Browsing by Title

The concept of Content and Language Integrated Learning (CLIL) has been rapidly adopted in Finland and received with positivity. Having high quality CLIL materials is seen as one of the most essential components of a successful CLIL programme. However, the challenges of producing materials for teaching through a foreign language have widely been acknowledged and have remained for at least three decades. Finland is, in fact, behind many other European countries in terms of CLIL materials production. This study sets three main objectives to address the research gap in CLIL materials design. The first objective is to find out the types of materials teachers use in lower secondary CLIL classrooms in Finland. The second and third objectives are to identify and to evaluate teachers’ approaches to text modification. The study focuses on five secondary teachers who teach non-language subjects to grades 7-9 in English. The qualitative data consist of thematic interviews and teaching materials designed by the participants. A thorough review of over 60 studies is conducted in order to provide a theoretical framework for the evaluation of input modification strategies. The results show that the participants commonly employ these four types of materials: 1) textbooks in Finnish, 2) textbooks in the target language, 3) self-written materials, and 4) adaptations of authentic materials. In the case of adapting authentic materials, the study identified all three main approaches to text modification: simplification, elaboration and rediscursification. All participants used some types of rediscursification strategy. Regardless of their previous teaching experience, most participants use elaboration, though the choice of its substrategy is limited to adding redundancy by paraphrasing. More experienced teachers seem to avoid using simplification strategies whilst less experienced teachers adopt a wide range of strategies of simplification. This study can provide the professionals in the field of CLIL education (e.g. material writers, publishers) with an insight into the reality of how the materials are used by CLIL practitioners. The results may also contribute to CLIL teacher education and in-service training by informing teachers of the commonly used input modification strategies and raising awareness of the effectiveness of these techniques.

Tutkielman tavoitteena on analysoida nuorten eteläkorealaisten aikuisten kokemuksia tavoitteiden saavuttamisesta ja saavuttamisen tarpeesta. Näkökulmana käytetään teoriaa kulttuurien ulottuvuuksista ja kulttuurisista arvoista, joiden kautta eri kulttuureja on mahdollista vertailla niiden yksilökeskeisyyden eli individualismin ja yhteisöllisyyden eli kollektivismin kannalta. Tutkimus pyrkii hahmottamaan, miten eteläkorealaiset aikuiset kokevat tavoitteiden saavuttamisen korealaisessa yhteiskunnassa, jonka on kuvailtu asettavan erityisesti nuorten sukupolvien harteille merkittäviä paineita niin opiskelun kuin työelämänkin saralla. Tutkimuksen taustalla ja punaisena lankana kulkee teoria Koreasta maana, jossa kulttuurin individualistiset ja kollektivistiset elementit ovat näkyvillä samanaikaisesti muodostaen monella tapaa uniikin yhtälön perinteisiä konfutselaisia arvoja ja modernia, länsimaalaistunutta elämäntyyliä. Tutkielma esittelee individualismin ja kollektivismin peruskäsitteiden lisäksi juuri korealaiselle kulttuurille erityisiä kollektivismin ja individualismin erityispiirteitä ja pohtii niitä motivaatioteorian ja korealaisen nyky-yhteiskunnan näkökulmasta. Tutkielma ammentaa kulttuurintutkimuksen lisäksi mm. psykologiasta ja yhteiskuntatieteistä, sekä uutisartikkeleista ja sosiaalisesta mediasta, jotka rikastuttavat teoriataustaa ajankohtaisuudellaan ja ihmisläheisyydellään. Varsinaiseksi tutkimusmetodiksi on valittu narratiivinen tutkimus, jonka vahvuus on niin ikään mahdollisuudessa kuulla vastaajia suoraan heidän omien kertomustensa kautta. Narratiivit on koottu sähköisellä kirjoituspyynnöllä, ja sen kautta tarinansa jakoi yhteensä kuusi nuorta korealaista, joiden joukossa on sekä opiskelijoita että jo työelämään siirtyneitä. Sekä kirjoituspyyntö että saadut tarinat on kirjoitettu koreaksi. Narratiivien kautta välittyviä kokemuksia tavoitteiden saavuttamisesta analysoidaan teemoittelun ja kategorisoinnin