Browsing by Title
Now showing items 427-446 of 4848
-
(2021)Maisterintutkielmani aiheena on monikielisten tekstien ja niissä esiintyvien henkilöhahmojen kääntäminen. Aineistona on Andrea Camillerin Il giro di boa (2003) sekä Helinä Kankaan suomenkielinen käännös Törmäyskurssilla (2011). Tutkielman alussa esitellään teoksessa käytetyt eri kielet, monikielisyyden funktio kirjallisuudessa sekä murteen kääntämiseen liittyvät haasteet. Tästä edetään eri käännösstrategioihin ja esitellään, miten Camillerin teokset on käännetty ranskan ja englannin kielille. Tavoitteena on erotella käännöksessä säilytetyt ja menetetyt kielimuodot sekä henkilöhahmojen piirteet. Lopuksi pohditaan alkuperäisteoksen kielten yksinkertaistamisen hyötyjä ja haittoja. Tutkielmassani käsitellään monikielisyyden funktiota henkilöhahmojen identiteetin ja kieliyhteisön rakentamisessa käsitellään Riikka Ala-Riskun väitöskirjan perusteella. Murteiden kääntämisen haasteena on kohdekielen kielimuodon valinta ja käännöstä analysoidaan Nuolijärven ja Tiittulan (2007) käännösstrategioiden kautta, joita ovat standardikieli, puhekieli, murre ja ”uuden” murteen luominen. Analyysissa määritellään, miten eri kielimuodot ja henkilöhahmot on käännetty. Alkuperäisessä teoksessa käytetään italian kieltä, Sisilian murretta, näiden kahden sekoitusta ja sanaleikkejä sisältävää mongertelevaa kieltä. Kaksi viimeistä kielimuotoa kuvaavat Camillerin kielellistä luovuutta. Merkittäväksi nousee, että italian kielen ja Sisilian murteen sekoitus on kadonnut käännöksestä, sillä se on käännetty italian kielen tavoin standardikielelle. Lisäksi käännöksessä esiintyy suuri määrä italian kielen ja Sisilian murteen sanoja sekä kokonaisia lauseita, joiden tehtävänä on korostaa teoksen ja henkilöhahmojen sisilialaisuutta. Tutkielmassani osoitan, että kääntäjä on käyttänyt eri strategioita eri kielimuotojen kohdalla: Sisilian murre on käännetty eri tavoilla riippuen henkilöhahmosta, mongerteleva kieli on käännetty sanaleikein ja loput kielimuodot on käännetty standardikielelle. Monikielisyyden tehtävänä on henkilöhahmojen identiteetin rakentamisen lisäksi italian kielen ja Sisilian murteen kielellisten sekä kulttuuristen eroavaisuuksien korostaminen, ja sen säilyttämiseksi kääntäjä on yksinkertaistanut kielimuotoja.
-
(2024)The linguistic landscape of an area is indicative of its contemporary culture and linguistic identity. The purpose of this study is to provide an illustration of the linguistic landscape of central Helsinki and to demonstrate the ways in which the linguistic landscape of a city can be researched by examining the advertisements from different points of contact in the city to enable a generalization of its linguistic routines. Additionally, the thesis aims to demonstrate the complex relationship between English and Finnish in the capital city of Finland, as well as provide insight into the role of English as a global marketing language. Previous research on multilingual marketing and the role of English in the Nordic countries, central Europe, and Southeast Asia has resulted in findings that display the vast influence of English in the linguistic space of non-native English-speaking countries. Research also shows that the linguistic practices of governmental institutions can be affected by language policies and as such can be different from the community-driven linguistic routines of advertisers, which is why this study focuses on only the commercial linguistic landscape. Furthermore, advertisements can be considered as the most accurate representation of an area’s linguistic identity, as competitors in the free market must use effective marketing strategies to connect with their demographic. The data of the study consisted of 366 phrases collected from 80 advertisers. The data was analyzed with a mixed methods approach, of which the quantitative part found English to cover 40% of all phrases in advertisements in Helsinki. The qualitative content analysis found English to be prioritized by advertisers more often than Finnish, which was the most significant finding of the study as it indicated that when advertisers do use English, they want it to be seen. Advertisers used English as the language of brand management and to cater to tourists, whereas the role of Finnish was to provide detailed information and in-depth descriptions. The study also found variation by area in Helsinki and recognized a correlation with the amount of English used in an area and the area’s geographical proximity to the center of the city, where most tourist attractions and entertainment districts are located. Future studies could replicate the methodology of this study in a different non-native English-speaking city to continue the research on the role of English as a global marketing language.
