Browsing by discipline "alue- ja kulttuurintutkimus"

Tutkimus kuuluu sekä yrittäjyystutkimuksen että Latinalaisen Amerikan tutkimuksen alaan. Tavoitteena on tuottaa lisätietoa vielä varsin vähän tutkitusta ilmiöstä niin Latinalaisen Amerikan tutkimuksen kuin yrittäjyystutkimuksenkin alalla eli kuubalaisesta pienyrittäjyydestä. Työn tutkimusongelma on: millainen oli yrittäjyysilmasto vuosina 1993–2008 Fidel Castron johtamassa Kuubassa? Yrittäjyydeksi tässä käsitetään nimenomaan cuentapropismi (esp. trabajo por cuenta propia, cuentapropismo), joka tarkoittaa tässä työssä itsensä työllistämistä ja pienyrittäjänä/mikroyrittäjänä toimimista Kuubassa. Ilmiötä tarkastellaan yrittäjyyden makroulottuvuudessa, joka tarkastelee yrittäjyyttä yhteiskunnallisena, alueellisena ja makrotaloudellisena ilmiönä. Siinä yrittäjyys kuvataan kahdensuuntaisesti: yhtäältä tarkastellaan sitä, mitä yrittäjyys saa yhteiskunnassa aikaan (yrittäjyyden rooli ja tehtävät) ja toisaalta minkälaisessa taloudellisessa ja kulttuurisessa ympäristössä yrittäjyys pääsee kehittymään suotuisissa olosuhteissa tai jää kehittymättä epäsuotuisten olosuhteiden vallitessa. Tässä työssä keskitytään jälkimmäiseen ulottuvuuteen, johon sisältyy myös yrittäjyysilmasto. Kuubassa vaikean taloudellisen kriisin seurauksena tuli vuonna 1993 voimaan uusia lakeja, jotka mahdollistivat aiempaa laajemman pienyrittäjyyden harjoittamisen. Vuonna 2008 Fidel Castro luopui virallisesti tehtävistään maan johtajana. Nämä vuodet asettavat aikarajat tutkittavalle kohteelle. Teoreettisessa osassa pyritään vastaamaan seuraaviin alaongelmiin: Millainen oli se poliittis-taloudellinen kehitys, joka johti sosialistisessa Kuubassa siihen, että yksityistä pienyrittäjyyttä päädyttiin sallimaan entistä laajemmin? Mitä käsitetään yrittäjyydellä ja yrittäjällä sekä miten kyseiset käsitteet määritellään tässä tutkimuksessa? Millaisia vaikutussuhteita on yrittäjyyden ja yhteiskunnan välillä yleisesti sekä erityisesti Latinalaisen Amerikan ja sosialististen maiden tapauksissa? Empiirisen osan aineistona on vuosina 1993–2008 voimaan tullut cuentapropismia koskeva lainsäädäntö. Lainsäädäntöä tutkimalla pyritään selvittämään valtiovallan asennetta cuentapropismi-yrittäjyyttä kohtaan. Tutkimus on kvalitatiivien ja otteeltaan abduktiivinen. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että tutkitun ajanjakson Kuubaa ei voida pitää yrittäjäystävällisenä maana. Yrittäjyysilmasto oli erittäin huono. Ideologisista syistä yrittäjyyden edistäminen ei ole ollut osa Kuuban politiikkaa. Se taas on suoraan heijastunut harjoitettuun talous- ja elinkeinopolitiikkaan. Kyseessä on ollut pikemminkin yrittäjyyden vastentahtoinen sietäminen kuin sen edistäminen. Cuentapropismia koskivat monet määräykset, mutta sille annettiin vähän oikeuksia ja vapauksia. Lainsäädäntöä muutettiin jatkuvasti, mutta ei selkeästi johonkin tiettyyn suuntaan, vaan kehitys on ollut poukkoilevaa. Kukaan ei taannut, että cuentapropismi olisi pysyvästi sallittua: pienyrittäjyyden tulevaisuus oli epävarma ja riippui hallituksen kulloinkin harjoittamasta talouspolitiikasta. Yksityisyrittäjyys oli ristiriitainen ilmiö Kuuban tyyppisessä yhteiskunnassa. Vaikka sen avulla talous saatiin kasvamaan vaikean taloudellisen kriisin jälkeen ja se toi mukanaan mm. töitä, tuotteita ja palveluja yhteiskunnalle sekä tuloja valtiolle, se myös ruokki ihmisten ajatuksia itsenäisyydestä ja autonomiasta ja toimi eräänlaisena "kapitalismin pesäkkeenä" sosialistisessa Kuubassa.