Browsing by discipline "Engelsk filologi"

Tässä tutkielmassa tutkitaan kansainvälisten opiskelijoiden näkemyksiä englannin kielen käytöstä Helsingin yliopistossa. Tutkimuksessa etsitään vastausta siihen, millaista englantia opiskelijat kohtaavat opiskellessaan Helsingin yliopistossa, kuinka paljon englanninkielistä informaatiota on heidän saatavillaan ja minkälaisia odotuksia heillä on ollut liittyen yliopistossa käytettävää englantia kohtaan. Tutkimus on tehty haastattelemalla yhdeksää kansainvälistä opiskelijaa vuoden 2019 syys- ja lokakuun aikana. Haastatellut opiskelevat Helsingin yliopiston kansainvälisissä maisteriohjelmissa. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Haastatteluissa ilmeni, että haastateltavat ovat pääasiassa tyytyväisiä englannin kielen laatuun Helsingin yliopistossa, mukaan lukien englanninkielinen opetus. Haastatellut raportoivat kuitenkin joistakin kursseista ja tilanteista, joissa heillä on esimerkiksi ollut hankaluuksia saada selvää opettajan englanninkielisestä opetuksesta. Haastateltavien suurimmat haasteet Helsingin yliopistossa koskivat puutteellista englanninkielisen tiedon saatavuutta. Ongelmia ilmeni esimerkiksi sähköposteissa, yliopiston verkkosivustoilla tai muissa lähteissä, joissa tietoa on vain yksikielisesti suomeksi tai kaksikielisesti suomeksi ja ruotsiksi. Haastatteluissa osa opiskelijoista sanoi myös toivovansa, että he pystyisivät opiskelemaan useampia kursseja englannin kielellä. He kokivat saavansa riittävästi tietoa opintojensa suorittamiseen liittyen, mutta puutteet englanninkielisen tiedon tai palveluiden saatavuudessa saivat osan haastateltavista tuntemaan olevansa eri asemassa suomenkielisiin opiskelijoihin nähden. Haastateltavilta kysyttiin myös sitä, minkälaisia odotuksia heillä oli ollut ennen kuin he aloittivat maisterinopintonsa Helsingin yliopistossa. He olivat odottaneet kohtaavansa laadukasta englannin kieltä sekä opetuksessa, että yleisesti yliopistossa. Sen osalta opiskelijat olivat pääasiassa tyytyväisiä. Sen sijaan he olivat odottaneet, että tietoa ja palveluita olisi saatavilla nykyistä paremmin.

Tutkielmani päätavoite on tutkia välttelevien vastausten käyttöä parlamentaarisessa kontekstissa. Tutkimukseni kohdehenkilö on Iso-Britannian entinen pääministeri David Cameron ja materiaali sijoittuu ajallisesti keväälle ja kesälle 2016. Tutkimusmateriaalini on kerätty Hansard-korpuksesta ja koostuu 112 pääministerin kyselytuntien kysymys–vastaus -parista, jotka käsittelevät aiheeltaan Iso-Britannian EU-jäsenyyttä ja sitä koskevaa vuoden 2016 kansanäänestystä. Tavoite on tutkia, kuinka paljon välttelyä Cameronin vastauksissa esiintyi. Oletukseni on, että Cameronin välttelevät vastaukset lisääntyvät kansanäänestyksen ajankohtaa lähestyttäessä. Työni tutkimustausta koostuu välttelyn ja kohteliaisuuden teorioista, jotka keskittyvät erityisesti poliittiseen ja parlamentaariseen kontekstiin. Käyttämäni viitekehyksen on kehittänyt Parameswary Rasiah (2009) ja metodi on kehitetty nimenomaan välttelevien vastausten analysoimiseen parlamentaarisessa kontekstissa. Tutkimukseni ohessa testataan ja arvioin Rasiahin metodin soveltuvuutta valitsemani aineiston analysointiin. Tutkielmassani esittelen Rasiahin metodin eri vaiheet ja sovellan niitä omaan aineistooni. Tutkin materiaalia sekä kokonaisuutena että aikajanojen kautta saadakseni paremman kuvan siitä, miten kysymys- ja vastaustyyppien määrät kehittyivät ajanjakson aikana. Rasiahin metodi soveltuu hyvin aineistoni tutkimiseen, mutta menetelmä vaatii muutamia lisäyksiä, jotta kysytyistä kysymyksistä saadaan parempi