Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Lehtinen, Juuso (2024)
    This thesis examines the evaluation of Donald Trump, the former U.S. president, in news discourse during his 2016 and 2020 presidential campaigns. The polarizing reactions on the media-mogul-turned-politician in news media display attitudes on the candidate during both elections. This thesis attempts to analyze how these attitudes come across as evaluative language in news articles from outlets located on different sides of the political scale. Previous linguistics research into discourse in relation to Donald Trump has heavily focused on analyzing the language of Trump himself, as opposed to language about him. This study will attempt to fill that gap by focusing on evaluative language on Donald Trump. By utilizing perceived media bias from two organization, Ad Fontes Media and AllSides, Washington Examiner and the Washington Post were selected as the right-wing and left-wing outlets, respectively. The outlets were selected due to similarities in bias, the focus on politics, and the focus on “hard” news reporting. A total of 100 articles, 25 from both outlets from both campaign periods, were sampled from the ProQuest internet database into their respective corpora. In the approach to evaluative language, the theory chosen for the analysis was the Appraisal framework (Martin and White 2005). Utilized in several studies on news discourse in the past, the framework consists of different categories along which evaluative language can be assessed. The system that was utilized in this study was that of ATTITUDE, which focuses on the feelings, emotions, reactions and judgements of the writer in relation to other people, things or phenomena (Martin and White 2005, pp. 42–45). The article data was analyzed and annotated through a close reading approach. The analysis revealed considerable differences in the amounts of APPRAISAL; both corpora from the 2015–2016 period contained over twice the amount of instances of their counterparts in the 2019–2020 period. Donald Trump was evaluated in a positive manner twice as much in Washington Examiner than in the Washington Post during both time periods, while the amount of negative APPRAISAL had nearly the exact same amount of instances. Additionally, the 2016 campaign period data from Washington Examiner contained the most variation in terms of all three attitudinal categories (AFFECT, JUDGEMENT and APPRECIATION) and respective subcategories when compared to the other corpora. General implications based on the results include that Trump’s 2016 campaign run had more significance in the media, that media bias could be aligned with the amounts and polarity of evaluation between the outlets, and that Trump’s attacks on news outlets during his presidency may have impacted the amount of evaluation he received during his 2020 campaign. The use of perceived media bias proved beneficial for a comparison, despite not leading up to conclusive results on how slight differences in on the opposite sides of the bias might affect evaluation. The Appraisal framework, while introducing some subjectivity through the qualitative analysis, proved to be useful in assessing different attitudes that writers and other appraisers had of Donald Trump as a presidential candidate. In terms of future research, more attention could be paid on other aspects of news outlets, such as circulation and viewership or authorial differences, even when comparing based on perceived media bias. Overall, this thesis succeeded in its goal to assess how Donald Trump was appraised by two partisan news outlets during his 2016 and 2020 presidential campaigns.
  • Salonen, Ansa (2019)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen puheen esitystä (discours rapporté) Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin filosofisessa teoksessa Mille plateaux (1980). Analyysissäni keskityn kirjan luvuista kolmanteen, jonka otsikko on ”10000 av. j.-c. – La géologie de la morale (pour qui elle se prend, la terre ?)”, sitoen kuitenkin sitä koskevat huomioni koko teoksen kontekstiin. Pyrin osoittamaan, että puheen esityksen analyysini myötä esiin nousevat tekstin moniäänisyys ja intertekstuaalisuus linkittyvät kirjassa käsiteltyihin filosofisiin kysymyksiin. Puheen esityksen analyysissäni nojaudun ranskalaiseen enunsiaatioteoriaan (théorie d’énonciation) pohjaavien teoreetikkojen, erityisesti Rosier’n ja Ducrot’n, esittämiin malleihin. Kyseinen suuntaus valikoitui tutkielman teoriataustaksi, sillä sen puitteissa on mahdollista tarkastella tekstin puhujia tekstissä ilmenevinä olioina nojaamatta tekstin tosiasialliseen tekijään. Lisäksi se tarjoaa välineitä tekstin moniäänisyyden ja intertekstuaalisuuden hahmottamiseen. Analyysissäni kiinnitän huomiota myös puheen esityksen tapojen merkitykseen eri tekstilajien konteksteissa, sillä analysoimani teksti yhdistelee fiktiotekstin ja tieteellisen tekstin piirteitä. Tarkastelemani kolmannen luvun varsinainen sisältö esitetään fiktiivisen hahmon pitämänä esitelmänä. Analyysissäni keskeiseksi nousee tekstin puhujuuteen liittyvä ambivalenssi, sillä henkilöhahmon, kertojan ja kirjan muissa osissa esiintyvän puhujan ääniä on mahdotonta erottaa tarkalleen toisistaan. Toisaalta fiktiivinen kehys asettaa kyseenalaiseksi myös viittaukset muihin teksteihin, sillä tieteelliselle tekstille tyypillisten lähdeviitteiden lisäksi teksti sisältää viittauksia, jotka on sisällytetty eri tavoin tarinan fiktiiviseen todellisuuteen. Tekstin moniäänisyys ja fiktiivinen rakenne näyttäytyvät merkityksellisinä, kun niitä peilaa tekijöiden kielifilosofisiin hahmotelmiin sekä heidän käsitykseensä filosofisesta tekstistä avoimena, erilaisten puhujien risteyskohtana.
