Browsing by Title

Tutkin pro gradussani ranskalaiseen Charlie Hebdo -satiirilehteen ja sananvapauteen kytkeytyvää evaluoivaa kielenkäyttöä uutisteksteissä. Tarkasteluni kohteena ovat asennoitumista osoittavat kielenainekset ja metaforat. Asennoitumista tarkastelen uutisissa esiintyvistä referointijaksoista, ja metaforien analyysin yhteydessä tarkastelussa ovat referointijaksojen lisäksi muutkin uutisten osat. Charlie Hebdon toimitukseen tehtiin aseellinen hyökkäys 7.1.2015, ja hyökkäyksen jälkeen uutisoinnissa esiintyi runsaasti affektiivista ja asennoituvaa kielenkäyttöä. Uutisoinnissa kommentoitiin sananvapautta, Charlie Hebdon toimintaa ja lehden julkaisemia profeetta Muhammed -pilakuvia. Aineistonani toimiikin 45 Ylen uutistekstiä, jotka julkaistiin viestintäyhtiön verkkosivuilla aseellisen hyökkäyksen jälkeen. Uutiset ovat ajalta 7.1. –19.7.2015. Pääasiallisina teoreettisina viitekehyksinä tutkimuksessani toimivat suhtautumisen teoria (Martin – White 2005) ja kognitiivinen metaforateoria (Lakoff – Johnson 1980). Tutkimuksen yksi keskeisistä tuloksista on se, että länsimaisten lähteiden ja islamia edustavien lähteiden referoinnissa diskurssia lähestytään eri tulokulmista. Läntisten lähteiden yhteydessä kommentoidaan suureksi osaksi sitä, millaisia vaikutuksia Charlie Hebdon toimitukseen tehdyllä aseellisella hyökkäyksellä on sananvapaudelle sekä lehdistön ja piirtäjien toiminnalle. Arviointia esitetään modaalisilla kielenaineksilla direktiivisesti. Islamia edustavien lähteiden referoinnissa taas keskitytään kuvaamaan muslimien reaktiota profeetta Muhammed -pilakuviin. Referointijaksojen yhteydessä ei esiinny juuri lainkaan direktiivisyyttä. Toinen keskeinen tulos on se, että aineistoni uutisteksteissä esiintyy runsaasti metaforisia ilmauksia, joiden lähdealueeksi voidaan hahmottaa sota. Tämä tuo diskurssiin tiettyä kontrolliin tai kilpailuun viittaavaa asetelmaa. Kaikki sodan lähdealueelta kuvautuvat metaforiset ilmaukset eivät ole kuitenkaan yhtä voimakkaita tai intensiivisiä.

Compound indefinite pronouns with personal reference are often unnoticed yet are constantly encountered. Comprised of the four quantifiers no-, any-, some-, every- in combination with the –body and –one stems, the forms, have been competing in both the written and spoken registers of English for centuries. Nevalainen and Raumolin-Brunberg (2003) researched this system’s historical development in Middle English and early Modern English and hinted that the –one form would likely develop into the eventual sole standard form. D’Arcy et al. (2013) extended the research into different varieties of English and extended the time frame to the contemporary period. They also found that the quantifiers exhibit a continued shift toward –one, but that even after hundreds of years, the shift has yet to result in the categorical use of –one. I conducted a variationist study seeking to trace the development of the indefinite pronoun forms within the register of popular song lyrics. The mostly American English quantitative data was gathered from the Billboard Top hits lists from the last 78 years, totalling 6,674 songs (1940-2017). Tokens of the –body and –one form pronouns were tabulated and the values were normalized in order to allow a synchronic comparison of the pronominal quantifiers’ frequencies. Repetitions of similar tokens within songs were omitted. A qualitative comparison of context sentences from the lyrics which contained indefinite pronoun tokens from different eras was also undertaken to highlight the lyrics’ evolution from more literary influence early in the corpus, to a more spoken language influenced register. The corpus data disproved the ascendency of the –one form pronouns within this register. Instead, a strong tendency towards the predominance of the -body form pronouns was revealed with the increase in frequency rate most pronounced over the final 30 year period (1988-2017). The change may be linked to the shifting demographic of recording artists who appear on the Billboard lists as the proportion of African-American artists increased during this time. References D’Arcy et al., 2013. Asymmetrical trajectories: The past and present of –body/–one Language Variation and Change, 25 (2013), 287–310. Cambridge University Press. Nevalainen, T. & H. Raumolin-Brunberg (2003). Historical Sociolinguistics: Language change in Tudor and Stuart England. London: Longman.

