Browsing by study line "Suomenkielinen opintosuunta"
Now showing items 41-42 of 42
-
(2021)Wonders or prodigies – unusual events such as strange births, apparitions, comets, and natural disasters, often understood as divine signs and warnings – were the subject of intense fascination and religious and political commentary in late 15th and 16th-century Europe. Works describing, collecting, and interpreting wonders circulated widely in different editions and translations. In the present study, I examine the works of two Elizabethan translators: Abraham Fleming, who translated two Latin treatises on comets and earthquakes by the Catholic bishop Friedrich Nausea in 1577 and 1580, and Stephan Batman, who published a translation and continuation of the Reformed Conrad Lycosthenes’s lengthy chronicle of prodigies in 1581. These influential Latin wonder books and their translations provide a varied look into 16th-century writings on wonders, which crossed linguistic and confessional borders alike and were linked to various discussions, from Reformation polemics to scientific and theological considerations about the natural and supernatural causes of unusual phenomena in nature. As translators, Fleming and Batman not only made their sources available in English but also made them their own by making various alterations, omissions, and additions to the texts. Previous studies of wonder literature have tended to either underappreciate this active role of early modern translators or be imprecise in identifying the nature and extent of the changes made by them. By analysing and comparing the translations by Fleming and Batman to their source texts, it is possible to gain a more accurate and detailed understanding of how and for what purposes they appropriated and transformed the works they translated. Fleming and Batman were able to both develop themes originally present in their sources and introduce new material and aims for the works. Fleming translated Nausea’s treatises to comment on two contemporary wonders and, wanting to emphasise their supernatural nature, first subtly altered and later directly criticised Nausea’s discussions of natural causes while praising his supernatural interpretations and translating additional writings by Nausea that focused further on apocalyptic themes. Meanwhile, Batman was able to tailor Lycosthenes’s wonder chronicle to a specifically English Protestant audience by supplementing it with anti-Catholic material and entries on English history. By developing Lycosthenes’s themes of divine judgement and having this augmented chronicle build up to the reign of Elizabeth I, Batman utilized it as a foundation for his Elizabethan continuation of the work, in which he called for stricter measures against religious nonconformism in England.
-
(2020)Tutkimus koskee nk. yöpakkaskriisiä vuonna 1958, jolloin Neuvostoliitto pyrki kaatamaan K.-A. Fagerholmin III hallituksen, jolla oli 2/3 eduskunnan tuki. Hallitus syntyi kesän 1958 eduskuntavaalien jälkeen ja hallituksessa olivat kaikki puolueet paitsi kommunistit ja SDP:n oppositio. Neuvostoliitto ei hyväksynyt kaikkia uuden hallituksen ministereitä ja osoitti tämän uhkaamalla katkaista Suomen ja Neuvostoliiton väliset taloussuhteet. Suomen valtionjohdon suhtautuminen Neuvostoliiton painostukseen oli jakaantunut. Fagerholmin III hallitus pyrki pysymään vallassa, mutta presidentti Kekkonen tuki Neuvostoliiton pyrkimyksiä kaataa hallitus omista intresseistään johtuen. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millainen taloudellinen riski Suomelle olisi ollut Neuvostoliiton kaupan loppuminen ja mitä mahdollisuuksia sen korvaamiseen oli. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka tärkeää Suomen kauppa Neuvostoliitolle oli. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan sitä, miten eri osapuolet olivat tunnistaneet yöpakkaskriisiin liittyvän taloudellisen riskin ja miten nämä osapuolet toimivat. Toimijoina tässä kriisissä olivat presidentti Kekkonen, maan hallitus, virkamieskunta, puunjalostus- ja metalliteollisuus sekä Neuvostoliitto. Pääalkuperäislähteenä on käytetty ulkoministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton, Suomen Metalliteollisuusyhdistyksen, Urho Kekkosen, Päiviö Hetemäen, Johannes Virolaisen ja Foreign Relations of the United States arkistoja. Suomelle viennin loppuminen Neuvostoliittoon olisi merkinnyt taloudellisia haasteita, mutta tilanne ei missään nimessä olisi ollut ylitsepääsemätön. Puunjalostusteollisuuden tuotteiden vienti olisi voitu suunnata länsimarkkinoille. Laivojen vienti olisi osittain korvattu kotimaisilla uusinvestoinneilla. Maailman taloudellinen tilanne oli suotuisa ja Suomen tilannetta vielä edesauttoi mm. vuotta aikaisemmin tehty suurdevalvaatio ja länsikaupan vapautuminen. Lisäksi Neuvostoliiton vienti Suomeen oli lähes kokonaan raaka-aineita, jotka olivat olleet muualta hankittavissa. Suomi olisi todennäköisesti selvinnyt talouden kannalta melko helposti, jos Neuvostoliiton kauppa olisi päättynyt. Neuvostoliiton päätös lopettaa kauppa olisi ollut hyvin epätodennäköinen, koska se sai Suomelta tuotteita, jotka olivat muista länsimaista vientikiellossa, mm. laivoja ja kaapelia. Lisäksi bilateraalinen kauppa, jos se oli tasapainossa, ei vaatinut valuuttaa. Kellään suomalaisella osapuolella ei ollut kokonaiskäsitystä Neuvostoliiton kanssa käydystä kaupasta ja sen korvattavuudesta. Tämän tutkimuksen puitteissa ei pystytty selvittämään syytä, miksi Fagerholmin hallitus ei tehnyt tuollaista selvitystä. Selvitys olisi vahvasti tukenut hallitusta. Sen sijaan Neuvostoliitolla oli kohtuullisen hyvä kokonaisnäkemys tilanteesta. Suomalaisista osapuolista presidentti Kekkonen ja puunjalostusteollisuus toimivat tehokkaasti pyrkien ratkaisemaan yöpakkaskriisin omien päämääriensä mukaisesti. Maan hallitus ja metalliteollisuus eivät selvittäneet tilannetta omilta kannoiltaan kokonaisvaltaisesti. Niiltä selvästi puuttui yhtenäinen ja päämäärätietoinen toimintamalli. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan erilaisista näkökulmista sekä kaupan vaihtoehdoista. Aiemmin ei ole myöskään selvitetty, mikä oli eri toimijoiden kokonaiskäsitys Neuvostoliiton kanssa käydyn kaupan kokonaisriskistä ja miten nämä toimijat toimivat yöpakkaskriisissä.
Now showing items 41-42 of 42