kuva. Kysymysten tarkempi tarkastelu auttaa hahmottamaan syitä vastausten laadun taustalla. Koen tämän tärkeäksi osaksi välttelevien vastausten tutkimusta, sillä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kysymysten laatu vaikuttaa vastausten laatuun. Tulokset osoittavat, että 44,6 % aineiston vastauksista ovat vältteleviä. Suurin osa Cameronin välttelystä on vahvuudeltaan lievää tai keskitasoista, vahvasti vältteleviä vastauksia löytyy aineistosta vain yksi. Cameron jättää kokonaan reagoimatta 11 kysymykseen. Cameronin käyttämän välttelyn määrä ei kasva ajan kuluessa, toisin kuin oletin. Aiemmat välttelevien vastausten tutkimukset ovat osoittaneet, että jos kysymykseen sisältyy kasvoja uhkaava puheakti (face-threatening act), on todennäköistä, että vastaus on välttelevä. Tutkimukseni tulokset tukevat tätä väitettä. Välttelevien vastausten analysoinnin merkitys pääministerin kyselytunnin kontekstissa kiteytyy kyselytunnin tarkoitukseen ja merkityksellisyyteen. Yksi kyselytunnin tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa, että hallitus kantaa vastuun toimistaan. Jos hallituksen päämies ei kuitenkaan vastaa hänelle osoitettuihin kysymyksiin, se heikentää pääministerin kyselytuntien merkityksellisyyttä.

Oppiminen on erittäin olennainen osa ihmisen kasvua. Opetustapahtumassa opettaja vaikuttaa oppilaan oppimiseen, joten ei ole yhdentekevää, minkälaisia opetusmetodeja opettaja valitsee. Viime aikoina aktiivinen oppiminen on saanut osakseen kasvavaa suosiota: sen mukaan oppilaita pitäisi osallistaa ja aktivoida oppitunneilla enemmän. Globaalistuminen on tehnyt englannin kielen taitamisesta yhä tärkeämpää työmarkkinoilla, kohdistaen suuria odotuksia englannin opetukseen. Vieraan kielen oppiminen on myös todettu olevan ihmisen identiteettiin vaikuttava tapahtuma. Fyysinen aktiivisuus on kiistattomasti edullista terveydelle monin tavoin: se kasvattaa lihasvoimaa ja luumassaa sekä alentaa riskiä sairastua mm. verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja syöpään. On myös näyttöä siitä, että fyysinen aktiivisuus vähentää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, sekä parantaa kognitiivista suorituskykyä, oppimistuloksia ja oppilaiden käyttäytymistä koululuokassa. On saatu positiivisia tuloksia, kun fyysistä aktiivisuutta on lisätty koulun oppitunneille. Eräät tutkijat ovat jopa sitä mieltä, että osa oppilaista oppii paremmin, kun oppimistilanteeseen yhdistetään liikuntaa. Viime vuosina fyysisen inaktiivisuuden lisäksi myös pitkän istumisen on todettu olevan terveydelle haitallista ja lyhentävän elinikää. Fyysisen aktiivisuuden positiivisista sekä istumisen negatiivisista vaikutuksista huolimatta kouluissa yhä istutaan suurin osa ajasta. Lisäksi englannin oppikirjat sisältävät häviävän vähän tehtäviä, joiden suorittamiseksi oppilaiden tulisi liikkua. Tämä tutkimus sisältää opettajalle suunnatun oppimateriaalipaketin, jossa on liikkumista sisältäviä englannin oppimiseen suunnattuja tehtäviä 17:sta aihepiiristä. Materiaalipaketin kohderyhmään kuuluu suomalaisen peruskoulun englannin opiskelua aloittavat oppilaat, eli tyypillisesti kolmasluokkalaiset. Tehtäviä voi kuitenkin soveltaa myös muille luokka-asteille sekä muihin kieliin ja jopa muihin oppiaineisiin. Tehtäviä voidaan toteuttaa tavallisessa luokkahuoneessa. Jotkut tehtävistä vaativat pulpettien ja tuolien siirtämistä, jotkut apuvälineitä. Jokaista aihepiiriä kohden on yhdestä neljään tehtävää. Materiaalipaketin alussa on yleisiä ohjeita koskien tehtävien soveltamista oppitunneille sekä ideoita siihen, miten tyypillisiä englannin oppikirjan tehtäviä voi toteuttaa fyysisesti aktiivisemmalla tavalla. Materiaalipaketin tehtäviä kokeiltiin englanninopettajan toimesta helsinkiläisessä peruskoulussa kahden opetusryhmän kanssa. Tehtävien kokeilun havainnointi sekä opettajan haastattelu osoittivat, että tehtävät ovat soveltuvia ala-asteen englannin oppitunneille. Tutkimuksen liitteenä on myös välitunnille, tauolle, aamunavaukseen ja oppitunnille soveltuva englanninkielinen venyttelyopas opettajalle.