keinoin. Keskeisiksi teemoiksi kerätyissä narratiiveissa nousevat se, millaisina suorittajina nuoret korealaiset itsensä näkevät, kuinka he kokevat ympäröivän korealaisen yhteiskunnan vaikuttavan tavoitteiden saavuttamiseen, ja millaisia syitä heillä on tavoitteidensa taustalla. Tavoitteiden saavuttaminen on vahvasti osa heidän minuuttaan, ja siinä yhdistyivät niin yhteisölliset periaatteet kuten yhteiskunnan auttaminen, että yksilöllisemmät unelmat ja oman sydämen seuraaminen. Vertautuminen muihin värittää korealaisten saavutuskokemuksia ja esimerkiksi hyvään yliopistoon pääsemistä pidetään tärkeänä etappina ja päämääränä. Samanaikaisesti tavoitteiden saavuttamisen pakollisuus sekä suorituspaineet herättävät lannistusta, jossa heijastuu vahvasti korealaisen yhteiskunnan kilpailuhenkisyys. Tutkielma tuottaa yksityiskohtaista tietoa siitä, kuinka korealaisen yhteiskunnan suorituskeskeisyys heijastuu nuorten aikuisten kokemuksiin heidän tavoitteidensa saavuttamisesta ja myös heidän minäkuvastaan. Myös individualististen ja kollektivististen elementtien yhteenkietoutuminen korealaisessa kulttuurissa tuodaan esiin konkreettisin esimerkein ja sanoin vastaajien omista tarinoista.

Tämä tutkielma tarkastelee aistiverbien koleksifikaatiotyyppejä Itämeren kielialueen kielissä, eli miten tämän kielialueen kielet erottelevat aistiverbien perusmerkityksiä leksikaalisesti, ja toisaalta mitä perusmerkityksiä kielet ilmaisevat samalla lekseemillä, eli koleksifikoivat. Tutkielma edustaa sekä leksikaalista typologiaa että areaalista kielitiedettä. Aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu areaalisia koleksifikaatiotyyppejä, niin aistiverbien kuin muidenkin semanttisten kenttien kohdalla. Itämeren kielialueen kielet ovat olleet kontaktissa tuhansia vuosia ja niistä löytyy monia areaalisia piirteitä, ulottuen fonologiasta leksikkoon. On myös esitetty, että alueen uralilaiset kielet ovat indoeurooppalaistuneet kontaktin myötä, ja toisaalta alueen indoeurooppalaisista kielistä on löydetty uralilaisia piirteitä. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, onko Itämeren kielialueen kielissä havaittavissa jaettuja aistiverbien koleksifikaatiotyyppejä, ja onko koleksifikaatioissa havaittavissa ns. indoeurooppalaistumista tai uralilaistumista. Tutkielmassa verrataan Itämeren kielialueen kieliä sekä keskenään että verrattuna sukukieliin, joita puhutaan alueen ulkopuolella. Tutkielman aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa äidinkielisiä puhujia pyydettiin kääntämään omalle äidinkielelleen englanninkielisiä lyhyitä lauseita, joissa esiintyi aistiverbejä. Lopullinen aineisto sisältää 199 vastausta 40 kielellä, joista kahdeksan on uralilaisia kieliä ja 32 Euroopassa puhuttavia indoeurooppalaisia kieliä. Itämeren kielialueen kielistä tutkimuksessa on edustettuna 14 kieltä, jotka kuuluvat viiteen eri kielihaaraan. Itämeren kielialueen ulkopuoliset kielet aineistossa muodostavat kontrolliryhmän, jota vasten kielikontaktien mahdollisia vaikutuksia voidaan verrata. Analyysissä jokaisesta kielestä tunnistettiin mahdolliset koleksifikaatiot, ja kieltenvälinen vertailu tapahtui sekä kielihaaran että -kunnan tasolla. Itämeren kielialueen kieliä verrattiin sekä suhteessa toisiinsa että suhteessa alueen ulkopuolella puhuttuihin sukukieliin. Tutkimuksesta selviää, että Itämeren kielialueen kielet eivät jaa yhtä yhteistä aistiverbien koleksifikaatiotyyppiä, vaan kielistä löytyy useita erilaisia tyyppejä. Tulokset osoittavat myös, että koleksifikaatiotyypit ovat hyvin samanlaisia samaan kielihaaraan kuuluvien lähisukukielten kesken. Osa Itämeren kielialueen kielistä kuitenkin poikkeaa huomattavasti lähisukukielistään, ja koleksifikaatiotyypeistä löytyy yhtäläisyyksiä myös kielisukulaisuusrajojen yli. Sama koleksifikaatiotyyppi löytyy mm. ruotsista, virosta ja meänkielestä, jotka samalla poikkeavat lähisukukielistään. Myöskin latvia ja liettua poikkeavat toisistaan, ja liettuan koleksifikaatiotyyppi muistuttaa slaavilaisista kielistä löytyvää mallia. Osa tuloksista näyttää heijastelevan kielikontaktien vaikutusta. Tutkimuksesta selviää myös, että osa koleksifikaatiotyypeistä on hyvin yleisiä kielikunnasta ja -haarasta riippumatta, joten kielikontakti ei välttämättä ole ainoa yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia selittävä tekijä.

