajat, saamelaiset, romanit, juutalaiset ja vanhavenäläiset. Inne -kirjassa puolestaan esiintyvät suomenruotsalaiset, maahanmuuttajat, saamelaiset, juutalaiset ja karjalaiset. Tataarit eivät esiinny kummassakaan oppikirjassa. Varför inte! esittelee suomenruotsalaiset monipuolisesti, mutta kirjassa esiintyy myös paljon stereotypioita. Inne puolestaan keskittyy suomenruotsalaisten oletettuihin luonteenpiirteisiin. Kummatkin oppikirjat nostavat saamelaisuudessa esiin kielen, ja Varför inte! korostaa sitä myös muissa vähemmistöissä. Kummatkin oppikirjat korostavat vähemmistöjen, erityisesti maahanmuuttajien, alkuperää. Molemmat oppikirjat kuvailevat Suomea ja suomalaisia monipuolisesti: kategoriat maantiede, historia, kulttuuri, ja kieli nousevat esille kummassakin oppikirjassa. Suomalaisten luonteenpiirteitä kuvataan myös kummassakin oppikirjassa, mutta enemmän ja positiivisemmin Inne -kirjassa. Suomenruotsalaisten luonteenpiirteitä kuvatessa ovat kirjojen adjektiivit lähes pelkästään positiivisia, kun taas suomalaisia kuvataan myös kielteisillä adjektiiveilla. Kirjoissa suomalaiset esitellään ennakkoluuloisina maahanmuuttajia kohtaan. Varför inte! -kirjan tehtävässä opiskelijoita pyydetään haastattelemaan luokan ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita heidän äidinkielestään ja kulttuuristaan. Inne-kirjan tehtävässä opiskelijat puolestaan esittävät pakolaisia. Maahanmuuttajat ja suomenruotsalaiset ovat joissain määrin integroitu kirjojen materiaaliin, mutta vähemmistöstatus nostetaan kirjoissa silti esiin. Kirjoissa korostetaan suomalaisia ja vähemmistöjä tarkastellaan enemmistön, eli suomalaisten, näkökulmasta.
  • Willberg, Mikaela (2021)
    A1-kielen opetus varhennettiin keväästä 2020 lähtien alkavaksi viimeistään peruskoulun 1. vuosiluokan kevätlukukaudella. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää rehtorien mielipiteitä varhennettuun kieltenopetukseen liittyvistä haasteista ja onnistumisista. Tutkimuksen avulla kartoitetaan niin rehtorien näkemyksiä kuin mielipiteitä, joita opettajat, oppilaat ja oppilaiden vanhemmat ovat esittäneet rehtoreille. Tutkimuksessa tarkastellaan myös vuonna 2020 toteutunutta kielitarjontaa ja verrataan sen vastaavuutta oppilaiden ja vanhempien esittämiin toiveisiin kielitarjonnasta. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, joka osoitettiin maakuntakeskuksissa sijaitsevien koulujen rehtoreille. Tutkimusaineisto koostuu 47 kyselyvastauksesta, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Varhennettu kieltenopetus on otettu vastaan lähes kaikissa kouluissa positiivisesti. Erityisesti oppilaat suhtautuvat kieltenoppimiseen innokkaasti, minkä koetaan lisäävän merkittävästi opettajien motivaatiota. Oppimateriaalien ja lisäkoulutuksen koetaan olevan riittävää, jotta opetusta voidaan toteuttaa ongelmitta. Keskeisimmät haasteet varhennetun kieltenopetuksen toteuttamisessa liittyvätkin juuri materiaalin tai riittävän koulutuksen puutteeseen. Kielivalikoima on osoittautunut varhennetun kieltenopetuksen alkutaipaleella suppeaksi. Englantia opiskellaan kaikissa kouluissa ja vain harvat koulut tarjoavat muita A1-kieliä englannin lisäksi. Kielivalikoiman laajentamiseen liittyviä toiveita esiintyy, mutta erityisesti vähäiset oppilasmäärät ovat olleet esteenä kieliryhmien toteutumiselle.