Internetin kielen tutkimus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina, mutta internetgenret ovat silti edelleen laajalti tutkimattomia. Vaikka sosiaalisen median alustat kuten Twitter ja Facebook ovat saaneet jonkin verran huomiota, monet sivustot ja näkökulmat ovat vielä käymättä läpi. Tutkin pro gradussani Redditin sisäistä rekisterivaihtelua käyttämällä Douglas Biberin kehittämää multidimensionaalista menetelmää. Tavoitteenani on arvioida Biberin menetelmän soveltuvuutta Redditin rekisteritutkimuksen välineenä ja selvittää, millaisia rekisterivaihtelun ulottuvuuksia Redditissä on. Rekisterillä tarkoitetaan Biberin määritelmän mukaisesti tilanteen vaatimusten perusteella valittua kielen varieteettia. Tilanteen vaatimuksiin sisältyvät mm. tekstin tarkoitus, vuorovaikutteisuus, olosuhteet tai osanottajien välinen suhde. Douglas Biberin multidimensionaalinen menetelmä on määrällis-laadullinen tapa tutkia tekstikorpuksen sisällä tekstien välillä esiintyvää rekisterivaihtelua. Kustakin tekstistä lasketaan esiintymistaajuudet suurelle määrälle kielenpiirteitä. Tämän jälkeen tilastollisia menetelmiä (tarkemmin sanottuna faktorianalyysiä) käyttämällä löydetään piirteitä, joiden taajuudet kasvavat ja pienenevät yhdessä. Tällaisilla yhteen kuuluvilla piirteillä tulkitaan olevan yhteinen kommunikatiivinen funktio eli kommunikatiivinen syy, jonka vuoksi niillä on tapana esiintyä yhdessä, ja niiden määrässä havaittavien muutosten katsotaan ilmentävän tekstien erilaista sijoittumista piirreryhmien taustalla olevilla rekisteriulottuvuuksilla. Näin löydetyt rekisteriulottuvuudet nimetään lopuksi niiden kommunikatiivisten funktioiden mukaan. Reddit on pääasiassa englanninkielinen sosiaalisen median sivusto, joka koostuu tuhansista niin kutsutuista subredditeistä. Kuka tahansa voi perustaa uuden subredditin, joten Redditin subredditit käsittelevät kaikkia kuviteltavissa olevia aiheita ja teemoja eri näkökulmista. Käsittelen tutkimuksessani 37 subredditiä, joista keräsin itse kirjoittamallani tietokoneohjelmalla automaattisesti viestejä ja niiden kommentit yhden kuukauden aikana kesäkuussa 2015. Keräämäni aineisto sisältää 34 402 viestiä kommentteineen. Pääasiassa keskityin kuitenkin viesteihin, joiden kokonaissanamäärä oli 400 tai suurempi. Tällaisia viestejä aineistossani on 10 594 kappaletta, ja niiden yhteissanamäärä on lähes 17,5 miljoonaa sanaa. Tutkimukseni perusteella tutkimissani subredditeissä on kolme yleistä rekisteriulottuvuutta, joilla viestit liikkuvat: “henkilöfokus tai faktuaalinen fokus”, “informatiivinen tai osallistuva tyyli” ja “nykyhetken abstrakti tai menneen ajan narratiivinen fokus”. Näistä ainakin toinen ja kolmas ulottuvuus vastaavat hyvin Douglas Biberin myöhemmin esittämiä universaaleja rekisteriulottuvuuksia. Multidimensionaalinen menetelmä soveltuu Redditin (ja siten mahdollisesti muunkin sosiaalisen median) rekisteritutkimuksen välineeksi, mutta hienojakoisempi rekisterivaihtelun tarkastelu vaatinee menetelmän edelleen kehittelyä, sillä esimerkiksi yksittäisiä kommentteja tarkastellessa tekstin lyhyys tekee normalisoiduista taajuuksista nopeasti merkityksettömiä.