  • Kantanen, Reeta-Kaisa (2021)
    Maisterintutkielmassani tarkastelen Helsinkiin sijoitetun venäläisen sotaväen julkaisemia ja toimittamia sanomalehtiä 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeisenä aikana. Helmikuun vallankumous oli Venäjän historian murroskohta, joka toi mukanaan uusia mahdollisuuksia ja poliittisia muutoksia, joiden vaikutukset yltivät yhteiskunnan jokaiselle tasolle. Helsinkiin sijoitetun sotaväen keskuudessa nämä vaikutukset näkyivät erityisen hyvin Pietarin läheisyyden, sekä Suomen sodasta hiukan erillään olevan aseman takia. Venäläinen sotaväki oli olennainen osa helsinkiläistä katuvaa ensimmäisen maailmansodan aikana ja neuvostoja perustettaessa vuonna 1917 heidän poliittinen merkityksensä ja läsnäolonsa kasvoivat huomattavasti. Venäläissotilaiden arki ei kuitenkaan ollut ainoastaan politiikkaa, vaan heidän elämäänsä värittivät Helsingin viihdetarjonta ja koulutusmahdollisuudet, jotka nähtiin keinona parantaa ihmisten elintasoa. Tutkin sanomalehtien sisällön perusteella, miten eri lehdet käsittelivät Venäjän ja Suomen poliittisia tapahtumia ja ilmapiiriä vuonna 1917, sekä tarkastelen Helsingin venäläisten sotilaiden arkea. Lähdeaineistonani toimivat Helsingissä julkaistut Helsingin sotilas- ja työläisneuvoston virallinen lehti Izvestija, sekä viisi paikallista puoluelehteä, jotka edustivat poliittiselta suuntaukseltaan Venäjän sosiaalidemokraattisen työväen puolueen kahta suuntausta, menševikkejä ja bolševikkeja, sekä sosialistivallankumouksellista ja vasemmistososialistivallankumouksellista puoluetta. Käyn läpi näiden lehtien vaiheita ja tuon esille niiden sisällön keskeisiä piirteitä, vertaillen niitä samalla keskenään. Helsingin venäjänkieliset sanomalehdet toimivat poliittisena massamediana, joilla pyrittiin sekä välittämään tietoa, että rakentamaan mielikuvia ja muokkaamaan mielipiteitä. Samaan aikaan ne kuvasivat vuoden 1917 vallankumouksien venäläisille mukanaan tuomia poliittisia ja arkisia mahdollisuuksia.
  • Lagus, Timo (2007)
    Tajunnanesitys amerikkalaisessa heterodiegeettisessä fantasiakirjallisuudessa on muuttunut merkittävästi viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana: kerrontaa orientoiva ja tarinamaailmaa havainnoiva tajunta on vähin erin vaihtunut kaikkitietävästä kertojasta tarinan sisäiseksi henkilöhahmoksi. Kertoja on samalla vetäytynyt yhä syvemmälle kerronnan kulissien taakse. Tämä tutkielma hahmottaa ja analysoi kyseistä muutosta siirtymänä kertojakeskeisestä kerronnasta kohti henkilökeskeistä kerrontaa. Tutkielmassa tajunnanesityksen teoreettisen kehyksen muodostavat F. K. Stanzelin kertojakeskeisen ja henkilökeskeisen kerrontatilanteen käsitteet. Kerrontatilanteita tarkennetaan fokalisaation, vapaan epäsuoran esityksen, sisäisen monologin ja psykonarraation teorioiden avulla. Tutkielma jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa vertaillaan kahta prototyyppistä fantasiaromaania syväluotaavan narratologisen analyysin keinoin. Kertojakeskeistä kerrontaa edustaa Fritz Leiberin "The Swords of Lankhmar" (1968) ja henkilökeskeistä kerrontaa George R. R. Martinin "A Game of Thrones" (1996). Toisessa osassa tarkastellaan pääpiirteittäin kuuttatoista muuta aikaansa edustavaa fantasiaromaania ja hahmotetaan tajunnanesityksen muutoksen kronologista kulkua. Yhdessä osat ilmentävät, kuinka amerikkalainen heterodiegeettinen fantasiakirjallisuus on muuttunut kerrontateknisesti henkilökeskeisemmäksi. Tutkielma on ensimmäinen laatuaan, ja sen on tarkoitus luoda pohjaa uudenlaiselle modernin fantasiakirjallisuuden tutkimukselle ja kirjalliselle arvostukselle.