  • Kasper, Vanessa (2020)
    This study explores the spatial structure of power and its dynamics in Hrafnkels saga. The focus lies on how power is manifested and dynamized in space and how the characters place themselves in that spatial structure. Further, this study aims to investigate how well Lotman’s spatial models and theories can be applied to an Icelandic saga. The material consists of the Swedish translation of the saga Islänningasagorna: Samtliga släktsagor och fyrtionio tåtar (2014). Hrafnkels saga is popular amongst researcher, not least due to its simple structure and plot. The saga tells the story of Hrafnkell, a powerful chieftain from eastern Iceland, who loses his power and regains it six years later. Power is an eminent theme in Hrafnkels saga and in the sagas of Icelanders in general. Power is a complex construct comprised of honour, wealth and virility. Thus, someone’s power is dependent on all these components and the interaction between them. Even slight changes within the construct can have a big impact on someone’s status in society. In order to identify the spatial structure of power, a combination of Lotman’s spatial models and semiotic theories is applied to the saga. With the help of the models and theories, spatial structures, borders, elements and the dynamics between them can be identified. They also enable the detection of eventful and uneventful texts as well as mobile and immobile characters within these texts. The analysis shows that the spatial structure of power in Hrafnkels saga is built on two dimensions (up-down and west-east) that undergo a cycle of destruction and reconstruction within three subsemiospheres. The mobile characters Einarr, Sámr, Þorkell and Þorgeirr Þjóstarsson as well as Hrafnkell cross borders and spur the dynamics of power, which leads to a shift in power. The crossing of the borders is only possible with the help of certain recurring, immobile characters that manipulate the mobile characters. The manipulation itself is bound to a system of cycles that consist of recurring elements symbolizing power that manifest themselves in space. Hence, the system of cycles and the recurring, immobile characters are initiating the dynamics of power resulting in the shifts in power in Hrafnkels saga.
  • Schultz, Jenni (2023)
    Denna magisteravhandlings syfte är att jämföra svenska översättningar av eddadikten Skírnismǫ́l för att utreda hurdana skillnader som finns mellan källtexten och översättningarna samt översättningarna sinsemellan. Skillnaderna kan vara stilistiska, ändringar i versmåttet, eller innehållsliga, ändringar i betydelsen. Ytterligare diskuteras huruvida dessa ändringar och skillnader kan leda till avvikande tolkningar av diktens innehåll. Denna studie ger insikt i hur översättning ändrar en text och hur översättningar kan ändras över tid. I analysen utnyttjas nio svenska översättningar av Skírnismǫ́l från 1800-talet till nutiden. Resultatet bekräftar att några ändringar förekommer, dock översättarna tydligen är insatta i eddadiktningens konventioner.
  • Hoffrén, Riitta (2024)
    Avhandlingen undersöker könsneutrala hänvisningar till blivande föräldrar i svenska graviditetshandböcker på 2000-talet. I början av 2000-talet togs det för givet att föräldrar är en mamma och en pappa och språket i graviditetshandböckerna var väldigt könat. Attitydförändring i Norden mot Hbtqi-människor och ändringar i lagstiftningen har ändå börjat förändra språket till en mer inkluderande riktning för alla kön och familjekonstellationer. Forskningsfrågorna i avhandlingen är följande: Med vilka ord hänvisas det till de blivande föräldrarna i fem valda graviditetshandböcker? Vilka av orden är könsneutrala, vilka inte och vilka av dessa är allmännare? Har det hänt någon slags förändring, har språket blivit mer könsneutralt i de nyare böckerna, dvs. under 2000-talet? Går eventuella ändringar i språket ihop med samhällelig förändring när det gäller attityder och lagar om olika familjeformer? Böckerna som analyseras i avhandlingen är Att bli mamma (2003) av Malin Bergström, Gravid!: 9 månader av väntan (2008) av Katerina Janouch, Gravid med kropp och själ (2019) av Victoria Häggblom och Maria Bengtsson Lenn, Gravid:! Barnmorskas och psykologens guide till känslorna i gravidkarusellen (2022) av Erika Baraldi och Sara Dellner och och Föda – en handbok i mentala och fysiska förberedelser (2022) av Asabea och Opokua Britton. I analysen kombineras innehållsanalys och feministisk diskursanalys som metod. Analysens tydliga resultat är att språket i graviditetshandböcker har blivit mer könsneutralt i Sverige på 2000-talet. I de äldsta böckerna hänvisades det oftast till den gravida föräldern med de kvinnligt markerade orden kvinna och mamma och till medföräldern med de manligt markerade orden pappa och man. I de nyaste böckerna hänvisades det oftast till den gravida föräldern med substantiveringar (den gravida, den födande), relativsatser (den som föder/fött) och könsneutrala ord (förälder). Till medföräldern hänvisades det nästan endast med könsneutrala ord (oftast partner). Hänvisningar till medföräldern har blivit könsneutrala snabbare än till den gravida. Resultaten går ihop med den samhälleliga förändringen, könsminoriteter är ändå fortfarande ett större tabu än sexuella minoriteter.