Tutkielmassa analysoin ihmiskäsitystä ja sen rakentumista H.P. Lovecraftin (1890-1937) pienoisromaaneissa The Shadow over Innsmouth (1936) ja At the Mountains of Madness (1936). Analyysissä tutkin tekstien ihmishahmoja, erityisesti kertojia, sekä myös teksteissä esiintyviä hirviöitä ja ihmiskäsityksen rakentumista hirviöiden kautta. Tutkin tekstien ihmiskäsitystä posthumanistisesta ja postkolonialistisesta tutkimuksesta nostetun valistushumanismin ihmiskäsityksen kautta. Hyödynnän tutkimuksessani myös hirviötutkimuksen löydöksiä, joiden mukaan hirviöt toimivat kirjallisuudessa ja kulttuurissa ihmisen ja ei-ihmisen kategorioiden välisen rajanvedon välineinä. Väitän, että molemmat tekstit sekä rakentavat valistushumanistisen ihmiskäsityksen ihannoiman rationaalisen ihmishahmon että samanaikaisesti dekonstruoivat tätä ihmiskäsitystä. Lisäksi esitän, että molempien tekstien ihmiskäsitys näyttäytyy hierarkkisena ja joitakin ihmisryhmiä ulossulkevana, joskin hieman eri tavoin. The Shadow over Innsmouthissa hybridisten hirviöiden kautta rakentuva ihmiskäsitys asettaa valkoisuuden ihmisyyden normiksi ja sulkee rodullistetut ihmiset ihmisen kategorian ulkopuolelle. At the Mountains of Madnessissa taas painottuu luentani mukaan valistushumanistisen ihmiskäsityksen ihmiskeskeinen hierarkkisuus: rationaalinen valistusihminen asetetaan maailman keskipisteeksi, ja teksti pitää oikeutettuna, että valistusihminen dominoi ja hyväksikäyttää kaikkia muita elämänmuotoja.