  • Ritala, Marjo (2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten sairaanhoitajien englannin kielen käyttöä potilastyössä puolistrukturoitujen haastattelujen kautta. Tutkimuskysymyksen avulla selvitetään millaiset tekijät vaikuttavat onnistuneisiin ja epäonnistuneisiin tilanteisiin, joissa käytetään englantia lingua francana potilaiden kanssa sairaanhoitajien näkökulmasta. Onnistuneella tilanteella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kommunikaatiota, jossa sairaanhoitaja koki hoidon kannalta tärkeimpien asioiden tulevan ymmärretyksi hänen ja potilaan välillä. Epäonnistuneella tilanteella tarkoitetaan sairaanhoitajan ja potilaan välistä viestintää, jossa tarvittava keskinäinen ymmärrys jäi liian heikoksi sairaanhoitajan näkökulmasta. Tutkielma pohjautuu soveltavan kielitieteen englanti lingua francana (ELF) –tutkimukseen keskittyen sairaanhoitajien ja potilaiden väliseen kommunikaatioon. Tutkielman taustaosiossa tarkastellaan ELF-tutkimusta ja määrittelyä teoreettisella tasolla sekä kuvataan aiempia hoitotyöhön liittyviä englanti lingua francana tutkimuksia. Aineistona käytetään kevään 2020 aikana tehtyjä kuuden sairaanhoitajan haastatteluja sekä heidän taustatietojaan, jotka kerättiin kyselylomakkeen avulla. Puolistrukturoidoissa haastatteluissa käytettiin aiempien tutkimusten ja tutkielman kirjoittajan omien sairaanhoitajakokemusten pohjalta kehitettyjä haastattelukysymyksiä. Aineisto analysoitiin temaattisesti sairaanhoitajiin, potilaisiin ja hoidontarjoajiin liittyvien tekijöiden kautta, jotka vaikuttuvat sairaanhoitajien ja potilaiden väliseen kommunikaatioon. Sairaanhoitajat raportoivat englanninkielisen kommunikaation olevan enimmäkseen onnistunutta ja pyrkivänsä selvittämään sellaiset tilanteet, joissa he huomasivat keskinäisen ymmärtämisen heidän ja potilaan välillä olevan heikkoa. He käyttivät erilaisia sanallisia ja sanattomia keinoja, esimerkiksi lauseen uudelleen muotoilua sekä kehonkieltä, helpottaakseen kommunikaatiota potilaiden kanssa. Tuloksista käy ilmi, että sairaanhoitajan työkokemus ja hyvä englannin kielen taito tukevat englanninkielistä kommunikaatioita potilaiden kanssa johtaen onnistuneisiin kommunikaatiotilanteisiin. Lisätutkimusta tarvitaan selvittämään miten edellä mainitut tekijät vaikuttavat onnistuneeseen ELF kommunikaatioon sairaanhoitajan ja potilaan välillä käytännön tilanteissa.
  • Vuolajärvi, Niina (2023)
    Internet-foorumien lisääntymisen myötä seksin ostajat ovat luoneet itselleen kollektiivisia tiloja, joissa he neuvottelevat kaupalliseen seksiin liittyvistä käytännöistä ja merkityksistä. Seksin ostoon liittyvän stigman vuoksi tällaisia tiloja ei ole juuri aikaisemmin ollut. Tämä maisterin tutkielma tutkii näitä uusia seksuaalikulttuureja, joita on kehittynyt escort-foorumien ympärille ja seksin ostajien kollektiivisia neuvotteluja kaupallisen seksin merkityksistä. Tutkimus perustuu pohjoismaiseen heteroseksuaalisesti suuntautuneiden miesostajien keskustelufoorumilla tehtyyn verkkoetnografiaan. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii taloussosiologi Viviana Zelizerin työ ja hänen teesinsä ”yhdistetyistä maailmoista.” Zelizer haastaa perinteisen ”vihamielisten maailmojen” näkemyksen, jonka mukaan kaupallinen ja intiimi maailma ovat erillisiä ja sekoittuessa saastuttavat toisensa. Kaupalliseen seksiin yhdistetty sosiaalinen leima liittyy juuri ajatukseen ”vihamielisistä maailmoista” ja maailmojen sekoittumisen tuottamasta saastumisesta. Zelizer kuitenkin väittää, että arjessamme jatkuvasti ostamme intiimiyksiä esimerkiksi lastenhoidon tai sukusolujen muodossa. Zelizerin teoriaa käyttäen tutkin, kuinka seksin ostajat rakentavat yhdistettyjä maailmoja, kuinka he neuvottelevat ja sovittavat yhteen kaupallisia ja intiimeja suhteita. Esitän, että neuvotellessaan kaupallisten seksin rajoista – erityyppisistä intiimiyden muodoista – seksin ostajat muodostavat myös moraalisia käsityksiä itsestään seksin ostajina ja miehinä. Yhteiskunnallisessa ilmapiirissä, jossa seksin ostamista on tullut sosiaalisesti stigmatisoidumpaa, seksiä ostavat miehet käyttävät kulutukseen, terveyteen, hyvinvointiin, aitouteen ja romantiikkaan liittyviä kulttuurisia narratiiveja luodakseen vaihtoehtoisia seksin ostamisen moraaleja ja sosiaalisesti hyväksyttävämpiä maskuliinisuuden muotoja.