  • Lankinen, Erica (2022)
    Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on selvittää, missä määrin kaksi kaksikielistä ystävää käyttää koodinvaihtoa ruotsin, suomen ja englannin välillä ja mitä eri funktioita koodinvaihdolla on sekä miten se edistää keskustelun etenemistä nauhoitetussa keskustelussa Måndagsnack. Lisäksi tutkin, että esiintyykö koodinvaihto joidenkin tiettyjen aihealueiden ja teemoja yhteydessä tai joissakin erityisissä jaksollisissa ympäristöissä. Koodinvaihdolle ei ole yksiselitteistä määritelmää, mutta yleisesti se käsitetään kahden kielen hallitsemiseksi äidinkielen tasolla. On olemassa kuitenkin joitakin perinteisiä ja yleisesti tunnettuja määritelmiä. Muun muassa Poplack (2017) määritellee koodinvaihdon vaihtoehtoiseksi jaksojen käyttämiseksi kahdesta tai useammasta kielestä. Auerin (1984) mukaan koodinvaihto tarkoittaa vuorottelevaa kahden tai useamman koodin käyttöä toisesta kielestä yhdessä ja samassa vuorovaikutteisessa jaksossa. Koodinvaihto on yleinen piirre kaksikielisten henkilöiden kielenkäytössä, mutta kaksikielisyys ei ole myöskään käsitteenä yksinkertainen määrittää. Kaksikielisyydestäkin, kuten koodinvaihdosta, on olemassa joitakin tunnettuja käsitteitä. Weinreich (1968) määrittelee kaksikielisyyden vuorottelevana kahden kielen harjoittamisena. Bloomfield (1970) puolestaan määrittää kaksikielisyyden kielen käytöksi kahdella tai useammalla kielellä äidinkieltä vastaavalla tasolla. Kielikontaktit liittyvät kaksikielisyyteen ja koodinvaihtoon siten, että ne ovat useimmiten seurauksena ihmisten liikkuvuudesta, kuten esimerkiksi maahanmuutosta ja kolonialismista, jotka ovat johtaneet kielikontakteihin. Tutkielmassa toimii materiaalina keskustelu Måndagsnack, joka on nauhoitettu ja litteroitu Emergent syntax för samtalsspråk-projektia varten Helsingissä vuonna 2016. Nauhoite kestää noin tunnin ja transkriptio on pituudeltaan 58 sivua. Nauhoitteessa ystävykset Alma ja Linus keskustelevat vapaamuotoisesti keskenään ja mukana nauhoitusprosessissa on myös tutkimusassistentti, jonka rooli on tosin hyvin pienimuotoinen eikä hän anna valmiiksi puheenaiheita keskustelua varten. Tutkielman metodina hyödynnetään keskusteluanalyysin käsitteistöä, mikä tarkoittaa, että tutkielma ei ole täysin keskusteluanalyyttinen, vaan että tutkielman materiaalina toimivaa keskustelua analysoidaan keskusteluanalyysissä käytettävän terminologian pohjalta. Keskusteluanalyysin (conversational analysis) kehittivät 1960-luvulla Harvey Sacks, Emanuel Schegloff ja Gail Jefferson. Keskusteluanalyysissä keskitytään tutkimaan muun muassa keskusteluissa esiintyviä sekvenssejä, vuoronottoja, korjauksia ja preferenssirakenteita. Keskusteluanalyysi on kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä, jossa hyödynnetään empiirisiä materiaaleja, kuten esimerkiksi litterointeja oikeista keskusteluista. Tässä tutkielmassa on hyödynnetty keskusteluanalyysin lisäksi myös pragmaattista analyysiä, mikä tarkoittaa sitä, että keskustelussa