-
(2018)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia asenteita ja näkemyksiä kokeneilla ja vähemmän kokeneilla yläkoulun englanninopettajilla on kommunikatiivista kielenopetusta ja sosiaalista vuorovaikutusta hyödyntäviä luokka-aktiviteetteja kohtaan sekä verrata, eroavatko asenteet ja näkemykset kokeneiden ja vähemmän kokeneiden opettajien välillä. Lisäksi halutaan selvittää opettajien mahdolliset kehitysideat kommunikatiivisuuteen ja/tai sosiaalista vuorovaikutusta hyödyntävien luokka-aktiviteettien käyttöön liittyen. Tutkimuksen teoriaosio tarkastelee aiheelle oleellisia käsitteitä, joita ovat muun muassa kommunikatiivinen kompetenssi, kommunikatiivinen kielenopetus sekä sosiaalista vuorovaikutusta hyödyntävä aktiviteetti. Lisäksi teoriaosiossa käsitellään esimerkiksi kommunikatiivisen kielenopetuksen historiaa Suomessa sekä kahta viimeisintä Perusopetuksen Opetussuunnitelmaa (2004; 2014). Kyseessä on laadullinen, aineistolähtöinen tutkimus, jossa materiaali koostuu kahden kokeneen ja kahden vähemmän kokeneen yläkoulun englanninopettajan litteroiduista haastatteluista. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joiden apuna hyödynnettiin viittä kirjallisuuskatsauksesta esiinnoussutta aiheeseen liittyvää teemaa. Haastattelupyyntö lähetettiin sähköpostitse kaikille Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla virassa oleville yläkoulun englanninopettajille, joiden yhteystiedot pystyttiin löytämään internetistä, ja neljä ensimmäisenä vastannutta tutkimukseen soveltuvaa opettajaa kutsuttiin haastatteluun. Aineisto kerättiin kokonaisuudessaan tammi-maaliskuussa 2018. Haastatellut opettajat jaettiin kokeneisiin ja vähemmän kokeneisiin Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (2016) määrittelemän aineenopettajan kokemuslisän mukaan. Tulokset osoittavat, että sekä kokeneiden että vähemmän kokeneiden englanninopettajien asenteet kommunikatiivista kielenopetusta ja sosiaalista vuorovaikutusta hyödyntäviä aktiviteetteja kohtaan ovat kaiken kaikkiaan positiivisia. Opettajien näkemykset sisälsivät enemmän samankaltaisuuksia kuin eroavaisuuksia, ja suuri osa eroavaisuuksista pystyttiin löytämään yksittäisistä vastauksista. Merkittävimmät eroavaisuudet kokeneiden ja vähemmän kokeneiden opettajien näkemysten välillä koskivat nykyteknologian käyttöä kommunikatiivisten ja sosiaalista vuorovaikutusta hyödyntävien luokka-aktiviteettien toteutuksessa. Vähemmän kokeneet opettajat myös korostivat suullisen kommunikaation ensisijaista tärkeyttä, kun kokeneet opettajat vaikuttivat pitävän kirjallista ja suullista kommunikaatiota tasa-arvoisina englannin kielen opetuksessa. Opettajien samankaltaiset näkemykset liittyivät pääasiassa kohdekielen käyttöön sekä kieliopin merkitykseen opetuksessa, ja uuden opetussuunnitelman vaikutusta kielenopetuksen kommunikatiivisuuteen pidettiin myös jokseenkin vähäisenä. Opettajien ehdottamat kehitysideat omaa opetustaan koskien olivat kaiken kaikkiaan vähäisiä ja yleisluonteisia, ja vain harvoja tarkkarajaisia kehitysideoita mainittiin.
-
(2020)Tutkielma käsittelee viestinnällistä opetusta kiinan kielen opetuksessa sekä opettajien omia käsityksiä omasta opetuksestaan. Suomessa yleinen opetussuuntaus on ollut hyvin pitkään mm. sosiokonstruktivistinen ja viestinnällinen kielenopetus on yksi tapa toteuttaa sen mukaisia periaatteita. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten paljon opettajat hyödyntävät viestinnällistä opetusta kiinan kielen opetuksessa ja miten heidän omat käsityksensä opetuksesta mahdollisesti poikkeavat todellisuudesta opetustilanteissa. Tutkimustavaksi valikoitui tapaustutkimus, jonka puitteissa yhdistettiin tutkimusmenetelmiä. Luonteeltaan tutkielma on kvalitatiivinen. Ensin pyrittiin kartoittamaan yleistilannetta kiinan kielen opetuksessa kyselyllä. Varsinaisen tutkimuksen menetelminä toimivat kiinan kielen opetustuntien observointi luokissa ja opettajien haastattelut. Observoinnin suunnittelussa sekä toteutuksessa hyödynnettiin KIELO tutkimuksen kyselyssä mainittuja aihealueita, joiden kautta pyrittiin selvittämään, mitkä viestinnälliselle opetukselle tavanomaiset tekijät toteutuivat opetuksessa. Haastatteluissa kerättiin opettajien omia käsityksiä opetuksesta ja niitä vertailtiin observoinnissa kerättyyn aineistoon. Tutkimuskohteena olivat oppilaitokset Helsingissä. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että kiinan kielen opettajat eivät pääosin käyttäneet viestinnällisiä opetusmenetelmiä opetuksessaan. Heidän oma käsityksensä viestinnällisestä opetuksesta poikkesi myös jonkin verran lähdekirjallisuudesta. Opetuksen keskipisteenä oli opetusmateriaali, joka ikään kuin määritti opetuksen tahdin ja sisällön. Myöskään opettajien laatimat tehtävät eivät aina tukeneet viestinnällistä vuorovaikutusta vaan niiden tarkoitus oli harjoitella opittuja rakenteita. Tutkimuksesta kävi ilmi, että opettajat pitivät oppilaiden kiinan kielen taidon osaamista tärkeänä. Muihin viestintätaidon aihealueisiin kiinnitettiin vähemmän huomiota.
-
(2019)Le but de ce travail est de comparer les manières dont les tutoriels internet et les manuels favorisent le développement des compétences lexicales et grammaticales des apprenants finnophones. Dans une première partie théorique, nous remettons dans la perspective historique les relations qui existent entre didactique des langues et technologie, jusqu’aux dernières évolutions d’aujourd’hui marquées par le processus de digitalisation et de généralisation de l’usage d’internet. Puis, nous présentons plusieurs classifications des usages d’internet en classe de langue avant de concentrer notre analyse sur l’utilisation des tutoriels et du manuel. Notre analyse porte plus précisément sur le développement de la compétence lexicale et de la compétence grammaticale. Le corpus retenu est constitué du manuel Escalier, d’un tutoriel de vocabulaire Quizlet et de deux tutoriels de grammaire trouvés sur les sites internet suivants : Français interactif et Français facile. L’analyse est constituée d’une première comparaison entre les deux supports, manuel et tutoriels. Un deuxième niveau de comparaison est mis en place entre les recommandations de la recherche pour le développement des deux compétences et la façon dont le manuel et les tutoriels internet les prennent en compte. Pour chaque compétence considérée, lexicale et grammaticale, nous partons de sa définition et des recommandations faites par les chercheurs pour leur développement. A l’issue de ces comparaisons, nous remarquons qu’internet offre des possibilités de développement intéressantes mais que ces pistes ne sont pas sans risque. De plus, le potentiel d’internet reste souvent sous-exploité. En conclusion, nous constatons que les tutoriels et les manuels se complètent dans leur réponse à la problématique du développement des compétences lexicales et grammaticales des apprenants de français. Toutefois leurs réponses restent, au vu des chercheurs, insuffisantes. Cependant, le développement d’internet pourrait permettre d’améliorer l’efficacité de cette réponse. Ceci pourtant n’est possible que si internet est utilisé de manière complexe. Au long de cette étude, nous avons remarqué que perspective actionnelle, digitalisation et socio-constructivisme tendraient à ne considérer l’apprentissage d’une langue que comme l’acquisition d’une technique qui doit s’inscrire dans le monde réel par des actions.