  • Lehto, Anna (2022)
    In my master’s thesis, I have examined Saxo’s portrayal of the warrior culture of the Vikings in his work of history, Gesta Danorum. Even though the source value of Saxo’s work regarding the Viking past has been questioned by many scholars, I have argued for Gesta Danorum’s potential as a source of the warrior culture of the Vikings. In fact, the connection between Saxo’s accounts and the historical research made on the Viking past is quite striking. References to the Viking-age mentalities, practices and beliefs are both numerous and diverse. As I have sought to demonstrate in my work, the warrior culture of the Vikings emerges from various themes, covering the traits of the warriors along with their pagan ways, the notions of masculinity and the idea of warrior women, the conceptions of honour, revenge and death as well as the definitions of an honourable combat. The militarism of Saxo’s warriors mirrors the typical characterization of the Viking Age as a violent period. In Gesta, military activities, such as war campaigns, military training and warlike achievements are at the centre of the narrative. In fact, Saxo’s descriptions of the traits of the male warriors and their activities resonate with the current scholarly appreciation of the Viking communities. Interestingly, the pagan elements in the work are also clearly perceptible. Several of Saxo’s kings and warriors have associations with Odin and the pagan tradition. Furthermore, Saxo introduces more specialized groups of warriors, berserks and the wielders of magic, who have close connections to the Vikings’ pagan past. As to Gesta’s warrior women and women with masculine qualities, I argue that there may be more to read about their characters than it has previously been observed. In the light of the recent historical and archaeological research, it is possible to argue that Viking-age societies may have respected masculine qualities both in men and women, even though the more traditional female role was relevant and appreciated. Of this, Gesta serves as a versatile testimony, describing numerous women leading a warrior’s life and participating in masculine domains. In addition to these themes, there are many more Viking aspects in Gesta that have not received much attention, such as the conceptions of honour and rightful revenge. Gesta is filled with the examples of blood feuds as well as the reasons behind them and their severe aftermaths. The Viking views on death and the afterlife are also presented, including descriptions of the Viking funerary rites and the ideas related to them. In fact, Gesta serves as an illustrative source of the conceptions the Vikings had of an honourable, warrior’s death. Viking mentalities are further represented in Saxo’s definitions of an honourable combat, as he goes through different rules, battle tactics and types of combat, such as duelling.
  • Kunnas, Liisa (2011)
    The aim of this study is to present and discuss the Stone Age find material from the area of Sortavala City and the former parish of Sortavala, and to define new areas suitable for finding more Stone Age sites. The find material studied includes the stray finds found in Sortavala and the finds of Stone Age sites Otsoinen Ylätalo (excavated in 1921) and Meijeri I-III (excavated in the 1980's). By studying the distribution of the material and changes in the water level of Lake Ladoga, new areas can be found, which could have been suitable for Stone Age human occupation. As a background for the study, some research historical and theoretical points are discussed: mainly the folklore related to Stone Age stone tools and its meaning to the collecting of the stray finds, the relationship between humans and their environment and the impacts of contemporal society to the research of Stone Age. In chapters 3-5 the study material is presented: the Stone Age stray finds from Sortavala and the research reports and finds of four sites. All sites are situated around the same water system. Also the terminology and chronology of Stone Age ceramics in the area are discussed. The most important goal regarding the sites Meijeri I-III is to be able to verify their locations and to pinpoint them on the map. In chapter 6 the approximate finding locations of the stray finds and the locations of the sites were compared to the changes in the water level and the shoreline of Lake Ladoga during the Stone Age. Besides some problems related to locating the stray find locations, there is some correlation between the finds and the shorelines. The area surrounding the ancient Otsoistenlahti Bay is an example of an area where suitable water level, large amount of stray finds and actual sites meet. Some areas could be defined as places, where Stone Age should ne looked for in the future. These areas are commonly situated around the bays, also in the archipelago, and in the river valleys, that have been bays.