This thesis investigates the affective economies present in Danish-Greenlandic encounters when the Danish-Greenlandic relationship is discussed, in order to understand how certain feelings are constitutive of Danish colonial aphasia. Moreover, inspired by Indigenous research ethics and methodologies, the author employs a reflexive research approach to scrutinize her positionality and to start a discussion about epistemic injustice within Danish academia. In the study, colonial aphasia is theorized as an occlusion of knowledge and a conceptual dissociation with coloniality, which results in the inability of previous colonial powers to link present postcolonial issues with colonialism. The sources consist of namely a recorded conversation as well as autoethnography produced throughout the thesis process. By employing analytic autoethnography, the study shows how feelings of protectiveness, entitlement, shame and guilt are circulated by the author, a Dane, vis-à-vis Greenlandic people when discussing the Danish-Greenlandic relationship. The study concludes that feelings of protectiveness, entitlement and shame are present as coloniality, but that the Dane perceives coloniality as existing through the struggles of the Other, or as structural, but not as present within us as individuals. Consequently, these feelings are constitutive of colonial aphasia. Finally, the study suggests that the absence of researcher reflexivity in Danish research focusing on Danish-Greenlandic contexts is ultimately sustaining epistemic injustice. Concludingly, the study argues that employing reflexivity and introspection to investigate the particular is not only apt in understanding Danish colonial aphasia, but also in scrutinizing our own colonial complicity as Danish students and researchers investigating Greenlandic or Danish-Greenlandic contexts.

Tutkielma käsittelee suomalaisen Moomin Language School -kielenoppimispalvelun oppisisältöjä sen tarjoamissa opetusmateriaaleissa sekä lapsille suunnatussa digitaalisessa oppimissovelluksessa. Varhaisessa kielenopetuksessa suositellaan käyttämään erityisesti toiminnallisia ja leikinomaisia oppimistapoja. Opetussuunnitelmassa toiminnallisten työtapojen lisäksi mainitaan erityisesti musiikki, draama, pelit ja liike. Digitaalinen opetus on nykyään osa niin koulujen kuin päiväkotienkin arkea ja myös kielenopetuksessa digitaalinen oppiminen on arkipäiväistynyt. Lasten omaksuessa digitaalisten laitteiden käytön jo varhaisessa iässä, on laadukkaiden, oppimista tukevien, digitaalisten oppimisympäristöjen käyttö opetustarkoituksessa perusteltua. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia aktiviteetteja Moomin Language School-oppimisympäristö tarjoaa ja miten ne vastaavat niitä varhaisen kielenoppimisen opetustapoja, joita opetussuunnitelmat painottavat. Lisäksi tutkitaan digitaalisen oppimissovelluksen ominaisuuksia aiempien tätä aihetta koskevien tutkimusten pohjalta. Aineisto muodostuu Moomin Language School-palvelun materiaaleista. Palvelu tarjoaa opetusmateriaalia 50 viikolle, sisältäen tuntisuunnitelmat 50 opetustuokiolle sekä digitaalisen sovelluksen lapsen käyttöön. Palvelu on suunnattu 3–10-vuotiaille lapsille ja sitä tarjotaan esimerkiksi päiväkotien ja peruskoulun alaluokkien englannin opetuskäyttöön. Analysoitavana oli opetustuokioiden opettajalle räätälöidyt tuntimateriaalit sekä digitaalinen sovellus. Tuntisuunnitelmien eri aktiviteetit analysoitiin niiden sisältämien elementtien perusteella. Tutkittuja elementtejä olivat puhuminen, liike, musiikki, riimit, draama ja aktiviteeteissa käytetyt välineet. Eri elementtien esiintyvyys ja määrä koottiin taulukkoon. Tutkimus soveltaa pääosin laadullista sisältöanalyysia, jonka avulla kuvataan yksityiskohtaisesti niin yksittäisiä tuntiaktiviteetteja kuin digitaalisen sovelluksen tehtävätyyppejä. Tutkimus osoittaa, että varhaisen kieltenopetuksen menetelmät olivat laajalti käytössä opetustuokioiden aktiviteeteissa. Leikinomaisuus ja toiminnallisuus olivat läsnä tutkittujen opetustuokioiden tuntisuunnitelmissa. Digitaalisen sovelluksen tehtävät sisälsivät elementtejä, joiden voi katsoa tukevan lapsen englannin kielen oppimista. Pohdittavaksi kuitenkin jää, ovatko aktiviteetit sekä digitaalisen sovelluksen tehtävät optimaalisia koko kohderyhmälle vai olisiko palvelun aiheellista tuottaa erilaista sisältöä eri ikäryhmille.