-
(2016)Tämän tutkielman tarkoituksena on verrata The Simpsons – sarjan kahden tuotantokauden ranskankielisiä dubbauksia toisiinsa, sekä alkuperäiseen englanninkieliseen versioon. Toinen käännöksistä on ranskalainen ja toinen quebeciläinen. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat kulttuurisidonnaisten käsitteiden käännökset ja niissä käytetyt käännösstrategiat. Kulttuurisia viittauksia on sekä kielellisiä että kielenulkoisia. Työn pyrkimyksenä on selvittää, ovatko kääntäjät valinneet käännösstrategioita, joilla he ovat korostaneet kohdemaan kulttuuria, vai ovatko he pyrkineet pysymään mahdollisimman lähellä alkuperäistä versiota. Lähtökohtana on ajatus siitä, että Quebecin tiukasta kielipolitiikasta johtuen quebeciläinen versio sisältää todennäköisesti enemmän kohdekulttuuria korostavia viittauksia. Korpuksen kahta tuotantokautta erottaa 19 vuotta, joten tämä työ tutkii myös sarjan mahdollisia kielellisiä muutoksia eri tuotantokausien välillä. Työn teoreettinen viitekehys pohjautuu Jean-Paul Vinay’n ja Jean Darbelnet’n käännösstrategioiden luokitteluun ja työssä määritellään tarkemmin analyysiosiossa käytetyt kulttuurisidonnaiset viittaukset. Empiirisessä tutkimusosassa käsitellään kulttuurisidonnaisia viittauksia ensin kvantitatiivisesti, minkä jälkeen niitä tutkitaan lähemmin esimerkkien avulla. Ensimmäisessä osassa käsitellään uudissanoja, toisessa osassa puhekielen termejä ja kolmannessa osassa tarkastellaan kielenulkoisia kulttuuriviittauksia. Tutkimustulokset osoittavat, että kielenulkoisissa kulttuuriviittauksissa ranskalaisissa dubbauksissa on korostettu kohdekulttuuria enemmän kuin quebeciläisissä dubbauksissa, sillä amerikkalainen kulttuuri on quebeciläisille tutumpi kuin ranskalaisille. Kielellisissä kulttuuriviittauksissa tämä kuitenkin vaihtelee. Quebeciläinen kääntäjä kääntää usein sananmukaisesti ja käyttäen alkuperäisen sanan rekisteriä, kun taas ranskalainen kääntäjä korostaa sarjan yleistä puhekielistä tyyliä, lisäämällä myös puhekielen sanoja, jotka eivät ilmene missään muodossa alkuperäisessä dialogissa. Tämä viittaa siihen, että quebeciläinen kääntäjä on uskollisempi alkuperäiselle versiolle, mutta korpuksesta löytyy myös tapauksia, jossa quebeciläinen kääntäjä käyttää regionalismeja ja vapaata käännöstä, jotka päinvastoin korostavat kohdekulttuuria. Jälkimmäisen tuotantokauden lyhemmistä episodeista johtuen kielellisiä muutoksia on vaikea kartoittaa, mutta uudissanojen huomattava lisääntyminen on paitsi todiste kielen jatkuvasta muuttumisesta myös osoitus muutoksesta käännösstrategioissa.
-
Comparative analysis of prosodic characteristics of dialects of the English language using WaveNet (2023)The purpose of this thesis is to examine the prosodic features of English dialects using WaveNet. The exact goal is to investigate whether the differences in prosody between the dialects are present in the data and the results, and whether the geographical distance between the cities included in the data has any influence on this. Another aim is to see how the prosodic features of the sentence types present in the data and their possible differences are manifested in the data and the results. Prosody is concerned with those characteristics of speech which cover more than just individual sounds. Prosodic features can further be divided into paralinguistic features, such as the rate of speech and pausing, and linguistic features, like intonation. Parameters useful for analysing prosody are fundamental frequency (f0), intensity and voice quality – we are interested in the first two. Fundamental frequency is the speed of the vibration of the vocal folds while speaking. Intensity in turn is connected to the changes of air pressure while speaking. The data used for this study is the IViE corpus (Intonational Variation in English), comprising of recordings done in nine British cities – Belfast, Bradford, Cambridge, Cardiff, Dublin, Leeds, Liverpool, London and Newcastle, with approximately 12 speakers per city. In three of the cities, Bradford, Cardiff and London, the dialect is that of a minority. The part of the corpus chosen for this study is a set of 22 sentences consisting of five sentence types. The analysis was performed using WaveNet, a convolutional neural network. It uses causal convolutions to ensure the data is processed correctly. In addition to being conditioned on the output of the network itself, it can also be conditioned using embeddings. The WaveNet implementation used here has two embedding layers – target and normalisation embeddings. Before the analysis the data was pre-processed and the relevant information concerning the fundamental frequency and intensity were extracted from the sound files. A corresponding *.time file was also created for each of the sound files, with the aim of minimising the influence of the possible differences in length between sentences and thus improve the network's ability to recognise the intonation contours correctly. The results are presented in the form of dendrograms, depicting the relationships between the dialects and sentence types – both separately and as a combination of the dialects and sentence types. It was shown, that the differences in prosody were in fact manifested in the data for both dialects and sentence types, although not exactly as expected. The geographical proximity did not seem to influence the dialectal similarities as much as was assumed – in addition to other influences this might also be due to some of the dialects being minority dialects in the cities, and therefore not necessarily so easily comparable to the dialects of the neighbouring area as the majority dialects might have been.
-
(2021)The thesis focuses on the process of large-scale privatization in Russia and Kazakhstan in the 1990s, after the dissolution of the Soviet Union. The main research problem was finding the structural similarities that two countries shared before and during the implementation of the economic reforms and, also, the differences that defined the divergence of the political and economic trajectories already in the second half of the 1990s. The main method used in the thesis is a comparative analysis based on David Kang´s analytical framework described in his book ‘Crony Capitalism: Corruption and Development in South Korea and the Philippines’ (Cambridge University Press, 2002). The focus of the analysis is the balance of power between the government and the private sector as one of the main determinants of economic development. The conclusion of our work is that the large-scale privatization that was supposed to be democratic and distributive ended up enriching a small group of beneficiaries in both Russia in Kazakhstan but because of completely different reasons. Kazakhstani regime very early transformed into the predatory state where the political elite, consolidated around a strong figure of the president, could successfully take advantage of the private sector. Whereas, in Russia, stronger political polarization led to the rise of the powerful economic groups and actors (the ‘oligarchs’) that had a say in the key political decisions during the 1990s. Thus, portraying just one group of actors (whether the oligarchs or the corrupt government) as responsible for the ‘failure’ of large-scale privatization is too simplistic. The dynamics between the government and the private businesses as the system constraint was much more important.