  • Brin, Yuliya (2024)
    This thesis explores the evolution of domestic violence legislation in post-Soviet states with a focus on Russia, Belarus, Armenia, and Ukraine, examining the role of traditional values in shaping legal frameworks. The research investigates the impact of cultural sovereignty, political rhetoric, and feminist and patriarchal theories on the modernization of domestic violence laws. The central question addressed is whether reliance on traditional values hinders progress in domestic violence legislation in these countries. The study delves into how traditional values are defined in family codes and interpreted through cultural norms. The analysis extends to concepts and strategies justifying the presence of traditional values in national legislation, evaluating political rhetoric, and examining the implications of relying on such values. A narrative analysis of policy documents explores how traditional values rhetoric is enshrined, followed by an examination of domestic violence protection in national legislation and case law. The research reveals the complex interplay between tradition, governance, and societal evolution, highlighting the tension between cultural sovereignty and the adoption of modern legal standards. The study finds that the reliance on traditional values poses a significant challenge to the modernization of domestic violence legislation in post-Soviet states. The resistance to ratifying international instruments, particularly the Istanbul Convention, reflects a commitment to maintaining cultural autonomy. Despite similarities in cultural and historical backgrounds, the countries exhibit variations in their approach to modernization, with some demonstrating more progressive strides, such as Ukraine, while others resist change, exemplified by Russia.
  • Puntila, Pia (2016)
    Tutkielmani tarkoituksena on tutkia suomalaisten reaalioiden, eli kulttuurisidonnaisten elementtien kääntämistä englanniksi ja ranskaksi. Aineistonani käytän Tuomas Kyrön teosta Kerjäläinen ja jänis (2011), ja sen ranskankielistä käännöstä Les tribulations d’un lapin en Laponie (2012), jonka on kirjoittanut Anne Colin du Terrail, sekä David McDuffin laatimaa englanninkielistä käännöstä The beggar and the hare (2014). Tarina on uudelleenkerronta Arto Paasilinnan Jäniksen vuodesta (1975). Reaalialla tarkoitetaan kulttuurisidonnaisia käsitteitä, jotka ovat kulttuurin ulkopuolisille vieraita. Ne voivat olla eris- tai yleisnimiä, jotka liittyvät esimerkiksi arkisiin tai yhteiskunnallisiin tilanteisiin, kuten esimerkiksi politiikkaan, ruokaan tai sääilmiöihin. Tutkimukseni on kvantitatiivinen ja analysoin kaikkien aineistostani löytämieni reaalioiden käännökset. Aineistossani on 192 reaalia, jotka olen jakanut kahteen kategoriaan: yhteiskunnallisiin ja maantieteellishistoriallisiin. Jaottelu perustuu Nedergaard-Larsenin (1993) luomiin reaaliakategorioihin, joita olen muokannut tutkielmaani varten. Työni tarkoitus on tutkia, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät ovat työssään käyttäneet. Globaalina käännösstrategiana tutkin kotouttamisen ja vieraannuttamisen strategioita (Venuti 1995), jotka perustuvat käännöksissä käytettyihin yksittäisiin paikallisstrategioihin (Leppihalme 2001). Tutkimuksesta selviää, että molempien käännösten kolme käytetyintä paikallisstrategiaa ovat suora siirto, selitys ja korvaus hyperonyymillä. Neljänneksi ja viidenneksi käytetyimmät strategiat ovat suora käännös sekä suoran siirron ja suoran käännöksen yhdistelmä. Poistoa ja kulttuuriadaptaatiota käytetään molemmissa käännöksissä kaikkein vähiten. Tutkimuksesta selviää, että englanninkielinen käännös on hieman ranskankielistä vieraannuttavampi: se sisältää 79,17 % vieraannuttavia käännöksiä kun taas ranskankielisessä käännöksessä vastaava luku on 76,56 %. Näin ollen molemmat käännökset sisältävät kuitenkin myös kotouttavia elementtejä, joita ranskankielisessä käännöksessä on 23,44 % ja englanninkielisessä käännöksessä 20,83 %. Tuloksista voidaan päätellä, että molempien käännöksien päästrategiana on vieraannuttava käännös, joka sisältää kuitenkin myös kotouttavia elementtejä.