The linguistic landscape of an area is indicative of its contemporary culture and linguistic identity. The purpose of this study is to provide an illustration of the linguistic landscape of central Helsinki and to demonstrate the ways in which the linguistic landscape of a city can be researched by examining the advertisements from different points of contact in the city to enable a generalization of its linguistic routines. Additionally, the thesis aims to demonstrate the complex relationship between English and Finnish in the capital city of Finland, as well as provide insight into the role of English as a global marketing language. Previous research on multilingual marketing and the role of English in the Nordic countries, central Europe, and Southeast Asia has resulted in findings that display the vast influence of English in the linguistic space of non-native English-speaking countries. Research also shows that the linguistic practices of governmental institutions can be affected by language policies and as such can be different from the community-driven linguistic routines of advertisers, which is why this study focuses on only the commercial linguistic landscape. Furthermore, advertisements can be considered as the most accurate representation of an area’s linguistic identity, as competitors in the free market must use effective marketing strategies to connect with their demographic. The data of the study consisted of 366 phrases collected from 80 advertisers. The data was analyzed with a mixed methods approach, of which the quantitative part found English to cover 40% of all phrases in advertisements in Helsinki. The qualitative content analysis found English to be prioritized by advertisers more often than Finnish, which was the most significant finding of the study as it indicated that when advertisers do use English, they want it to be seen. Advertisers used English as the language of brand management and to cater to tourists, whereas the role of Finnish was to provide detailed information and in-depth descriptions. The study also found variation by area in Helsinki and recognized a correlation with the amount of English used in an area and the area’s geographical proximity to the center of the city, where most tourist attractions and entertainment districts are located. Future studies could replicate the methodology of this study in a different non-native English-speaking city to continue the research on the role of English as a global marketing language.

Tutkielma käsittelee viestinnällistä opetusta kiinan kielen opetuksessa sekä opettajien omia käsityksiä omasta opetuksestaan. Suomessa yleinen opetussuuntaus on ollut hyvin pitkään mm. sosiokonstruktivistinen ja viestinnällinen kielenopetus on yksi tapa toteuttaa sen mukaisia periaatteita. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten paljon opettajat hyödyntävät viestinnällistä opetusta kiinan kielen opetuksessa ja miten heidän omat käsityksensä opetuksesta mahdollisesti poikkeavat todellisuudesta opetustilanteissa. Tutkimustavaksi valikoitui tapaustutkimus, jonka puitteissa yhdistettiin tutkimusmenetelmiä. Luonteeltaan tutkielma on kvalitatiivinen. Ensin pyrittiin kartoittamaan yleistilannetta kiinan kielen opetuksessa kyselyllä. Varsinaisen tutkimuksen menetelminä toimivat kiinan kielen opetustuntien observointi luokissa ja opettajien haastattelut. Observoinnin suunnittelussa sekä toteutuksessa hyödynnettiin KIELO tutkimuksen kyselyssä mainittuja aihealueita, joiden kautta pyrittiin selvittämään, mitkä viestinnälliselle opetukselle tavanomaiset tekijät toteutuivat opetuksessa. Haastatteluissa kerättiin opettajien omia käsityksiä opetuksesta ja niitä vertailtiin observoinnissa kerättyyn aineistoon. Tutkimuskohteena olivat oppilaitokset Helsingissä. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että kiinan kielen opettajat eivät pääosin käyttäneet viestinnällisiä opetusmenetelmiä opetuksessaan. Heidän oma käsityksensä viestinnällisestä opetuksesta poikkesi myös jonkin verran lähdekirjallisuudesta. Opetuksen keskipisteenä oli opetusmateriaali, joka ikään kuin määritti opetuksen tahdin ja sisällön. Myöskään opettajien laatimat tehtävät eivät aina tukeneet viestinnällistä vuorovaikutusta vaan niiden tarkoitus oli harjoitella opittuja rakenteita. Tutkimuksesta kävi ilmi, että opettajat pitivät oppilaiden kiinan kielen taidon osaamista tärkeänä. Muihin viestintätaidon aihealueisiin kiinnitettiin vähemmän huomiota.