-
(2020)Tutkielmassani analysoin kirja-arvosteluita ja niissä esiintyvää arviointia. Tarkoituksena on näyttää, mistä osista internetissä julkaistavat kirja-arvostelut koostuvat eli minkälaiset piirteet ovat tyypillisiä kirja-arvosteluista koostuvalle genrelle sekä ammattikriitikoiden että harrastelijoiden keskuudessa. Tämän lisäksi vertailen ammattikriitikoiden ja harrastelijakriitikoiden kielen käyttöä. Tutkimuksen teoria perustuu genreanalyysiin, erityisesti Paltridgen (1995) esittämään analyysimalliin, ja kielessä esiintyvän evaluaation analyysi keskittyy kirja-arvosteluissa käytettävään vertailuun, subjektiivisuuteen sekä kirjoja arvottaviin ilmaisuihin (Thompson & Hunston: 2000). Tutkimuksen materiaali koostuu ammattikriitikoiden ja harrastelijakriitikoiden kirja-arvosteluista. Ammattikriitikoiden kirja-arvostelut kerättiin kahden sanomalehden The New York Timesin ja The Guardianin verkkosivuilta, kun taas Goodreads ja LibraryThing toimivat harrastelija kirja-arvosteluiden lähteinä. Yhteensä materiaali sisältää kaksitoista ammattikriitikoiden ja 48 harrastelijoiden kirja-arvostelua. Harrastelijoiden arvosteluja on käytettävässä materiaalissa enemmän, koska niiden välillä on enemmän eroja ja ne ovat lyhyempiä verrattuna ammattikriitikoiden kirja-arvosteluihin. Analyysin perusteella kirja-arvostelut muodostuvat kahdesta tärkeästä osasta. Ne sisältävät kirjaa kuvailevan osan, johon sisältyy esimerkiksi juonen ja kirjailijan esittely, ja kirjaa arvioivan osan, johon kuuluu esimerkiksi kirjoitustyylin tai hahmojen arvostelua. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että ammattikriitikoiden ja harrastelija-arvostelujen väliltä löytyy niitä erottavia piirteitä. Osa harrastelijoiden kirja-arvosteluista ei sisällä kirjaa kuvailevia osia, vaan ne koostuvat ainoastaan kirjaa arvioivista osista. Ammattikriitikoiden kirja-arvosteluissa taas on enemmän kirjailijoita koskevaa informaatiota ja muutenkin enemmän kirjojen sisältöihin liittyvää tietoa. Ammattikriitikoiden arvosteluista löytyy myös enemmän vertailevaa kieltä harrastelijoihin verrattuna. Kirjojen positiivisia ja negatiivisia piirteitä tuodaan esiin esimerkiksi vertaamalla niitä toisiin teoksiin. Ammattiarvostelijoihin verrattuna, harrastelijat puolestaan ovat subjektiivisempia kirjoja arvioidessaan. He käyttivät esimerkiksi enemmän minä-pronominia kertoessaan, mitä he tunsivat kirjaa lukiessaan ja mitä he pitivät kirjasta.
-
(2021)This thesis compares the extent to which instruction and assessment in the Finnish National Curriculum (FNC) and International Baccalaureate (IB) at one Finnish high school align with the pedagogical approach to language instruction recommended in the Common European Framework of Reference for Languages (CEFR; Council of Europe 2001, 2018). Comparison of the two curricula will be used to inform curriculum development at the school, where the aim is to combine pre–Diploma Program (DP)—i.e., instruction of first-year students who have been provisionally accepted to the DP program—and FNC instruction in the first year of high school. Action-oriented language is envisioned in CEFR as a pedagogical approach that (1) treats language as a tool rather than an object for mastery and (2) recommends the instruction, assessment, and learning of the broad range of social contexts in which communication occurs. The first point draws largely on Focus on Form (FonF) approaches, developed in SLA research, while the second point draws largely on task-based language teaching (TBLT), developed in pedagogical research. While CEFR is regularly used today for benchmarking student language mastery, its uneven application in curriculum, course instruction, and course and exam assessment in the IB and FNC leave much to be desired, calling into question whether CEFR benchmarking can really be used for EFL students graduating from the IB and FNC. This thesis uses a school in Espoo, Finland as a case study to compare the IB and FNC instruction of first-year students, the assessment practices of EFL teachers based on the marking of a common essay and a subsequent interview, and quantitative analysis of IB and FNC exam results and essay scores for first-year pre-DP and FNC students in academic year 2019–2020. The mixed methods research (MMR) approach of the thesis is designed to account for the broad set of data (i.e., curriculum, European language policy, academic literature, local needs) that are taken into consideration when developing curriculum at the school level. The results of this thesis indicate that FNC assessment is more closely aligned with CEFR but that both FNC and IB in Finland, especially pre-DP education, are still lagging behind in implementing the framework developed already two decades ago. At least some of this lag, as indicated in the qualitative data, seem to originate from the continuation of outdated practices of language assessment (esp. in its focus on language mastery rather than action-oriented language use) regardless of changes in CEFR and the Finnish curriculum. In the case of assessment in FNC, the mixed use of continuum criterion-referenced assessment of written production in an exam designed for mastery norm-referenced assessment is an already imperfect combination that is further undermined by lack of transparency around how to apply criterion-referenced assessment to written production as well as how essays marked by teachers have been moderated by sensors. While the IB is much better at enabling communication between moderators and teachers, EFL instruction in the IB offers a very limited set of communicative language activities, partly due to the broad language profile of students in the international program. For the purposes of students in Finland, however, especially at the school studied, EFL instruction in IB omits an alarmingly wide range of communicative activities in course and exam assessment, an absence that should threaten to invalidate CEFR benchmarking of students graduating from EFL courses, given that most communicative language activities are never taught or assessed. Many of the issues that arise in this thesis are indicative of systematic issues in the curriculum and examination process, which have a negative washback effect on instruction and assessment at the school level. Nevertheless, some suggestions are made at the end of the thesis for how teachers can mitigate problems with validity in the FNC and IB curricula, though changes in FNC assessment is difficult without transparency from the Finnish Matriculation Board. The results of the thesis also indicate that areas of action-oriented language missing in one curriculum are often well explored in the other, such that serious consideration should be given to closer alignment of pre-DP and first-year FNC English instruction at Finnish schools that offer both programs, an effort towards which this master’s thesis is intended to contribute. The comparative weaknesses of EFL instruction and assessment in FNC discussed in this thesis can also be used to inform curricular development of the FNC.