  • Siirtola, Varja-Riina (2016)
    Tekstitystä käsittelevässä gradussani tutkin voimakkaiden puhekielisten ilmaisujen kääntämistä ranskasta suomeksi. Aineisto on koottu Laurent Cantet’n elokuvan Entre les murs (suom. Luokka) ranskankielisestä ääninauhasta ja suomenkielisestä tekstityksestä, jonka on tehnyt av-kääntäjä Tytti Heikkilä. Elokuva on esitetty ensimmäistä kertaa Ylellä 2011. Koska kyseessä on elokuvakäännös, on työssä huomioitu tekstitykseen liittyvä lähtökohtainen asetelma suullisen dialogin muuntamisesta kirjalliseen muotoon. Lähestyn puhekielisyyksien tuomista kohdekielelle ekvivalenssin käsitteen kautta: käännös vastaa sitä paremmin alkuperäistä tekstiä, mitä uskollisemmin puhekielisyyttä käännöksessä viljellään. Puhekielisyydet on jaoteltu sen mukaan, millä kielen tasolla ne ilmenevät – syntaktisella, morfologisella vai leksikaalisella. Semanttinen taso on jätetty monitulkintaisuutensa vuoksi jaottelun ulkopuolelle ja foneettista tasoa ei ole huomioitu, koska aineisto on kirjallinen eikä äänteitä ole ollut mahdollista tutkia. Heikkilän tekstitystyö on ilmaisultaan rikasta, mutta se noudattaa kuitenkin valtakunnallisia tekstityksen normeja ja on kieleltään selkeää. Kuten työni teoriaosuudessa esittelemissäni käännöstutkimuksissa on osoitettu, myös tässä pro gradu –tutkielmassa lopputulos on, että käännöksen puhekielisyydet ovat pääasiassa leksikaalisia sekä morfologisia, kun taas ranskassa puhekielisyys ilmenee suurelta osin lauseen muodostuksessa eli syntaktisella tasolla.
  • Kokkonen, Tiina (2023)
    In questa tesi di Master analizzo le traduzioni delle canzoni dei Beatles in italiano e in finnico. L’obiettivo del lavoro è di esaminare i modi in cui i diversi parametri delle canzoni vengano preservati o modificati nella traduzione. Tento inoltre di identificare le possibili differenze delle scelte traduttive in italiano e in finnico. La base teorica è fornita dalla teoria dei polisistemi letterari e dalla teoria dello skopos. La traduzione delle canzoni entra nella sottocategoria dello studio della traduzione audiovisiva. Le canzoni, come altri generi audiovisivi, sono dotate di un carattere multisemiotico, multimodale e multimediale. Il testo di una canzone deve rispettare la struttura musicale, la semiotica musicale e la funzione intesa della traduzione finale, quindi l’esecuzione musicale. Nella traduzione delle canzoni tutte le scelte traduttive sono costrette a rispettare una forma musicale predefinita. Peter Low (2005) ha introdotto i cosiddetti principi del Pentathlon per la traduzione delle canzoni. Secondo Low (ibid.) i criteri da seguire nella traduzione di una canzone sono la cantabilità, il senso del testo, la naturalezza linguistica, il ritmo musicale e la rima. La priorità che viene data ad ognuno dei criteri nella traduzione dipende dalle scelte del traduttore. Il corpus analizzato è stato costruito da nove canzoni dei Beatles tradotte sia in italiano che in finnico negli anni ’60. Il mio metodo di studio è analizzare e valutare in maniera contrastiva le traduzioni attraverso i criteri del Pentathlon. Utilizzo una valutazione a base numerica da 0 a 2, in cui 0 indica una notevole modifica o un’omissione completa del criterio in questione, 1 indica una modifica parziale e 2 indica una completa preservazione del criterio. Concludo i risultati dell’analisi con uno studio contrastivo dei voti dati per ogni criterio a ognuna delle traduzioni. Partendo dallo skopos delle canzoni, quindi una buona esecuzione canora nella lingua d’arrivo, ipotizzo che la priorità venga assegnata ai criteri della cantabilità e della naturalezza. Il mio studio verifica che la cantabilità sia il parametro più preservato nella traduzione delle canzoni. La naturalezza linguistica della traduzione invece sembra dipendere dalla lingua d’arrivo. Ipotizzo inoltre che le traduzioni finlandesi subiscano più modifiche del senso e della rima. Questa ipotesi, però, viene confutata.