Tämän tutkielman tarkoituksena on verrata The Simpsons – sarjan kahden tuotantokauden ranskankielisiä dubbauksia toisiinsa, sekä alkuperäiseen englanninkieliseen versioon. Toinen käännöksistä on ranskalainen ja toinen quebeciläinen. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat kulttuurisidonnaisten käsitteiden käännökset ja niissä käytetyt käännösstrategiat. Kulttuurisia viittauksia on sekä kielellisiä että kielenulkoisia. Työn pyrkimyksenä on selvittää, ovatko kääntäjät valinneet käännösstrategioita, joilla he ovat korostaneet kohdemaan kulttuuria, vai ovatko he pyrkineet pysymään mahdollisimman lähellä alkuperäistä versiota. Lähtökohtana on ajatus siitä, että Quebecin tiukasta kielipolitiikasta johtuen quebeciläinen versio sisältää todennäköisesti enemmän kohdekulttuuria korostavia viittauksia. Korpuksen kahta tuotantokautta erottaa 19 vuotta, joten tämä työ tutkii myös sarjan mahdollisia kielellisiä muutoksia eri tuotantokausien välillä. Työn teoreettinen viitekehys pohjautuu Jean-Paul Vinay’n ja Jean Darbelnet’n käännösstrategioiden luokitteluun ja työssä määritellään tarkemmin analyysiosiossa käytetyt kulttuurisidonnaiset viittaukset. Empiirisessä tutkimusosassa käsitellään kulttuurisidonnaisia viittauksia ensin kvantitatiivisesti, minkä jälkeen niitä tutkitaan lähemmin esimerkkien avulla. Ensimmäisessä osassa käsitellään uudissanoja, toisessa osassa puhekielen termejä ja kolmannessa osassa tarkastellaan kielenulkoisia kulttuuriviittauksia. Tutkimustulokset osoittavat, että kielenulkoisissa kulttuuriviittauksissa ranskalaisissa dubbauksissa on korostettu kohdekulttuuria enemmän kuin quebeciläisissä dubbauksissa, sillä amerikkalainen kulttuuri on quebeciläisille tutumpi kuin ranskalaisille. Kielellisissä kulttuuriviittauksissa tämä kuitenkin vaihtelee. Quebeciläinen kääntäjä kääntää usein sananmukaisesti ja käyttäen alkuperäisen sanan rekisteriä, kun taas ranskalainen kääntäjä korostaa sarjan yleistä puhekielistä tyyliä, lisäämällä myös puhekielen sanoja, jotka eivät ilmene missään muodossa alkuperäisessä dialogissa. Tämä viittaa siihen, että quebeciläinen kääntäjä on uskollisempi alkuperäiselle versiolle, mutta korpuksesta löytyy myös tapauksia, jossa quebeciläinen kääntäjä käyttää regionalismeja ja vapaata käännöstä, jotka päinvastoin korostavat kohdekulttuuria. Jälkimmäisen tuotantokauden lyhemmistä episodeista johtuen kielellisiä muutoksia on vaikea kartoittaa, mutta uudissanojen huomattava lisääntyminen on paitsi todiste kielen jatkuvasta muuttumisesta myös osoitus muutoksesta käännösstrategioissa.