This thesis explores what characteristics and expectations are associated with work and workers in contemporary North Korea and how those representations differ from other socialist countries and North Korea’s own past. The theoretical background demonstrates how different thinkers have conceptualized modern work as an ideological tool, specifically under socialism. Using workers as the nominal subjects in their legitimization narratives, state socialist regimes have utilized various practices to mix the reality and the ideal, praising workers as heroes while maintaining exploitation. The literary review covers previous research on the policy and propaganda about work across the Soviet Union, China, and North Korea, showing how the image of the ideal worker has developed according to material conditions and political goals of each place and period. As contemporary North Korean work has received less attention in studies, this thesis explores the depictions of work and workers in North Korea in 2012–2020. The analysis is conducted by using qualitative content analysis on North Korean English-language media. The data consists of magazines, newspaper articles and two films. Through analysing this sample of journalistic writings, photos and fictional films and texts, repeating patterns of representations about workers emerge as four major categories of characteristics: technological skill and innovativeness, unity and collectivism, correct morals and ideology, and self-reliance. Together these qualities make up the image of the contemporary ideal worker in North Korea. These findings suggest some shifts in North Korean ideology in the last decade compared to the past. The categories mostly follow familiar themes but from new perspectives and with different emphasis. The collectivist tendency and family metaphors are stronger, and the roles between different workers are minimized. The workers are increasingly shown as highly educated innovators and scientists. Despite the rising narratives on science, the revolutionary spirit is equally maintained as an important feature.

Pro Gradu tutkielmassani analysoin 1850-luvun Yhdysvaltoihin sijoittuvaa TV-sarjaa Underground ja tutkin miten tässä historiadraamassa esitetään rodun representaatio, rotujen väliset suhteet ja historiallisuus. Lisäksi selvitän miten sarja heijastaa oman tuotantoaikansa (2016) Yhdysvaltoja ja erityisesti maan rotusuhteita. Tutkimuskohteeni on TV-sarjan 1.tuotantokausi. Underground kertoo 7 orjasta, jotka karkaavat Georgialaiselta puuvillaplantaasilta ja lähtevät 600 km taipaleelle kohti Ohiota ohjenuoranaan Underground Railroad -kartta eli laulunsanat, joihin on koodattu pakoreitti. Underground Railroad oli Yhdysvalloissa erityisesti 1800-luvulla ennen sisällissotaa toiminut salainen verkosto, joka auttoi orjia pakenemaan orjaosavaltioista joko vapaisiin osavaltioihin maan pohjoisosissa tai Kanadaan. Verkostossa toimi sekä mustia että valkoisia ja sen avulla on arviolta vapautettu aikanaan ainakin 30 000 orjaa. TV-sarja on toteutettu toimintaelokuvamaisin keinoin ja erityisesti nykyaikainen hip hop musiikki ja mustiin liittyvät sanoitukset ovat vahvasti sarjassa mukana luomassa tunnelmaa. Tutkielmani ensimmäisessä käsittelyluvussa analysoin tekijöiden tavoitteita ja tarkoitusperiä sarjan tekemisessä, sarjassa esiintyviä oikeita historiallisia hahmoja sekä TV-sarjan Underground Railroadiin liittyvien tapahtumien autenttisuutta. Luvussa neljä käsittelen TV-sarjan rotusuhteita monesta näkökulmasta. Tuon esiin miten sarjassa esitetään mustien orjien ja valkoisten orjanomistajien diskurssi, voimasuhteet sekä näkyvä ja näkymätön viestintä orjaplantaasilla, missä mustat ja valkoiset elivät yhdessä, mutta samalla erotettuina ja monimutkaisessa hierarkkisessa, rasistisessa ja epätasa-arvoisessa