-
(2020)English has become a global language, and students around the world know English is an essential foreign language to expand their knowledge. For the same reason, English has been the most common foreign language that students learn in South Korea and Finland. The purpose of this master’s thesis is to examine the curricula in South Korea and Finland to see the similarities and differences of the two countries’ English education. Although both countries focus on teaching English by using the communicative approach, their outputs in English education differ from each other. The study analyzes the curricula and textbooks by using Curriculum-Analysis Procedure. Then, the study analyzes the textbooks based on Littlejohn’s task analysis sheet. According to the analysis, the Finnish curriculum provides more specific learning goals than the Korean curriculum even though the Finnish curriculum does not specify teaching methods to teachers. The Korean curriculum provides specific word limitations for each level, and it provides specific teaching methods. However, the Korean curriculum’s learning goals are rather vague. The analysis on the textbooks suggests an interesting result. Although the Korean textbooks provide a higher number of oral tasks than the Finnish textbooks, the results demonstrate that the Korean textbooks are focused on repetition. Also, the Korean textbooks are quite regulated since the tasks ask students to focus on certain task types. On the contrary, the Finnish textbooks include a smaller number of oral tasks than the Korean textbooks, but the oral tasks encourage students to produce their own sentences rather than focusing on form. The Finnish textbooks try to provide as diverse task types as possible.
-
(2018)Tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten Neil Gaimanin vuoden 2005 fantasiakirjan Anansi Boys ylimaallisten (englanniksi divine) elementtien kulttuuriappropriaatio on käännetty. Tutkielman aineisto koostuu edellä mainitusta kirjasta ja sen vuonna 2009 ilmestyneestä suomennoksesta Hämähäkkijumala. Tutkielma on luonteeltaan poikkitieteellinen: se soveltaa sekä käännöstieteen teoriaa että yhteiskuntatieteiden teoriaa tutkiakseen aineistoa syvemmin ja holistisemmin. Tutkielmalla on kaksi pääteoriaa. Anansi Boysin kulttuuriappropriaation tunnistamiseen ja analysoimiseen käytän kulttuuriappropriaation käsitettä sellaisena kuin James O. Young (2010) sen määrittelee. Young jaottelee kulttuuriappropriaation viiteen kategoriaan (esine-, sisältö-, tyyli-, aihe- ja subjektiappropriaatio), joista erityisesti sisältöappropriaatio on merkittävä tämän tutkimuksen kannalta. Hämähäkkijumalassa esiintyvien kulttuuriapproprioitujen elementtien käännösten analysoimiseen sovellan kotouttamisen ja vieraannuttamisen käännösstrategioiden teoriaa. Tarkastelen näitä käännösstrategioita kahdesta eri perspektiivistä: Paloposken (2011) neutraalista, käytännönläheisestä näkökulmasta, ja Venutin (1995) eettisestä, arvottavasta näkökulmasta. Selvitän käännöksessä käytetyn lokaalin käännösstrategian käyttäen Leppihalmeen (2001) strategiajaottelua, ja analysoin, millainen vaikutus käytetyllä strategialla on ollut lähdetekstin kulttuuriappropriaatioon. Tutkimuksen analyysi osoittaa, että kääntämiseen käytetyllä käännösstrategialla on merkittävä vaikutus kohdetekstin kulttuuriappropriaatioon. Tulokset viittaavat siihen, että kotouttava strategia voi potentiaalisesti poistaa tai häivyttää tekstin kulttuuriapproprioituja elementtejä, kun taas vieraannuttava strategia säilyttää ne todennäköisemmin tekstissä – tosin poikkeuksiakin analyysissä esiintyy. Se, kumpi strategia on parempi valinta eettisestä näkökulmasta, riippuu siitä, onko lähdetekstin kulttuuriappropriaatio hyväksyttävää vai haitallista.
-
Competing Values, Contested Spaces : Music in the Metro’s Impact on Street Music Practice in Moscow (2021)Music in the Metro, a city-run project wherein musicians audition for the right to play in Moscow’s metro system, opened in 2016 following a police crackdown on street musicians in the 2010s and consequent activism by street musicians. This M.A. thesis is based on semi-structured interviews conducted with street musicians in 2017 and 2018. It uses qualitative analysis of interviews to understand the impacts of the Music in the Metro project for the meaning of street music in Moscow—both for street musicians themselves, and in the wider context of cultural production in Russia. The focus of the study is threefold: First, I draw on Russian cultural studies to discuss the history of street music in Moscow and how Music in the Metro has commodified the practice. Second, I use theory based in popular music studies to outline the discursive practice of street music in Moscow and argue that Music in the Metro is incompatible with the standards by which street musicians value their own music. Finally, I apply a spatial perspective to street music to examine the specific implications of the space of the metro. I conclude that despite the city’s attempts to commodify both street music, the performance of street music in Moscow’s metro, even under the aegis of Music in the Metro, can have subversive and transformative meanings.