The thesis focuses on the process of large-scale privatization in Russia and Kazakhstan in the 1990s, after the dissolution of the Soviet Union. The main research problem was finding the structural similarities that two countries shared before and during the implementation of the economic reforms and, also, the differences that defined the divergence of the political and economic trajectories already in the second half of the 1990s. The main method used in the thesis is a comparative analysis based on David Kang´s analytical framework described in his book ‘Crony Capitalism: Corruption and Development in South Korea and the Philippines’ (Cambridge University Press, 2002). The focus of the analysis is the balance of power between the government and the private sector as one of the main determinants of economic development. The conclusion of our work is that the large-scale privatization that was supposed to be democratic and distributive ended up enriching a small group of beneficiaries in both Russia in Kazakhstan but because of completely different reasons. Kazakhstani regime very early transformed into the predatory state where the political elite, consolidated around a strong figure of the president, could successfully take advantage of the private sector. Whereas, in Russia, stronger political polarization led to the rise of the powerful economic groups and actors (the ‘oligarchs’) that had a say in the key political decisions during the 1990s. Thus, portraying just one group of actors (whether the oligarchs or the corrupt government) as responsible for the ‘failure’ of large-scale privatization is too simplistic. The dynamics between the government and the private businesses as the system constraint was much more important.

This thesis compares the extent to which instruction and assessment in the Finnish National Curriculum (FNC) and International Baccalaureate (IB) at one Finnish high school align with the pedagogical approach to language instruction recommended in the Common European Framework of Reference for Languages (CEFR; Council of Europe 2001, 2018). Comparison of the two curricula will be used to inform curriculum development at the school, where the aim is to combine pre–Diploma Program (DP)—i.e., instruction of first-year students who have been provisionally accepted to the DP program—and FNC instruction in the first year of high school. Action-oriented language is envisioned in CEFR as a pedagogical approach that (1) treats language as a tool rather than an object for mastery and (2) recommends the instruction, assessment, and learning of the broad range of social contexts in which communication occurs. The first point draws largely on Focus on Form (FonF) approaches, developed in SLA research, while the second point draws largely on task-based language teaching (TBLT), developed in pedagogical research. While CEFR is regularly used today for benchmarking student language mastery, its uneven application in curriculum, course instruction, and course and exam assessment in the IB and FNC leave much to be desired, calling into question whether CEFR benchmarking can really be used for EFL students graduating from the IB and FNC. This thesis uses a school in Espoo, Finland as a case study to compare the IB and FNC instruction of first-year students, the assessment practices of EFL teachers based on the marking of a common essay and a subsequent interview, and quantitative analysis of IB and FNC exam results and essay scores for first-year pre-DP and FNC students in academic year 2019–2020. The mixed methods research (MMR) approach of the thesis is designed to account for the broad set of data (i.e., curriculum, European language policy, academic literature, local needs) that are taken into consideration when developing curriculum at the school level. The results of this thesis indicate that FNC assessment is more closely aligned with CEFR but that both FNC and IB in Finland, especially pre-DP education, are still lagging behind in implementing the framework developed already two decades ago. At least some of this lag, as indicated in the qualitative data, seem to originate from the continuation of outdated practices of language assessment (esp. in its focus on language mastery rather than action-oriented language use) regardless of changes in CEFR and the Finnish curriculum. In the case of assessment in FNC, the mixed use of continuum criterion-referenced assessment of written production in an exam designed for mastery norm-referenced assessment is an already imperfect combination that is further undermined by lack of transparency around how to apply criterion-referenced assessment to written production as well as how essays marked by teachers have been moderated by sensors. While the IB is much better at enabling communication between moderators and teachers, EFL instruction in the IB offers a very limited set of communicative language activities, partly due to the broad language profile of students in the international program. For the purposes of students in Finland, however, especially at the school studied, EFL instruction in IB omits an alarmingly wide range of communicative activities in course and exam assessment, an absence that should threaten to invalidate CEFR benchmarking of students graduating from EFL courses, given that most communicative language activities are never taught or assessed. Many of the issues that arise in this thesis are indicative of systematic issues in the curriculum and examination process, which have a negative washback effect on instruction and assessment at the school level. Nevertheless, some suggestions are made at the end of the thesis for how teachers can mitigate problems with validity in the FNC and IB curricula, though changes in FNC assessment is difficult without transparency from the Finnish Matriculation Board. The results of the thesis also indicate that areas of action-oriented language missing in one curriculum are often well explored in the other, such that serious consideration should be given to closer alignment of pre-DP and first-year FNC English instruction at Finnish schools that offer both programs, an effort towards which this master’s thesis is intended to contribute. The comparative weaknesses of EFL instruction and assessment in FNC discussed in this thesis can also be used to inform curricular development of the FNC.