Tämä tutkielma käsittelee suomalaisten lukio-oppilaiden kokemuksia informaalista englanninoppimisesta. Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa, miten nuoret oppivat englantia vapaa-ajan aktiviteeteissa ja minkä kielitaidon osa-alueiden he kokevat kehittyneen. Aktiviteeteista keskityn analysoimaan erityisesti videopelejä. Tutkielmassa pohditaan myös, mitä pedagogisia seurauksia tuloksilla voisi olla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat informaalin oppimisen ja vieraan kielen oppimisen (SLA) tieteenalojen tutkimukset. Erityisesti esittelen aiempaa tutkimusta videopelien vaikutuksesta kieltenoppimiseen. Tutkielmassa käytetty aineisto koostuu kyselylomakkeella kerätyistä vastauksista ja puolistrukturoiduista haastatteluista. Kyselyn osallistujat ovat suomalaisia lukio-opiskelijoita eteläsuomalaisesta lukiosta. Kaiken kaikkiaan sain yhteensä 117 vastausta kyselyyni. Kyselyn vastausten perusteella haastateltavaksi valikoitui kolme vapaaehtoista opiskelijaa. Haastatteluiden yhteenlaskettu kesto on noin 95 minuuttia. Aineiston analyysissä on käytetty pääosin laadullisia sisällönanalyysin menetelmiä. Olen sen lisäksi täydentänyt analyysiä kyselyaineiston pohjalta laadituilla kvantitatiivisilla laskelmilla. Haastatteluiden analyysi nojaa kerronnallisen teemahaastattelun periaatteisiin. Tutkimusaineiston perusteella lukio-opiskelijat käyttävät englantia paljon vapaa-ajallaan. He kokevat oppineensa erityisesti sanastoa koulun ulkopuolisista aktiviteeteista. Haastatteluun osallistuneet opiskelijat kokevat oppineensa jopa enemmän englantia koulun ulkopuolella kuin koulussa. He nostavat esiin sanaston laajenemisen lisäksi kuullun- ja luetun ymmärtämistaitojen, puhetaitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen. Tutkimuksen osallistujat kokevat tv-sarjojen ja elokuvien katsomisen ilman tekstityksiä ja englannin käytön tosielämän keskusteluissa hyödyllisimmiksi vapaa-ajan aktiviteeteiksi kielitaidon kehittymisen kannalta. Aktiivisesta englannin käytöstä vapaa-ajalla ylipäätään seuraa luonnollisesti paljon oppimista.

Tutkimuksessa tarkastellaan konseptuaalista imagon ja identiteetin rakennusta Stora Enson vuosiraporteissa vuosina 1999–2014. Tutkimuksen tavoite on kartoittaa, millaisia rooleja yhtiö asettaa itselleen semanttisten valintojen kautta sekä millaisia konsepteja yhtiö yhdistää itseensä lausetasolla. Vuosiraporttien narratiivi-osuuksia on aiemmin tutkittu mm. kirjanpidon sekä taloustieteen näkökulmasta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että narratiiviset osuudet ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana ja että ne kuvaavat yhtiötä lähes aina positiivisessa valossa. Narratiivisia osuuksia ei myöskään kontrolloida juridisesti toisin kuin liikevaihtoa ja yhtiön numeerista todellisuutta kuvaavia osuuksia. Aiemman tutkimustiedon valossa tämä tutkimus lähtee oletuksesta, etteivät semanttiset valinnat Stora Ensoa käsittelevissä lauserakenteissa ole sattumanvaraisia, vaan harkittuja, jotta lukija muodostaisi vuosiraporttia lukiessaan yhtiöstä yhtiön haluaman kuvan. Tutkimusta varten Stora Enson vuosiraportit vuosilta 1999–2014 koottiin n. 700 000 sanan korpukseksi ja sanaluokat annotoitiin. Tämän jälkeen korpuksesta haettiin lauseet, joiden subjektina on yhtiöön viittaava sana: ”Stora Enso”, ”yhtiö” (the company), tai ”me” (we). Lauseiden semanttisen analyysin taustalla on Fauconnierin ja