ei ole ainoastaan keskitytty kirjaimellisiin merkityksiin, vaan analysoimisessa on otettu huomioon, mitä keskustelussa tapahtuu käytännössä ja mitä epäsuoria ja suoria tekijöitä vaikuttaa lausuntojen taustalla. Tutkielman tulokset osoittavat, että koodinvaihdolla on useita eri toimintoja, jotka edesauttavat keskustelun sujuvuutta. Koodinvaihtoa käytetään yleensä, kun siteerataan muiden henkilöiden puhetta suoraan, sillä silloin sanoman viesti ei muutu eikä puhujan tarvitse nähdä vaivaa kääntääkseen puhetta, jos kaikki keskustelunosallistujat ymmärtävät samoja kieliä. Toiseksi, koodinvaihto esiintyy yleensä silloin, kun haetaan sanoja tai oikeaa termiä. Jos oikea sana ei löydy keskustelun pääkielellä, voi olla helpompi vaihtaa koodi toiseen kieleen, jonka kaikki keskustelunosallistujat hallitsevat ja jolla oikea sana löytyy, niin että keskustelu ei keskeydy. Koodinvaihto on myös riippuvainen teemasta, sillä keskustelusta nousee esiin selkeästi kolme teemaa: Videoprojekti Visual Jockey, Linuksen puhelimen sisältö sekä kalenteri ja niin kutsuttu to do-lista, joiden yhteydessä vaihdetaan koodia useammin muihin aihealueisiin verrattuna. Koodinvaihtoa voidaan myös käyttää vahvistamaan lausuntoa, mikä tarkoittaa sitä, että vaihtamalla koodia halutaan painottaa lausunnon sanomaa ja osoittaa tunteita, joita siihen liittyy. Viimeiseksi, yksi koodinvaihtoon johtavista syistä on laukaisu, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi paikan- tai tuotenimi, joillain muulla kuin keskustelun pääkielellä voi laukaista koodinvaihdon. Tiivistettynä keskustelunosallistujat, Alma ja Linus vaihtavat koodia aktiivisesti ruotsin, suomen ja englannin välillä, jotka ovat keskustelussa esiintyvät kontaktikielet. Heidän keskustelunsa on sujuvaa eikä se häiriinny koodinvaihdosta, vaan on selkeästi luonnollinen ilmiö heidän keskustelussaan, minkä osoittavat muun muassa useat myötäilyt.
  • Aaltomaa, Nelli (2020)
    Tässä tutkielmassa tutkin suomenruotsalaista viittomakieltä Humanistisessa ammattikorkeakoulussa syksyllä 2018 opiskelleiden opiskelijoiden näkemyksiä omasta kielitaitotasostaan sekä kielenoppimisestaan. Tutkimusryhmän opiskelijat osallistuivat kukin Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan tulkkikoulutusprojektiin, jonka tavoitteena oli kouluttaa lisää suomenruotsalaista viittomakieltä tulkkaavia tulkkeja ja siten elvyttää suomenruotsalaista viittomakieltä. Tutkimuksessa selvitetään, miten opiskelijat arvioivat kielitaitoaan suomenruotsalaisessa viittomakielessä hyödyntäen arvioissaan Euroopan neuvoston luomia kielitaitotasokuvauksia kolmessa kielen eri osa-alueessa, jotka ovat kielen ymmärtäminen, kielen tuottaminen sekä vuorovaikutus. Tämän lisäksi selvitetään, kuinka opiskelijat kuvailevat suomenruotsalaisen viittomakielen oppimistaan. Tutkimukseen osallistui internetissä julkaistuun kyselylomakkeeseen vastaamalla 15 opiskelijaa, jotka olivat syksyllä 2018 iältään 19–58-vuotiaita. Tulosten analysointia varten jaoin