yhteisössä. Tähän yhteiseloon loi vahvan merkkinsä jatkuva orjanomistajien väkivalta ja seksuaalinen väärinkäyttö, jonka esittämistä ei Undergroundissa ole aristeltu esittää. Underground Railroadin toiminnassa mustat orjat kohtasivat myös heihin positiivisesti suhtautuvia valkoisia orjuuden vastustajia, jotka auttoivat orjia pakenemaan. Heidän väliset suhteensa ovat myös mielekästä analysoitavaa tutkimuksessani. Viidennessä luvussani tutkin onko sarja mustien orjien kertomus vai koko yhteiskunnan kertomus. Lähestyn kysymystä rodullisesta, sarjan roolihahmojen kompleksisuuden sekä naisen roolin näkökulmista. Sarjan analysoinnin pohjalta nousee tuloksena esiin, että Underground TV-sarja on ennen kaikkea kahden naisen kasvukertomus sekä mustia ihmisiä voimaannuttava tarina. Yhteisöllisesti ajatellen orjien esittäminen inhimillisinä, persoonallisina, vahvoina ja määrätietoisina yksilöinä on nostanut monissa mustissa yhdysvaltalaisissa katsojissa ylpeyttä omien esi-isien vahvuudesta. Pro Gradu -työni on monitieteinen historian, Pohjois-Amerikan tutkimuksen, kulttuuritutkimuksen sekä elokuva -ja televisiotutkimuksen alan tutkielma. Teoreettisesti työni käsittelee representaatiota, genreä ja toiseutta. Representaation ja toiseuden merkitys rakentuu kielen ja kulttuurin kautta. Representaatio voi olla tarkoituksellista, kuten esimerkiksi analysoimassani TV-sarjassa, jossa tiettyjä asioita tietyllä tavalla esitettynä halutaan luoda katsojassa tietty merkitys. Genren osalta tutkimukseni voidaan luokitella alueellisesti Yhdysvaltojen kansalliseksi historiaksi ja teemallisesti sekä kulttuuri- että poliittiseksi historiaksi. Elokuva -ja televisiotutkimuksen puolella Underground TV-sarja on historiallinen draama jonka muotona on toimintaelokuvauksellisuus. Metodini on lähiluku, joka tarkoittaa kohteen, tässä tapauksessa TV-sarjan yksityiskohtaista tutkimista. Tavoitteena on löytyviä elementtejä kuten kielenkäyttöä tai rakennetta (esim. TV-sarjan kohtaukset) analysoimalla, luokittelemalla ja tulkitsemalla tuoda esiin piilossa olevia uusia ideoita tai ajatuksia. Näitä arvioimalla voidaan todentaa tekijän tavoitteita ja motiiveja. Tutkimuksessani on primäärilähteinä aikalaiskirjoituksia, historiallisia valtion dokumentteja, sanomalehtiartikkeleita, tekijöiden ja näyttelijöiden haastatteluita ja sekundäärilähteinä tutkimuskirjallisuutta.

Tämän tutkielman lähtökohtana on kysymys, miksi apokalyptiset uskomukset nykyisen maailmanjärjestyksen päättymisestä toistuvat huomattavan samankaltaisina ajasta ja kulttuurista toiseen. Tutkielmassa kysymystä lähestytään ihmisen kognition ja erityisesti sen narratiivisuuden näkökulmasta. Teoreettisesti kognition ei katsota rajoittuvan pelkkään yksilön informaationkäsittelyyn, vaan sijaitsevan suurelta osin yksilöiden aivojen muodostamissa kulttuurisissa verkostoissa. Narratiivi on ihmisen lajityypillinen tapa jäsentää todellisuutta. Tutkielmassa pyritään osoittamaan, että apokalyptisten narratiivien vetovoima on niiden kyvyssä tehdä maailman tapahtumia ymmärrettäväksi. Teoreettisen lähestymistapansa tutkielma ammentaa sekä narratiivi- että apokalyptiikkatutkimuksesta. Narratiivien merkitystä todellisuuden rakentumisessa tarkastellaan erityisesti Jerome Brunerin kognitiivisen psykologian teorian avulla. Teoreettinen pohja apokalyptiikkaan puolestaan tulee ennen kaikkea Richard Landesilta, jonka kehittämän mallin avulla tutkielmassa hahmotetaan apokalyptiikan eri muotoja. Narratiivi- ja apokalyptiikkateorioiden pohjalta määritellään seitsemän prototyyppisen apokalyptisen narratiivin peruselementtiä, jotka muodostavat pohjan tutkimuksen analyysille. Peruselementit toimivat teoreettisina käsitteinä, joiden avulla tutkimusaineisto koodataan ja analysoidaan sisällönanalyysia käyttäen. Keskeisimpiä näistä käsitteistä ovat narratiivin