Turnerin konseptuaalisen yhdistämisen teoria (conceptual blending theory), joka tarjoaa analyyttisen viitekehyksen semanttisten ilmiöiden holistiseen tarkasteluun. Teorian mukaan semanttinen informaatio lauseissa ohjaa lukijan konseptuaalisen representaation muodostumista. Näissä representaatioissa semanttisen sisällön määräämät konseptit sekoittuvat ja yhdistyvät uudeksi konseptuaaliseksi kokonaisuudeksi. Aineistossa käytetyt lauseet esittävät ensisijaisesti yhtiön sosiaalisena toimijana sekä vastuullisena monikansallisena hahmona. Näiden rakenteiden lisäksi ympäristö, työnantajuus ja yhtiön rooli voittoa tavoittelevana ja tekevänä yrityksenä ovat yleisimpiä konseptuaalisia rakenteita tutkituissa lauseissa. Tutkituissa lauserakenteissa korostuu erityisesti yhtiön esittäminen positiivisesti ja aktiivisena toimijana. Diakroninen tarkastelu osoittaa, että lauseiden konseptuaaliset rakenteet ovat muuttuneet ajan kuluessa ja että yhtiön ensisijainen konseptuaalinen imago on muuttumassa voittoa tavoittelevasta pörssiyhtiöstä yritysvastuulliseksi sosiaaliseksi hahmoksi. Tämän lisäksi aineistossa ja konseptuaalisessa imagon rakentamisessa on nähtävissä reagointia sekä ulkopuolisiin tekijöihin, kuten negatiiviseen julkisuuteen ja kansalaisjärjestöjen huomioon, että yhtiön sisäisiin tekijöihin, kuten toimitusjohtajan vaihdokseen. Tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimuksien kanssa ja osoittavat, että vuosiraporttia käytetään paljon moninaisempiin tarkoituksiin kuin pelkän numeerisen todellisuuden kuvaamiseen. Vuosiraporttien narratiiveja käytetään monipuolisemman kuvan luomiseen yrityksestä ja lausetasolla yhtiöön liitetyt konseptit linkittyvät moniin erilaisiin temaattisiin alueisiin, kuten ympäristöön, onnistumiseen, dialogiin tai monikansallisuuteen

Sosiolingvistinen pro gradu-tutkielmani käsittelee englanninkielisen terminologian integraatiota suomalaiseen lumilautasanastoon. Tavoitteena on perehtyä tasoihin, joilla suomalaisessa lumilautasanastossa käytettävä englannista peräisin oleva sanasto on sulautunut osaksi suomalaisten lumilauta-lajisanastoa. Tutkielman teoriatausta perustuu kielensekoittamiseen ja anglismeihin, englannin asemaan Suomessa ja käytäntöyhteisöihin. Aineisto kerättiin haastattelulla, johon osallistui kaksi suomalaista lumilautayhteisön aktiivista ja pitkäaikaista jäsentä. Haastateltavat katsoivat lumilauta-aiheista videota ja keskustelivat vapaasti niin videon sisällöstä kuin lumilautailusta yleisemmällä tasolla. Haastattelun nauhoite oli noin tunnin mittainen ja siitä litteroimani kirjallinen versio koostui 6128 sanasta. Analysoin tätä keräämääni aineistoa kvalitatiivisin keinoin. Haastateltavieni käyttämän lumilautasanaston integraatio voidaan jaotella neljään eri tasoon: (1) Muuttumattomana englanninkielisenä säilyneeseen; (2) englanninkieliseen jota on muutettu hieman ääntämisen helpottamiseksi, (3) englanninkieliseen jota on muutettu hieman suomenkieliopin mukaan taipuvaksi sekä (4) englanninkielisiin muokattuihin, joiden englanninkielistä alkuperää saattaa olla jopa vaikea hahmottaa tuntematta sanan etymologiaa. Näillä eri tasoilla suomen kieleen integroituneilla englanninkielisillä sanoilla kuvataan muun muassa temppujen nimiä, pyörimissuuntia ja joitakin esteitä. Lisäksi pieni osa lumilautajargonia on täysin suomenkielistä. Tällaisia tapauksia ovat yleisimmin varusteita koskeva sanasto ja ilmassa pyörimisen