opiskelijat kolmeen ryhmään sen perusteella, kuinka kauan he olivat opiskelleet suomenruotsalaista viittomakieltä. Ryhmä 1 oli aloittanut kielen opiskelun vuonna 2018 opintojen alkaessa, ryhmä 2 oli opiskellut kieltä 1–5 vuoden ajan, ja ryhmä 3 oli opiskellut kieltä vähintään 15 vuoden ajan. Tutkimustulosten mukaan ryhmän 1 valitsemat kielitaitotasot vaihtelivat tasojen A2 ja C1 välillä, ja yleisimmin valitut tasot olivat B1 ja B2. Ryhmässä 2 opiskelijat olivat valinneet kielitaitotasot B1-C1, ja kaikkien opiskelijoiden valitsemat taitotasot olivat keskimäärin korkeammat verrattuna ensimmäiseen ryhmään. Ryhmä 3 valitsi kaikista opiskelijaryhmistä keskimääräisesti korkeimmat tasot, joskin taitotasot vaihtelivat ryhmässä tasojen A2 ja C2 välillä. Tutkimustulokset osoittavat, että opiskelijat valitsivat taitotasokseen sitä korkeamman tason, mitä kauemmin he olivat suomenruotsalaista viittomakieltä opiskelleet. Tulosten mukaan erot eri ryhmien välillä eivät kuitenkaan olleet kovin merkittäviä. Opiskelijoiden näkemyksissä omasta kielenoppimisestaan selkeinä yksittäisinä asioina erottuivat muun muassa kasvavan viittomavaraston merkitys, suomalaisen viittomakielen vaikutus sekä haasteet kommunikoida sellaisten viittojien kanssa, joiden murre tai kielen tyyli erosi oppijan omasta.
  • Katajainen, Salla (2023)
    I undersökningen granskas den savolaxiska expansionens (år 1570–1660) påverkan på ortnamn i svenska Finnskogen. Tjugo ortnamn som har sitt ursprung i finska språket identifierades i ett område i Vämland som omfattar 69,5 km². Jag analyserar ortnamnen ett i taget. Namnen är delats i olika grupper: Namnens stuktur (inklusive sammansättningar, epexegetiska namnled, finskans och svenskans plats i namnet och namnsuffix), fonetisk anpassning (inklusive fonetiska lånord och diftonger) och finska namn som inte har ändrats. Resultaten visar att finska och svenska språket har förenats i skogsfinnarnas ortnamn. Oftast förenas finska och svenska fonetiskt. Det innebär att de finska namnen skrivs med svensk ortografi och utta-las med svenskt uttal. I vissa av namnen finns det även ett epexegetiska namnled, vilket innebär att namnets suffix ges på svenska efter det finska namnet. Dessa epexegetiska namnled berättar för svenskspråkiga vad platsen är. Bland de tjugo undersökta namnen finns det namn som inkluderar namnlederna -lamp, -lamm, -la och -so, vilka kommer från finska språket. Bland ortnamnen finns också ett ortnamn som är helt finskt. I materialet ingår även en intervju med en kvinna som bor i Finnskogen. Med hjälp av henne granskas hur ortnamn uttalas i dag i Finnskogen. Enligt henne är de flesta i Finnskogen vana med finska ort-namn, men de förstår ändå inte vad de finska ortnamnen betyder. De ortnamn som analyseras jämförs med ortnamn som finns i den norska Finnskogen och studerats i en doktorsavhandling. Det finns ett identiskt ortnamn, åtta ortnamn som liknar varandra och ett namn som har samma namnled i norska och svenska Finnskogen.