konflikti ja konfliktin luoman jännitteen purkava sulkeuma. Analyysin tavoitteena on osoittaa, että eri apokalyptiset narratiivit sisältävät toistuvia elementtejä, jotka ovat keskeisiä todellisuuden narratiivisessa hahmottamisessa. Tutkimusaineistona ovat Valkoisen talon entisen päästrategin Stephen Bannonin, äärijärjestö Isisin sekä sähköautovalmistaja Teslan toimitusjohtajan Elon Muskin apokalyptiset narratiivit. Lähtökohtana analysoitavien narratiivien valinnalle on pyrkimys toisaalta antaa riittävän kattava kuva apokalyptiikan monimuotoisuudesta, toisaalta taas pystyä osoittamaan yhteneväisyydet eri narratiivien välillä. Analysoitava aineisto koostuu Bannonin ohjaamasta Generation Zero -dokumentista ja kahdesta videoidusta puheesta, Isisin propagandalehden Dabiqin neljästä ensimmäisestä numerosta sekä kahdeksasta videoidusta Muskin haastattelusta. Analyysi osoittaa, että määritellyt peruselementit toistuvat kaikissa kolmessa tarkasteltavassa narratiivissa. Samalla esiin nousee myös apokalyptisten uskomusten alatyyppi, joka ei täysin istu Landesin esittämään jaotteluun. Analyysin johtopäätöksenä esitetään, että luomalla visioita mahdollisista tulevaisuuden maailmoista apokalyptinen narratiivi toimii kognitiivisena välineenä, jonka avulla yksilöiden ja ryhmien on mahdollista tulkita maailmaansa ja sen tapahtumia sekä omaa suhdettaan niihin. Prototyyppinen apokalyptinen narratiivi sisältää tulevaisuuteen sijoittuvan narratiivisen sulkeuman, joka tekee nykyhetkessä koetun konfliktin ymmärrettäväksi ja auttaa suuntaamaan omaa toimintaa konfliktin ratkaisemiseksi toivotulla tavalla.

Tutkielma käsittelee suomalaisen alakoulun oppilaiden kokemuksia espanjan kielen opiskelusta kerhossa. Tavoitteena on tutkia lasten osallistumiseen vaikuttaneita tekijöitä, oppimismotivaatiota ja tapaa oppia vierasta kieltä. Tutkimus tuo uutta tietoa espanjan kielen oppimisen kokemuksista ja toiminnallisesta kielenopetuksesta lapsen näkökulmasta. Tutkielma koostuu viidestä osasta. Ensimmäinen osa käsittelee suomalaisissa kouluissa pidettävien kerhojen pedagogiikkaa ja suomalaista kielten opetusta sekä kyseessä olevan kielikerhon opetusmetodeja ja tuntien sisältöjä. Toisessa osassa esitellään tutkielman teoriataustaa yleisesti ja erityisesti vieraan kielen oppimisen motivaatioteorioita. Tutkimuksen metodologia ja aineisto kuvataan kolmannessa osassa ja neljäs osa koostuu tulosten esittelystä ja niiden analyysista sekä pohdinnasta. Viidennessä ja viimeisessä osassa tarkastellaan tutkimuksen luotettavuuteen liittyviä tekijöitä ja lopuksi tehdään johtopäätökset tutkielmasta. Aineisto kerättiin haastattelemalla espanjan kerhon oppilaita. Haastateltaviksi pyydettiin niitä oppilaita, jotka olivat osallistuneet aktiivisesti kerhon tunneille. Haastattelu perustui vapaaehtoisuuteen. Tutkimukseen osallistui 11 oppilasta; kolme 3.-luokkalaista, neljä 4.-luokkalaista ja neljä 5.-luokkalaista. Tutkielmassa käytettiin fenomenologista lähestymistapaa eli tutkimuskohdetta lähestyttiin ilman ennakko-olettamuksia ja tarkasti rajattua teoreettista viitekehystä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista analyysia. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset liittyivät oppilaiden motivaatioon opiskella, työskentelytapoihin ja heidän käsitykseensä espanjan kielestä. Tulosten perusteella voitiin havaita, että oppilailla oli omakohtainen halu oppia espanjan kieltä ja kiinnostus kieltä kohtaan. Kieli koettiin erikoisena ja erilaisena verrattuna aikaisempiin kielikokemuksiin ja sen oppiminen oli oppilaiden mielestä hauskaa. Mieluisin työskentelytapa oli yhdessä työskentely, kuten pari- tai ryhmätyöt. Oppiminen erilaisten leikkien ja pelien avulla nousi myös tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden keskuudessa näkyvästi esiin positiivisena kokemuksena.