-
(2021)Computer-Assisted Language Learning (CALL) is one of the sub-disciplines within the area of Second Language Acquisition. Clozes, also called fill-in-the-blank, are largely used exercises in language learning applications. A cloze is an exercise where the learner is asked to provide a fragment that has been removed from the text. For language learning purposes, in addition to open-end clozes where one or more words are removed and the student must fill the gap, another type of cloze is commonly used, namely multiple-choice cloze. In a multiple-choice cloze, a fragment is removed from the text and the student must choose the correct answer from multiple options. Multiple-choice exercises are a common way of practicing and testing grammatical knowledge. The aim of this work is to identify relevant learning constructs for Italian to be applied to automatic exercises creation based on authentic texts in the Revita Framework. Learning constructs are units that represent language knowledge. Revita is a free to use online platform that was designed to provide language learning tools with the aim of revitalizing endangered languages including several Finno-Ugric languages such as North Saami. Later non-endangered languages were added. Italian is the first majority language to be added in a principled way. This work paves the way towards adding new languages in the future. Its purpose is threefold: it contributes to the raising of Italian from its beta status towards a full development stage; it formulates best practices for defining support for a new language and it serves as a documentation of what has been done, how and what remains to be done. Grammars and linguistic resources were consulted to compile an inventory of learning constructs for Italian. Analytic and pronominal verbs, verb government with prepositions, and noun phrase agreement were implemented by designing pattern rules that match sequences of tokens with specific parts-of-speech, surfaces and morphological tags. The rules were tested with test sentences that allowed further refining and correction of the rules. Current precision of the 47 rules for analytic and pronominal verbs on 177 test sentences results in 100%. Recall is 96.4%. Both precision and recall for the 5 noun phrase agreement rules result in 96.0% in respect to the 34 test sentences. Analytic and pronominal verb, as well as noun phrase agreement patterns, were used to generate open-end clozes. Verb government pattern rules were implemented into multiple-choice exercises where one of the four presented options is the correct preposition and the other three are prepositions that do not fit in context. The patterns were designed based on colligations, combinations of tokens (collocations) that are also explained by grammatical constraints. Verb government exercises were generated on a specifically collected corpus of 29074 words. The corpus included three types of text: biography sections from Wikipedia, Italian news articles and Italian language matriculation exams. The last text type generated the most exercises with a rate of 19 exercises every 10000 words, suggesting that the semi-authentic text met best the level of verb government exercises because of appropriate vocabulary frequency and sentence structure complexity. Four native language experts, either teachers of Italian as L2 or linguists, evaluated usability of the generated multiple-choice clozes, which resulted in 93.55%. This result suggests that minor adjustments i.e., the exclusion of target verbs that cause multiple-admissibility, are sufficient to consider verb government patterns usable until the possibility of dealing with multiple-admissible answers is addressed. The implementation of some of the most important learning constructs for Italian resulted feasible with current NLP tools, although quantitative evaluation of precision and recall of the designed rules is needed to evaluate the generation of exercises on authentic text. This work paves the way towards a full development stage of Italian in Revita and enables further pilot studies with actual learners, which will allow to measure learning outcomes in quantitative terms
-
(2016)Tutkimukseni aiheena on George Lakoffin ja Mark Johnsonin kognitiivisen metaforateorian hyödyllisyyden arviointi, etenkin yhteydessä konventionaalisen kielenkäyttöön. Teorian mukaan abstraktit asiat ymmärretään konkreettisten asioiden kautta, ja kielenkäyttö sekä ajattelu perustuvat pitkälti näihin konseptuaalisiin metaforiin. Tästä johtuen lukuisat kielitieteelliset tutkimukset ovat tarkastelleet mitä erilaisimpia tekstejä, ja asetelleet niistä löytyvät ilmaisut konseptuaalisten metaforien alle. Kognitiivinen metaforateoria on saanut osakseen myös huomattavaa kritiikkiä. Tämä kritiikki perustuu pääasiassa siihen, että todisteena konseptuaalisille metaforille toimivat samat ilmaisut, jotka näiden metaforien pitäisi selittää. Metaforatutkijat ovatkin ehdottaneet, että yksi keino tämän kehäpäättelyn purkamiseen on tarkastella metaforien esiintymistä sanallisen viestinnän ulkopuolella. Koska aikaisemmat tutkimukset ovat hyvin tarkasti kartoittaneet tunteiden konseptit, päätin tarkastella vihan, pelon ja ylpeyden kuvallista esittämistä sarjakuvissa saadakseni selville, miten visuaalisen materiaalin tutkiminen pystyy vastaamaan teoriaa kohtaan esitettyihin kritiikkeihin. Tutkimusmateriaalina on Don Rosan kirjoittama ja piirtämä sarjakuva-albumi Roope Ankan elämä ja teot. Kokoan kaikki albumissa esiintyvät hahmot, jotka kuvaavat yhtä valituista tunteista sekä kaikki visuaaliset merkit, jotka osallistuvat näiden tunteiden esittämiseen. Tämän jälkeen arvioin, miten kognitiivisen metaforateorian voi sanoa selittävän nämä esiintymät, ja miten osuvaa kritiikki on visuaalisten metaforien suhteen. Tutkimuksen perusteella saavun johtopäätökseen, että konseptuaalisia metaforia koskeva kritiikki on ollut perusteltua, ja näiden metaforien taustalla olevan teorian puutteista johtuen ei niillä voi sanoa olevan merkittävää selittävää hyötyä konventionaalisen kielenkäytön suhteen. Myös visuaalisten metaforien suhteen sama kehäpäättely on edelleen voimissaan. Monilla näistä konseptuaalisista metaforista on kyllä deskriptiivistä arvoa, ja metaforilla voi olla huomattavaa etymologista merkitystä, mutta usein konseptuaaliset metaforat yksinkertaisesti kuvaavat mitä sanotaan tai esitetään, eivätkä selitä miksi näin on. Toinen merkittävä johtopäätös on, että kielitieteellinen tutkimus ei ole riittävää kognitiivisen metaforateorian suhteen, vaan tarvitaan poikkitieteellistä tutkimusta, etenkin kognitiotieteiden kanssa.