  • Lindberg, Henni (2021)
    Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia lukiolaisten mielipiteitä mahdollisesta ruotsin suullisen kielitaidon osakokeesta ylioppilaskirjoituksissa Suomessa. Vaikka suullista kielitaitoa opetetaan osana lukion kielten kursseja, ei se kuitenkaan sisälly yhdenkään kieliaineen ylioppilaskokeeseen. Syynä tähän voidaan nähdä muun muassa suullisen kielitaidon arvioinnissa esiintyvät haasteet, joita kartoitan tarkemmin teoriaosiossani. Tutkimustani pohjustaa myös ensi vuonna toimeenpantava lukion opetussuunnitelma (LOPS2019) sekä suullisen kielitaidon arvioinnin tulevaisuuden näkymät ylioppilaskokeessa. Sen lisäksi, että tutkin lukiolaisten ajatuksia ja mielipiteitä suullisen kielitaidon kokeesta osana ylioppilaskokeita, tutkin myös näihin ajatuksiin johtavia tekijöitä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lukiolaiset haluaisivat lisää suullisia harjoituksia ruotsin tunneille. Koska lukiolaisten mielipiteitä suullisesta ylioppilaskokeesta on tutkittu kuitenkin vain melko suppeasti, olen päättänyt tarkastella lukiolaisia laajemmin neljästä eri kaupungista: Vaasasta, Tampereelta, Helsingistä sekä Jyväskylästä. Asuinalueen lisäksi kartoitan myös oppimäärän sekä taitotason yhteyttä lukiolaisten mielipiteisiin. Olen kerännyt tutkimusaineistoni Google Forms -kyselyn avulla ja analysoin sitä sekä laadullisin että määrällisin tutkimusmenetelmin. Määrällisen analyysin lisäksi käytän tutkimusmenetelmänäni laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksestani selvisi, että lukiolaisten mielipiteet ylioppilaskokeen suullisesta osakokeesta jakaantuvat sekä positiivisiin että negatiivisiin. Vaikka suuri osa näkee suullisen kielitaidon tärkeänä kielen osa-alueena, pitää osa lukiolaisista suullista koetta liian stressaavana ja haastavana. Kaksikielisessä Vaasassa lukiolaiset käyttävät ruotsia useammin ja monipuolisemmin koulun ulkopuolella, minkä lisäksi suurin osa vaasalaisista aikoo kirjoittaa ruotsin ylioppilaskokeissa. Ilmiö on kuitenkin päinvastainen Jyväskylässä ja Tampereella, joissa suurin osa vastanneista ei aio kirjoittaa ruotsia ylioppilaskokeissa eikä osallistua ruotsin suulliselle kurssille. Ruotsinkielisen väestön määrällä voidaan täten nähdä jonkinlainen yhteys kyseisessä kaupungissa asuvien lukiolaisten ajatuksiin. Myös oppimäärällä ja kielitaidolla nähdään olevan yhteys lukiolaisten ajatuksiin suullisesta ylioppilaskokeesta. Suurin osa B-ruotsia opiskelevista lukiolaisista ei aio osallistua ruotsin kirjoituksiin tai puhekurssille, kun taas A-ruotsin lukijoiden tilanne on päinvastainen. Tämän lisäksi lukiolaisten taitotason voidaan nähdä vaikuttavan mielipiteisiin niin, että ne, jotka osaavat kieltä paremmin, suhtautuvat myös suullisen kielitaidon testaamiseen ylioppilaskokeissa positiivisemmin.
  • Grönroos, Ella (2024)
    Syftet i denna studie är att kartlägga vilket slags finlandismer som förekommer i talspråkskorpusen Talko och i vilka sammanhang de används. Som material används intervjuer i Talko som har samlats in inom ramen för projektet Spara det finlandssvenska talet. Jag har använt mig av den s.k. x-taggen med vilken jag har granskat de tjugo vanligaste finlandismerna i Talko. Därefter har jag ordnat de tjugo vanligaste finlandismerna i tabellen enligt deras frekvens. Metoden som används i avhandlingen är korpuslingvistik. Jag kombinerar kvantitativa och kvalitativa analyser för att kunna analysera både frekvenser av finlandismer och de kontexter de förekommer i. Det som framgår av analysen är att den största och vanligaste gruppen av finlandismer är absoluta finlandismer med 477 belägg i korpusen. Den näst vanligaste gruppen av finlandismer är översättningslån från finska med 203 belägg i korpusen och den minsta gruppen av finlandismer utgörs av semantiskt förskjutna och statistiska finlandismer med sammanlagt 156 belägg i korpusen. De sammanhang där de tjugo vanligaste finlandismerna förekommer i är informella intervjuer som kan liknas vid vardagliga samtal. Finlandismerna som studeras används därmed i en kontext som den finlandssvenska språkvården inte i sig vill påverka. De belägg på finlandismer jag har analyserat följer den svenska syntaxen och var interaktionellt omarkerade vilket tyder på en etablerad användning av dessa finlandismer. Förslag på framtida forskning är att relatera frekvensen och användningen av finlandismer till informanternas bakgrund, vad gäller t.ex. ort och ålder. Dessutom kan man utforska hur finlandismer formar och upprätthåller den finlandssvenska identiteten, särskilt bland olika generationer av talare.