määrää ilmaisevat asteluvut. Englanninkielinen lumilautasanasto on lumilautailijoiden käytäntöyhteisön ulkopuolisille suomalaisille usein täysin mahdotonta ymmärtää ja voidaankin ajatella, että heidän kohdallaan tässä ilmiössä on kyse koodinvaihdosta. Lumilautayhteisön jäsenille tilanne on kuitenkin toinen. Heille sama sanasto on arkipäiväinen, täysin ymmärrettävä osa lumilauta-aiheista keskustelua. Voidaankin ajatella, että heille ne ovat anglismeja, englantilaisia lainasanoja jotka ovat integroituneet osaksi kohdekieltä, tässä tapauksessa suomea

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää millaisia sukupuolirepresentaatioita suomalaisissa englannin kielen oppikirjoissa esiintyy. Aiemman tutkimuksen perusteella oppikirjat ovat usein sukupuolen näkökulmasta epätasa-arvoisia: miespuolisia hahmoja esiintyy niin teksteissä kuin kuvituksissakin enemmän ja sukupuolet esitetään stereotyyppisissä rooleissa. Oppikirjojen kirjoitajille onkin esitetty ohjeistuksia, joilla vähentää sukupuolistereotypioita oppikirjoissa. Myös opetussuunnitelma nostaa sukupuolten tasa-arvon suomalaisen peruskoulun keskeiseksi tavoitteeksi. Tämä tutkimus selvittää, toteutuvatko ohjeistukset uusissa alakoulun englannin oppikirjoissa. Tutkimuksen aineistona on käytetty kahta neljännen luokan englannin opetukseen suunnattua oppikirjaa, High five! 4 ja Go for it! 4. Tutkielma on toteutettu käyttäen sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Laskemalla oppikirjojen kuvituksissa esiintyneet nais- ja miespuoliset hahmot sekä tekstissä esiintyneet naisiin ja miehiin viittavat sanat on pyritty selvittämään, ovatko molemmat sukupuolet yhtä lailla näkyvillä oppikirjoissa. Kirjojen tekstejä ja kuvituksia on myös tarkasteltu lähemmin kriittisen diskurssianalyysin menetelmin. Tulokset osoittivat, että uusinta opetussuunnitelmaa seuraavat oppikirjat, High five! 4 ja Go for it! 4, sisältävät vähemmän stereotyyppisiä sukupuolirepresentaatiota kuin aiemmat vastaavat englannin oppikirjat. Tutkimuksen perusteella nais- ja mieshahmoja on sekä kuvituksessa että teksteissä näkyvillä kutakuinkin yhtä paljon. Vaikka kirjat sisältävät joitain räikeitäkin esimerkkejä traditionaalisista sukupuolirooleista, edustavat ne pääosin nykyaikaista käsitystä, jossa sukupuoli ei määrittele sitä, mitä ihminen voi tai ei voi tehdä.

Pro Gradu -tutkielmani käsittelee Rebecca Brownin The Gifts of the Body (1994) -romaanissa esiintyvää AIDS-epidemiaan liittyvää metaforisuutta. Tarkastelen tätä metaforisuutta suhteessa aiempiin AIDS-kirjoittamisen kritiikkeihin ja tutkin tapoja, joilla Brown tuottaa poikkeavia tapoja kirjoittaa sairaudesta ja käsitteellistää sitä. Tutkielmassani olen kiinnostunut tavoista, joilla Brownin kuvaamat kohtauksen AIDS-potilaiden ja heidän kodinhoitoapulaisensa – romaanin nimeämättömän päähenkilön – välillä purkavat AIDSiin ja sitä sairastaviin liittyvää stigmatisoivaa retoriikkaa. Teoreettinen lähestymistapani saa pohjaa feministisiltä (uus)materialistisilta teoreetikoilta, jotka mm. käsitteellistävät metaforaa ilmiönä, jota ei voi palauttaa pelkästään tekstuaaliseksi elementiksi, vaan jolla on aina myös materiaalisia ja ruumiillisia vaikutuksia ja ilmentymiä. Aloitan AIDSiin liittyvän metaforisuuden erittelyn tarkastelemalla Susan Sontagin AIDS and Its Metaphors (1987) -esseetä ja siinä esitettyjä argumentteja 1980-luvun keskusteluissa ja kirjallisuudessa käytettyjä