-
“Confine Your Women!” : Diachronic Development of Medieval Sunnī Exegeses on the Creation of Woman (2018)Details concerning the creation of the first woman are not described in the sacred book of Muslims, the Qurʾān. The best-known passage, usually understood as a description of the creation of the primeval couple, is in the beginning of Sūrat al-Nisāʾ, Chapter of women, which mentions people being created from a single soul, nafs wāḥida, from which God also created its mate, zawj. In early Islamic exegesis, tafsīr, this notion was elaborated and the nafs became understood as Adam (Ādam) and the zawj as Eve (Ḥawwāʾ), the latter being made from the former’s rib – thus, secondarily to him. This interpretation was most likely influenced by the religio-cultural milieu, particularly its Jewish and Christian traditions. The interpretive information further accumulated and transformed in medieval Qurʾānic commentaries, tafāsīr. The present study is designed to analyze the diachronic development of the discourse in medieval Sunnī tafāsīr on the passage “ẖalaqakum min nafsin wāḥidatin wa-ẖalaqa minhā zawjahā”, described above. The time frame of the study is from the late 9th to the 15th century, thus, concentrating on the classical period of the development of Islamic exegesis. Ten well-known exegetes and their tafāsīr were selected for the study. Their exegetic accounts regarding the passage of interest are analyzed with a theoretical framework of genealogical and critical linguistic analysis. The focus is on tracing the accumulation of potential misogynous elements in the overall style and content of exegeses on the creation of the first woman. In addition to obvious manifestations of gender hierarchy, the study aims at addressing some implicatures which are likely to contribute to the patriarchal ethos typical for many interpretative accounts. The passage of interest is understood as the creation of the primeval couple in all commentary accounts examined in the study. The concept of nafs wāḥida, single soul, is interpreted as the first man, Ādam, and the mate created form this soul, zawj, as Ḥawwāʾ. These elaborated exegetic suppositions on human creation are further strengthened throughout the classical period during which a conclusive command to keep women indoors is repeated time and again. Based on the analyses performed in the study, the diachronic development of medieval Sunnī exegesis can be divided into three consecutive discursive stages. The first stage is characterized by normativization of the concept so that nafs wāḥida, single soul, becomes established as Ādam and the mate created form this soul, zawj, as Ḥawwāʾ. The woman is interpreted being made from Ādam’s rib, adding details somewhat equivalent to the Biblical Garden narrative. The second stage in the development of exegeses on the passage consolidates the normative concept described above. The rib becomes crooked – as do the women. The third discursive stage is characterized by expanding the normativized and consolidated concept. This is done by adding misogynous notions to earlier interpretations on the creation and parallelizing the creation of the first woman with that of wickedness and evil.
-
(2022)Tässä työssä tutkitaan impersonaalirakenteita espanjan ja portugalin eurooppalaisten varieteettien välillä uutiskielessä. Tarkasteltavat rakenteet ovat ser-apuverbillä muodostettava perifrastinen passiivi ja se-rakenteet, jotka voidaan jakaa passiivisiin ja impersonaalisiin rakenteisiin. Tavoitteena on selvittää, kummankielisessä korpuksessa tutkittavat rakenteet ovat kokonaisuudessaan yleisempiä ja kummat rakenteet ovat yleisempiä kussakin korpuksessa. Korpusten uutiset on jaettu seitsemään osastoon, jotka ovat yhteiskunta, politiikka, talous, urheilu, kulttuuri, tiede sekä teknologia. Tavoitteena on täten myös tutkia, esiintyykö rakenteita tyypillisemmin joissain tietyissä osastoissa. Funktionaalisesta näkökulmasta yksi impersonaalirakenteiden tehtävistä on agentin häivyttäminen (Siewierska 2008). Espanjaa ja portugalia pidetään tässä tutkimuksessa saman järjestelmän eri variantteina, sillä ne ovat geneettisesti niin läheistä sukua toisilleen (vrt. Moravcsik 2016). Tämän ansiosta molempien kielten rakenteisiin voidaan soveltaa samaa luokittelua. Impersonaalirakenteiden luokittelu pohjautuu Barrenechean ja M. de Rosettin (1979) malliin. Uutisten laadullisessa tarkastelussa hyödynnetään puolestaan Reinemann et al.:n (2011) luokittelua. Tutkimuksen korpukset koostuvat uutisista, jotka on espanjan osalta kerätty El Mundo- ja portugalin osalta O Diário de Notícias -sanomalehdestä ja jotka ajoittuvat vuosille 2017–2019. Espanjan korpuksen koko on 143 909 sanaa ja portugalin korpuksen koko 87 593 sanaa. Aineiston keruussa on hyödynnetty Corpus del Español NOW- (News on the Web) (Davies 2018–) ja Corpus do Português NOW (Davies 2018–) -internetkorpuksia, joiden pohjalta on koostettu oma korpus analyysia varten. Tulokset osoittavat impersonaalirakenteiden olevan yleisempiä portugalin korpuksessa kuin espanjan korpuksessa. Portugalin korpuksen normalisoitu frekvenssi on 93,6 tapausta 10 000:ta sanaa kohti ja espanjan korpuksen 82,5 tapausta 10 000:ta sanaa kohti. Korpusten välinen ero on tilastollisesti merkitsevä (G² = 7,71; p < 0,01). Espanjan korpuksessa se-rakenteet (58,6) ovat yleisempiä kuin perifrastinen passiivi (23,8). Portugalin korpuksessa vastaavasti perifrastinen passiivi (81,4) on yleisempi kuin se-rakenteet (12,2). Espanjan korpuksessa impersonaaliset rakenteet ovat tyypillisimpiä yhteiskunta- (100,7), kulttuuri- (99,7) ja tiedeaiheisissa (94,6) uutisissa ja harvinaisimpia urheilu-uutisissa (27,9). Portugalin korpuksessa ne ovat tyypillisimpiä puolestaan yhteiskunta- (135,9), politiikka- (89,3) ja kulttuuriosastoissa (87,7) ja harvinaisimpia urheiluosastossa (52,7). Portugalin korpuksessa impersonaalirakenteet ovat espanjan korpusta yleisempiä yhteiskunta-, politiikka-, urheilu- ja teknologia-aiheisissa uutisissa. Näissä kaikissa paitsi teknologiassa ero korpusten välillä on tilastollisesti merkitsevä. Espanjan korpuksessa rakenteet ovat yleisempiä talous-, kulttuuri- ja tiedeosastoissa, mutta näissä missään ero korpusten välillä ei ole tilastollisesti merkitsevä. Tyylillisesti suurimmat erot korpusten välillä havaitaan urheiluosastossa, sillä espanjan urheilu-uutisten kieli on huomattavasti kuvailevampaa kuin portugalin. Kaikki löydöt viittaavat uutiskielen olevan portugalin korpuksessa muodollisempaa kuin espanjan korpuksessa. Laajemmat johtopäätökset eri impersonaalirakenteiden käytöstä kielten välillä vaativat kuitenkin lisätutkimusta.