The current study is an exploration of native Finnish-speaking Bachelor’s and Master’s degree students’ attitudes toward English as a lingua franca (henceforth ELF). The author of this thesis, like many ELF scholars, harbors serious concerns about the issues of language attitudes and prestige vis-à-vis ELF. The aims of this study are to shed some light on the current situation of language attitudes toward ELF among Finnish degree students, raise awareness of ELF and its implications, and make a contribution to ELF research. A total of 116 native Finnish-speaking Bachelor’s and Master’s degree students at Finnish universities participated in an online survey. The survey was designed to investigate attitudes toward ELF with Likert-scale questions and the Verbal-guise Technique. In addition to the quantitative measurements, qualitative data on the participants’ understandings of ELF and their open-answer comments on the ELF speakers in the selected audio samples were collected in the survey. The findings of this study show that Finnish degree students indicated a good awareness of ELF in general. Overall, the participants had neutral preconceptions of ELF speakers. Furthermore, their attitudes after listening to the ELF speakers in the selected audio samples showed that nativeness is not the superior key to successful ELF communications. In addition, accentedness did not hamper intelligibility. Thus, success in meaning-making and mutual intelligibility should be of higher importance than sounding like a native speaker. Familiarity with the ELF speakers’ accents had a positive influence on the participants’ attitudes toward the ELF speakers themselves. To avoid the opposite scenario, it is important for educators to accommodate students with authentic learning materials that help increase exposure to English speakers with different first languages. This study provides empirical evidence showing that there is some success in raising awareness of ELF in Finland, yet there remains some room for improvement. Importantly, there should be a rethinking of English learning goals and teaching approaches. As increasingly more people participate in ELF interactions, more emphasis should be placed on how to build mutual intelligibility, how to utilize communication strategies to succeed in meaning-making, and how to empower English speakers regardless of their first languages.

Tutkielman aiheena on kielellisen diversiteetin tutkiminen Etelä-Amerikassa. Tavoitteena on selvittää, miten kielellisiä eroavaisuuksia voidaan mitata, ja miten näitä eroja voidaan selittää. Tarkoituksena on myös kuvata diversiteetin vaihtelua diakronisesti Etelä-Amerikassa ja ehdottaa syitä diversiteetin muutoksille. Yhtäältä tutkielma on siis kvantitatiivinen, mutta toisaalta myös kvalitatiivinen. Tavoitteena on lisäksi vastata seuraaviin kysymyksiin: Missä määrin olemassaolevat sukulaisuussuhteet vaikuttavat kielten välisiin eroihin? Voivatko maantieteelliset ja sosioekonomiset tekijät selittää kielellisiä eroavaisuuksia kielten välillä? Tutkielmassa esitetään myös hypoteesi, jonka mukaan kielten elinympäristö ja kielelliset eroavaisuudet korreloivat keskenään. Tutkielman teoreettisena taustana toimii kielellisen diversiteetin kuvaaminen, sekä analyysi diversiteetin vaihteluista. Teoriaosassa käsitellään yksityiskohtaisesti eri lähestymistapoja, jotka tukevat tutkielman kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta. Nämä lähestymistavat kuvaavat tarkemmin eri keinoja tutkia kielellisiä eroavaisuuksia, ja ne myös laajentavat kielellisten eroavaisuuksien selittämiseen käytettävää teoriaa. Tutkimuksen aineisto koostuu yhdeksästä eteläamerikkalaisesta kielestä, joita puhutaan trooppisilla Andeilla Kolumbian ja Ecuadorin alueella sekä Perun Amazonin alueella. Aineisto koostuu kolmesta isolaattikielestä, ja kuudesta eri kielikunnan kielestä. Analyysi suoritetaan vertailemalla kielien kuutta eri rakenteellista piirrettä käyttäen tilastollista menetelmää, joka mittaa kuinka erilaisia kielet oikeasti ovat. Mittaukset perustuvat etäisyysmatriisiin, jossa rakenteelliset piirteet esitetään numeerisina arvoina. Lopputuloksena on kuvaaja, jossa mitatut eroavaisuudet esitetään kaksiulotteisessa tasossa. Tilastollinen analyysi osoittaa, että kielten eroavaisuuksia voidaan mitata. Tutkielman pohdintaluvussa kuvataan myös syvällisesti, miten maantieteelliset ja sosioekonomiset tekijät voivat selittää kielellisiä eroja. Mitattujen eroavaisuuksien perusteella havaitaan esimerkiksi maantieteellisten sijaintien vaikutus eri kieliin, sillä samalla alueella puhuttavat kielet osoittavat suuria kielellisiä eroja, mikä on selitettävissä kielten elinympäristöjen mahdollistamalla eristyksellä. Lisäksi sosioekonomiset tekijät, kuten kaupungistuminen sekä alkuperäiskansojen sisäryhmäavioliittoisuus, voivat selittää sekä diversiteetin vähenemistä että kielellisten eroavaisuuksien kasvamista. Diversiteetin vaihtelua kuvataan esittämällä myös muita syitä, kuten maanviljelyn kehittyminen ja teollinen vallankumous. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kielikuntien viimeiset elossaolevat jäsenet, eli isolaattikielet, osoittavat huomattavia rakenteellisia eroavaisuuksia verrattuina kieliin, joilla on yhä olemassaolevia sukulaisuussuhteita. Tulokset vahvistavat myös hypoteesin, jonka mukaan kielten elinympäristö korreloi kielellisten eroavaisuuksien kanssa. Täten tutkielma tukee käsitystä kielten ja niiden elinympäristön välisestä monimutkaisesta suhteesta.

Children’s picture books play a crucial role in the education and socialisation of the young child, giving them both critical insight into literature, and ideas about life and its possibilities outside of their own immediate experience. In this thesis I have chosen to look more closely at portrayals of so termed ‘non-traditional’ gender identities and behaviours in children’s picture books. I undertook an analysis of 8 books depicting various non-traditional manifestations of gender, covering atypical gendered behaviour, transgender identity or genderlessness along with 6 interviews with educators and parents of children under the age of 7, The thesis explores how these books and ideas fit into an English speaking, European society, in this case based in Finland. The interviewee’s and analysis highlighted areas in which the stories could be problematic within the given context. Issues such as the subject matter, the style and tone were all held to be too controversial for young readers. Looking at the stories through an intersectional lens, they showed little diversity outside of the gender topic. Overall the analysis demonstrated the disconnect between the books and the English speaking, European society in Finland. These findings made it clear that the possibility of children in this context gaining access to stories where gender is not always seen as a finite and binary concept was low. As a final conclusion I created a story of my own. With a protagonist who does not conform to any gender at all, the story was created as the product of the interviews and analysis of the original 8 picture books, with the idea that it could be comfortably read to a class of children within the European, English speaking community in Finland.

This thesis investigates relative clauses in Russian and Belarusian, focusing on syntactic structures, usage patterns, and the distribution of linguistic elements within relative clauses. The study employs a corpus-based approach, analyzing data from the Universal Dependencies (UD) Russian SynTagRus corpus and the Belarusian UD HSE treebank. The research explores various aspects of relative clauses, including the position of the relative clause, the syntactic function of the head, the function of the relativizer, and the part-of-speech distribution within relative clauses. Through quantitative analysis, the study identifies consistent patterns and similarities between Russian and Belarusian relative clauses. Key findings include the predominance of left-headed relative clauses in both languages, with rare instances of right-headed structures primarily occurring in specific linguistic contexts such as correlatives. Nominal subjects emerge as the most frequent syntactic function of the head in both languages, reflecting universal principles governing the syntactic organization of relative clauses. The analysis of relativizers reveals that relative pronouns dominate as the predominant type, with "который" and "якi" being the most prevalent in Russian and Belarusian, respectively. Furthermore, both languages exhibit similar distributions of relative adverbs and conjunctions, indicating a shared syntactic strategy for introducing and connecting subordinate clauses to main clauses. Regarding part-of-speech distribution within relative clauses, nouns and verbs emerge as the most prevalent syntactic relation, highlighting their role in specifying entities and actions. While variations exist, particularly with certain adjective-verb and adverb-noun relations, the overall patterns remain largely similar between Russian and Belarusian.