  • Rautanen, Netta (2024)
    The study investigates transfer-induced errors in the upper secondary school oral examinations of Finnish EFL learners. Transfer-induced errors are errors influenced by the impact of the learner’s first language, in other words, they are caused by cross-linguistic influence. Specifically, the study aims to investigate how errors influenced by cross-linguistic influence manifest themselves in the spoken interaction of the students, and to identify the linguistic subsystems where cross-linguistic influence is the most prevalent. Despite the substantial differences between Finnish and English, the general English proficiency of Finnish individuals tends to be relatively high, largely attributed to the considerable exposure they receive on a daily basis. Hence, the significance of cross-linguistic influence in the output of Finnish EFL learners merits consideration. The study utilizes the FUSE Corpus, which includes transcribed audio files of upper secondary students participating in the English oral examination. The dataset comprises 28 audio files and corresponding transcripts, each featuring a pair of students. Lexical and syntactic errors were identified and analyzed using error classification established by Meriläinen (2010), and the percentage of each error type was calculated. The errors identified were nearly evenly distributed between lexical and syntactic errors, although the number of syntactic errors was slightly higher. Errors were often influenced by semantic and functional factors, meaning that the usage of English words and structures often reflected conventions or norms associated with their Finnish translation equivalents. In contrast, errors involving literal word forms were rare among students. The findings support the notion that assumed similarities or unnoticed differences between languages may prompt transfer-induced errors.
  • Yli-Savola, Emmi (2023)
    Maisterintutkielmassani tarkastelen viroa ensikielenään puhuvan suomenoppijan tuottamien transitiivisten ilmausten kehitystä lukuvuoden aikana valmistavalla luokalla. Informanttini on 12-vuotias virolainen Eetu, jonka syntaktisten resurssien kasvua ja kehitystä kouluvuoden aikana kartoitan. Päähuomioni on Eetun transitiivikonstruktiota toteuttavien transitiivi-ilmausten argumenttirakenteessa ja erityisesti objektin sijavaihtelussa. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä hyödynnän teorioita käyttöpohjaisesta kieliajattelusta, konstruktiokieliopista ja toisen kielen oppimisesta. Tutkielmani edustaa transitiivisuuden tutkimusta. Transitiivisuudella tarkoitetaan kielennettyä transitiivista perustekoa, jossa tekijän toiminta kohdistuu tämän ulkopuoliseen olioon. Transitiivisuuden keskiössä on transitiiviverbi, jonka argumenttirakenteeseen kuuluvat prototyyppisesti subjekti ja objekti. Tutkimukseni on käyttöpohjaiseen konstruktioajatteluun nojaava pitkittäistutkimus, jonka aineisto on kerätty Helsingin ja Tallinnan yliopistojen oppijansuomea tutkivassa Long Second -yhteistyötutkimushankkeessa yhden kouluvuoden aikana. Hankkeessa seurataan erään helsinkiläisen alakoulun valmistavan luokan oppilaiden suomen kielen kehitystä. Long Second -aineisto on kerätty 2010-luvulla, ja se on tiheään videoitu ja litteroitu monikielinen luokkahuoneaineisto. Aineistossa keskitytään viron- ja venäjänkielisiin oppilaisiin. Tutkimuksessani tarkastelen Eetun transitiivi-ilmausten toteutumia kuudella oppitunnilla. Long Second -korpus on monessa mielessä ainutlaatuinen, sillä: Nauhoituksissa on saatu taltioiduksi aitoja vuorovaikutustilanteita ja oppilaiden suullista kielenkäyttöä pienryhmäluokkahuoneessa; Aineisto on luonteeltaan pitkittäistä ja tiheää; Aineiston monikanavaisuus ja monenkeskisyys ovat sen erityispiirteitä; Tutkimukseen osallistuneet oppilaat ovat vastasaapuneita; Monikielisen aineiston osallistujat käyttävät suomen lisäksi ahkerasti muun muassa englantia, viroa ja venäjää. Informanttini transitiivikonstruktion kehitys noudattaa käyttöpohjaista näkemystä kielenoppimisesta. Eetun tuottamien transitiivi-ilmausten sisäinen ja ulkoinen variaatio lisääntyy ja monipuolistuu lukuvuoden mittaan. Lukuvuoden alussa objektin sijavalinnassa esiintyy runsaasti epätarkkuutta. Genetiiviobjektin tarkka tuottaminen osoittautuu kaikkein haastavimmaksi Eetulle läpi lukuvuoden. Hänen transitiivi-ilmauksissaan esiintyy runsaasti tiettyjen rakenteiden kierrätystä ja toistoa sekä luokan kohdekielisten aikuisten puheen mallintamista, ja ilmaukset ovat motivoituneet tilanteisista käyttöyhteyksistä. Eetun transitiivi-ilmaukset yhdistyvät A1–A2-tasolle tyypillisesti alusta alkaen erilaisiin asettamis-, antamis-, ottamis- ja siirtämiskonstruktioihin ja lukuvuoden edetessä lisäksi modaalisiin tahtomis- ja aikomiskonstruktioihin. Eetun transitiivi-ilmausten variaation kasvu ja monipuolistuminen ovat osoitus siitä, miten Eetun oppijankielen kehittyvien, uomiinsa asettumisen muotoa hakevien konstruktioiden verkosto laajenee ja kehittyy.