sairausmetaforia vastaan. Sontagin esseessä keskeiseksi kritiikin kohteeksi muodostuu AIDSin verrannollistaminen sotaan metaforan keinoin. Sontag osoittaa, miten sodan retoriikka sairauden yhteydessä kohdistaa siihen kuuluvat pelon ja vihan tunteet konkreettisin tavoin myös sairastaviin ihmisiin. Vastametaforiksi ehdotan lahjojen vaihtamiseen ja anteliaisuuteen liittyvää kielikuvastoa, mille löydän pohjaa Brownin romaanista, Rosalyn Diprosen Corporeal Generosity (2002) -teoksesta sekä lahjan käsitettä tarkastelleiden teoreetikkojen teksteistä. Corporeal Generosity teoksen käsittelyssä tarkastelen, miten Diprose avaa ruumiillisen anteliaisuuden (corporeal generosity) käsitettä ihmisten välisen kanssakäymisen pohjimmaisena toimintamallina, joka perustuu toisten eroavuuksien ruumiilliseen ja esirefleksiiviseen tunnistamiseen ja omaksumiseen, ja joka on identiteetin muovautumisen ja yhteisöjen muotoutumisen perusta. Lahjan käsitettä avaan monitulkinnallisena ja -selitteisenä ja tuon esille eri kirjoittajien ajatuksia käsitteen sisäisestä ristiriitaisuudesta ja lahjan antamisen seurausten ennakoimattomuudesta. Tämän keskustelun kautta lahjasta muodostuu sen arkikielisestä määritelmästä poikkeava käsite, joka ei aina ole sen saajalle mieluisa tai haluttava asia ja jonka seuraukset ovat arvaamattomia. Tämän käsitteellistämisen kautta lahjasta tulee merkityksellinen metafora sairaudelle. Tarkastelen tapoja, joilla lahjan ja anteliaisuuden metaforien sijoittaminen sairauden kontekstiin purkaa ja uudistaa Sontagin esseessään kritisoimaa sodan, pelon ja vihan retoriikkaa. Tämä tarkastelu tapahtuu konkreettisimmin Brownin romaanin analyysissa, jonka aloitan tarkastelemalla tapoja, joilla romaanin päähenkilö ja tämän ensimmäisen persoonan kerronta ilmentävät Diprosen anteliaisuuden käsitteen periaatteita. Näiksi periaatteiksi luen avoimuuden toista kohtaan, esirefleksiivisyyden ja ruumiilliseen kanssakäymiseen keskittymisen. Lisäksi keskityn tarkemmin tapoihin, joilla lahjan ja anteliaisuuden metaforat esiintyvät Brown kuvaamissa kanssakäymisissä romaanin päähenkilön ja tämän asiakkaiden välillä. Keskityn näihin kanssakäymisiin nimenomaan intiimeinä, ruumiillisina ja materiaalisina kohtaamisina päähenkilön, tämän sairastavien asiakkaiden ja sairauden välillä, ja tutkin, miten kohtaamiset vaikuttavat päähenkilön identiteetin rakentumiseen, seuraten Diprosen argumenttia anteliaisuuden roolista tässä prosessissa. Tarkastelen myös, miten Diprosen ajatukset anteliaisuuden vaikutuksesta yhteisöjen muodostumisessa ilmenevät romaanissa, eli miten kohtaamiset päähenkilön ja tämän asiakkaiden välillä tuottavat yhteisöjä, jotka perustuvat niiden jäsenten välisiin eroihin ja näiden erojen hyväksymiseen ja omaksumiseen, eivätkä muihin vastaaviin prosesseihin, kuten yhteisön pohjautumiseen jaettuun taustaan tai muihin samankaltaisuuksiin. Analyysini lopuksi tarkastelen Diprosen argumentteja siitä, miten lääketieteen perinne arvottaa ja normalisoi kehoja mm. sairauksien tai seksuaalisuuden perusteella tavoilla, jotka ovat anteliaisuuden periaatteiden vastaisia. Brownin romaanissa vastaavankaltaiset ajatukset tulevat esiin päähenkilön kautta, joka työskentelee sairauden parissa, mutta ei ole lääketieteen ammattilainen sekä tämän suhteesta lääketieteellisiin teknologioihin. Näin Brownin teksti osallistuu myös keskusteluun lääketieteen moniselitteisestä roolista AIDSin kontekstissa.