-
(2021)The aim of this Master’s thesis is to explore the cultural and discursive aspects of defense procurement in the United States. The thesis examines how an American multirole combat aircraft, the Lockheed Martin F-35 Lightning II fighter, has been framed by Members of the U.S. Congress in 2010—2020. Focused on congressional communication towards the domestic audience, the study examines what kinds of meanings of the F-35 are conveyed by the frames and how they relate to American strategic culture. This is a study in the multidisciplinary field of American Studies, making use of previous research and concepts from congressional studies, defense and strategic studies, and political culture studies. The research material consists of public statements from Members of the Armed Services Committees of the U.S. House of Representatives and the Senate. Informed by a social constructivist viewpoint and a semiotic approach to culture, the study adopts framing theory/analysis as a theoretical-methodological framework through which a combination of quantitative and qualitative content analysis of the research material is conducted. As a background for understanding the research material, the study defines a certain kind of American strategic culture and discusses the role of Congress in defense spending. This study finds that Members of the two Armed Services Committees have invoked broad, culturally resonant concepts and timeless storylines to contextualize and justify the F-35 to the domestic audience in a way that has remained fairly consistent over time. The study identifies three distinct but overlapping frames: an economic frame, a strategic-technological frame, and an apolitical patriotic frame. The framing of the F- 35 has highlighted its economic and financial aspects but has also discussed what the aircraft provides or means to the United States on the global arena, supported by a perception of war and military power as technology-centered and focused on competition between great power rivalries. The framing has also given voice to an understanding of the F-35 as a nonpartisan issue that evokes patriotic sentiments and was permeated with a general narrative of American national greatness and continued hegemony in the world. All the frames identified in this study are interpreted as having a basis in American strategic culture, but a more thorough understanding of the F-35 discourse arises by paying attention to a wider cultural context. The study suggests that the process and impacts of framing the F-35 are rooted in the existence and public acceptance of an American ‘culture of war’.
-
(2017)Tutkielmassa tarkastelun kohteena on yksittäisen verkossa toimivan faniyhteisön tapa rakentaa, rajata ja ilmaista jaettua sosiaalista identiteettiä. Faniuden ja faniyhteisöjen luonnetta taustoitetaan Hirsjärven (2009) ja Nikusen (2003) tutkimuksella, ja faniyhteisöjen käsittämistä sosiaalisina ryhminä puolletaan sosiaalipsykologisen teorian käsityksillä ryhmien ominaisuuksista ja syntymekanismeista. Tutkielmassa käsitellään myös nimellisiä eroavaisuuksia sosiaalisen ja henkilökohtaisen identiteetin välillä, ja määritellään fanius identiteetiksi, jota tuotetaan nimenomaan sosiaalisessa kontekstissa muiden fanien kanssa. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysia, koska data on kerätty neljän eri käyttäjän omista ja jaetuista julkaisuista verkkoblogialustalta, jonka formaatti mahdollistaa keskustelun haarautumisen ja ajallisen jakautumisen tavalla, jonka tarkastelu keskusteluanaalysin keinoin katsotaan olevan suureksi osaksi epäkäytännöllistä kasvotyön ilmaisuja lukuun ottamatta. Dataa on kerätty määritellyltä ajanjaksolta käyttämällä kyseiselle faniyhteisölle relevantteja avainsanoja, jolla on pyritty varmistamaan, että viestintätilanteessa oleellinen identiteetti on fani-identiteetti. Analyysin käsittelyssä faniuden kohteesta lainattujen käsitteiden yleisyyden huomataan jäävän oletettua vähäisemmäksi, joskin niillä on joitakin funktioita. Huumori nousee esille merkittävänä identiteettityön keinona: erityisesti vuorovaikutuksessa syntyvä vitsailu ja siinä käytetyt negatiiviset kasvotyön strategiat luovat subjektipositioita faneille. Sen lisäksi diskurssista nousevat esiin intertekstuaalisuus, affektiiviset hyperbolat eli tunneilmaisun liioittelu, faniyhteisön yhteinen odotushorisontti ja jaettu tieto sekä normista poikkeavat kirjoittamisen tavat. Yksittäiset ilmaisut toimivat eri tasoilla ja limittyvät toisiinsa; esimerkiksi intertekstuaalisia viittauksia jaetun fani-identiteetin keskiöön esiintyy sekä hyperbolien kohteena, jaettujen merkitysten lähteenä että huumorin työkaluna. Tutkimuksen lopuksi arvioidaan sitä, kuinka hyvin tutkimuskysymyksiin saatiin vastaus ja pohditaan fanituksen kohteen narratiivin ja fani-identiteetin rakentumisen yhteyttä.
-
(2016)This study explores image formation, country branding and public diplomacy. It constructs theoretical connections between images, stereotypes and country images and proposes the combined concept of stereotyped images. The aim of this study is to explore what images of Finland are present in Brazil, how these images have been formed and the purposes behind these. Using qualitative content analysis it was investigated the first images of Finland formed in Brazil through the formation of a Finnish colony in the state of Rio de Janeiro, Brazil. The study proceeds to analyze the community transformation to a themed tourist town and the importance of the village to the self-identity of the immigrants and descendants. Through the study of the community it is possible to identify the origins of the earlier Finnish stereotypes in the country and it serves as a point of departure for branding activities. In the content analysis the material present in the websites from the agencies Team Finland and This is Finland which had as its main topic Latin America and/or Brazil where analyzed. Through the material it was possible to establish the country branding activities implemented in Brazil, the purpose of the actions and target groups. Meetings with members of the Finnish Ministry of Foreign Affairs which had been or still were stationed in Brazil were conducted. These meetings served as background information and complemented the material found on both agencies websites. This showed that all together Finland is presented to the Brazilian elite and the topics highlighted are the ones which are already admired by the target group – education, technology and good governance. The study explores the counter images of Finland existent in Brazil and how these reach different social groups and have different intentions behind them. On one hand there is the stereotype of the cold and backward country, on the other there is the super model which presents solutions to the Brazilian society. The analysis of country branding allows one to explore the increasingly role of image as a tool of public diplomacy.
Now showing items 427-446 of 4848