  • Kumpulainen, Maria (2023)
    The city of Helsinki started English-enriched education in 2016 and since then many primary school pupils have started this dual-focused bilingual programme in which subject matter is taught in an additional language. This master’s thesis is a qualitative mixed-design study that investigates teachers’ language choice in English-enriched education and their use of different translanguaging strategies. In addition, it explores the varying attitudes and beliefs teachers have towards translanguaging and English-enriched education. The data was collected using semi-structured interviews and classroom observations. Six teachers from two primary schools in Helsinki participated in the study. Four teachers took part in both interviews and observations and two were only interviewed. Based on the observations, three of four teachers used translanguaging strategies in their lessons. According to the interview responses, all six teachers used translanguaging in their teaching. Most teachers had positive attitudes towards translanguaging and plurilingualism but some monolingual attitudes were also present and only Finnish and English were used in the classrooms. All the teachers reported facing some sort of challenges in CLIL teaching: for example, they reported a need for more training and cooperation and also felt that planning lessons and materials for diverse groups is burdensome.
  • Jeskanen, Anton (2022)
    Along with the new National Core Curriculum (NCC) that was implemented into Finnish upper secondary schools in 2021, Swedish-speaking Finns have for the first time been presented with an English-teaching textbook series that is specifically targeted towards them: Voices and Echoes. The previous textbooks that have been used in Swedish-speaking upper secondary schools have been translations from Finnish versions. The aim of this thesis was to examine how a tailored textbook (Voices and Echoes) compares to a translated one (New Profiles) in terms of teaching grammar to a specific target-audience. Swedish as a language is closely related to English, as opposed to Finnish, which ideally should mean that language teaching materials take these differences into consideration. This study utilizes both qualitative and quantitative methods in order to compare the differences between the two separate textbook series published by Schildts & Söderströms: New Profiles and Voices and Echoes. Textbook analysis was conducted on the levels of production and content. Author interviews were used to gain insights into the creative process of the tailored Voices and Echoes textbook series and to find out in what ways the authors attempted to focus on the target audience. Both quantitative and qualitative textbook analysis was used to examine in what ways, if any, the textbooks differ from each other in terms of teaching grammar. The main findings of this study are that Swedish-speaking Finns are not explicitly more in focus in Voices and Echoes compared to New Profiles. Both textbook series, whether translated or tailored, take the target audience into consideration and specifically provide tips meant for them. Other findings in this study include that Voices and Echoes has significantly more grammar exercises than New Profiles does and that it is much more consistent in its method for teaching grammar in each of its sections. The implication of this study is that a textbook (New Profiles), which was originally made for another target audience (Finnish-speaking Finns), can be altered enough to consider a new target group (Swedish-speaking Finns) just as much as a textbook that has been tailor-made for them. It should be noted, however, that this only refers to a textbook that has undergone extensive alterations, which New Profiles arguably has. In other words, if the textbook that was analyzed for this study (New Profiles) had been a direct translation from the Finnish version, the results would have undoubtedly been different, as it could not have taken the target audience into consideration in the same way.
  • Heikkinen, Kalle (2016)
    Tutkimuksen tavoitteet: Tutkin Pro Gradu työssäni länsimaisten yritysten ja tuotemerkkien brändikäännöksiä kiinan kielelle. Lähestyn tutkimustani seuraavilla keskeisillä tutkimuskysymyksillä: 1. Miten määritellään menestyksekäs brändikäännös kiinan kielelle? 2. Mitä käytäntöjä länsimaiset yritykset käyttävät nykyisissä brändikäännöksissään? 3. Miten edellemainittuja käytäntöjä voitaisiin edelleen parantaa? Aineisto ja metodologia: Menestyksekkään brändikäännöksen määrittely perustuu tässä tutkimuksessa lähinnä sekundaarikir- jallisuuteen aiheesta. Primääriaineistona tutkimuksessa käytetään brändikäännösten otantaa, joiden ominaisuuksia verrataan kirjallisuuskatsauksessa muodostettuun teoriaan menestyksekkäästä brändikäännöksestä. Tutkimuksen päämetodina käytetään kvantitatiivista sisällönanalyysiä. Johtopäätökset: Sisällönanalyysini tulokset viittaisivat siihen, että yritykset ovat onnistuneet brändikäännöksissä niiden pituuden, morfologisten ominaisuuksien sekä konnotaation suhteen. Parantamisen varaa saattaisi olla kuitenkin esimerkiksi käännösstrategian valitsemisessa ja brändättävän kohteen ominaisuuksien esilletuonnissa.