Browsing by Title
Now showing items 960-979 of 4848
-
(2023)After World War II the Greek-Cypriot community living in Cyprus started demanding independence from the United Kingdom. And so during the heights of the cold war an organization called EOKA was formed the purpose of which was to achieve this independence and enable a union with Greece. And so followed the Cyprus war of independence (26.11.1955 – 19.3.1959). During this conflict the Turkish-Cypriot community that formed a 18% minority on the island had sided with the British since they did not want a union with Greece. The war ended with all interested parties i.e. the UK, Greece, Turkey and both communities living on the island (and with the backing of the USA and the Soviet Union) agreeing to an independent Republic of Cyprus being formed that was to be run jointly by the two communities. This did not sit well with many members of the Greek-Cypriot community. The government created was also not able to function properly. Civil unrest ensued and after a prolonged period of strife between the Greek Cypriot and Turkish Cypriot communities in Cyprus the United Nations (UN) had to intervene to prevent a possible escalation of the situation. In 1964 a force called UNFICYP (the United Nations Peacekeeping Force In Cyprus) was then formed and sent to the island to maintain the peace between the two communities whilst in the meantime UN-led peace negotiations moderated by Sakari Tuomioja from Finland tried to find a permanent solution to the Cyprus problem. Part of the UNFICYP force sent to the island was a battalion of Finnish soldiers. Opinions in Finland, when looking through press releases at the time, were divided. Some were proud that Finland was breaking free from political shackles and taking a larger role in international matters and for some it was a bad idea to antagonize the Soviet Union and send young Finnish servicemen to possibly die in a foreign country. This division also had a political nature with the right-wing supporting and the left-wing opposing. In Cyprus opinions expressed through the press also followed political ideologies. The left-wing was neutral and hoped that the UNFICYP forces would bring stability whilst the right-wing were negative and wanted all foreign forces to leave the island to decide for itself. In the meantime, the Finnish forces themselves were getting on with their tasks which they had started to find increasingly hard and frustrating as civil unrest continued. After the Turkish invasion of Cyprus in 1974 opinions changed. All newspapers and political parties of the Greek-Cypriot community openly welcomed and supported the UNFICYP forces and were even open to letting these forces have a larger role on the island. In this paper we go through the events in Cyprus during the cold war period. We look at how the UN was involved and how the UNFICYP forces were formed. We see how Sakari Tuomioja from Finland was part of the initial peace-talks process. We examine what servicemen from the Finnish UNFICYP battalion thought about their mission in Cyprus and we analyze what the press thought of the UNFICYP’s involvement in 1964 and 1974.
-
(2019)The Master’s thesis is about Finland China trade and what factors have been driving it. The research question of the thesis is to see what the leading factors have been to drive the trade and its growth between China and Finland. This is done both as a literature study of the subject as well as an econometric study based on the economic gravitational model for trade. The investigation is done on factor like macroeconomic factors of like GDP of the countries, as well as politics, history, trade agreements, bilateral relations and structure in the trade between the two countries. The main findings in the thesis is that GDP growth of Finland and China effects strongly positively the trade floe between the countries. Additionally, concerning the access of China into the WTO it had statistically a positive effect on the Chinese exports to Finland, while Finnish exports to China did not have the same positive effect, thanks to Chinese access into WTO. Concerning the progresses of trade between the countries it can be seen from first being part just of bilateral trade relations between the two countries of different goods, to more develop into investment of booth countries in each other’s. Regarding the trade of goods, that of exports form Finnish has been more shift from before being exports of higher technology goods of electronic machines and other manufactured goods and machines to more a mix of raw material exports as well as high technology goods. In case of Chinese exports, they have been evolving from low level of goods like textiles and simple manufactured good in 1990s to current day of exports of higher level of especially electrical machinery and machinery and mechanical appliances being of importance, while textiles and simple manufactured goods lost shares in exports. Finland and China have had kind of good political relations with each other’s, by Finland begging its political relations with recognizing China in 1950 and having opening embassy in Beijing in the year of 1952. Furthermore, Finland has had more a policy of most non-interference by its higher political officials and companies into Chinas internal more sensitive affairs, and more promoting good trade and political relations between the two countries.
-
(2017)Tutkielmassa käsitellään konserttisaliakustiikkaa äänituotannon kannalta. Työssä selvitetään miten akustiikka vaikuttaa sinfoniaorkesterin äänityksessä niin konserttitaltiointien kuin levytystenkin yhteydessä. Puolistrukturoidulla haastattelulla tutkitaan äänittäjien ja äänitystuottajien näkemyksiä siitä, miten Musiikkitalossa työskentely eroaa Finlandia-talossa äänittämisestä. Tutkimuksen kohteena ovat Helsingin kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin äänityskäytännöt. Aluksi käsitellään konserttisalien akustiikkaa ja äänitystekniikkaa. Tässä yhteydessä esitellään akustiikan kuvailemiseen tarkoitettuja termejä ja esitellään sinfoniaorkesterin äänittämisessä käytettyjä mikrofonitekniikoita. Tutkimuksen taustaksi on koottu otos Finlandia-talon ja Musiikkitalon akustiikkaa käsittelevistä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleista. Finlandia-talon akustiikasta on keskustelu aina sen avajaiskonsertista vuodesta 1971 saakka ja puutteellista akustiikkaa on yritetty useaan otteeseen korjata sekä rakenteellisilla muutoksilla että sähköakustiikan keinoin. Lisäksi käsitellään keskustelua Finlandia-talon akustiikasta Musiikkitalon suunnitteluvaiheessa. Musiikkitalon saamia arvioita verrataan Finlandia-talon saamaan vastaanottoon. Musiikkitalossa käytetään samankaltaisia mikrofonitekniikoita kuin Finlandia-talossa. Päämikrofonitekniikkana on perinteinen Decca-puu. Tämän lisäksi käytössä on AB-tekniikka. Näitä täydennetään sivu- ja lähimikrofonein. Musiikkitalossa on myös Finlandia-talosta poiketen mahdollisuus tehdä monikanavaisia 5.1 -äänityksiä. Loppupäätelmä on se, että konserttiyleisön kannalta hyvä akustiikka on hyvä myös äänitykselle. Hyvässä akustiikassa löydetään mikrofonien paikat helposti, eikä niiden etsiminen vaadi niin paljon työtä kuin haastavammassa akustiikassa. Lisäksi voidaan varauksin tehdä johtopäätös, että Musiikkitalossa tarvitaan äänittämisen yhteydessä vähemmän lisättyä, keinotekoista kaikua. Musiikkitalossa äänittäminen ilman kaikua olisi periaatteessa mahdollista. Sen sijaan Finlandia-talossa lyhyttä jälkikaiuntaa piti lähes poikkeuksetta kompensoida keinokaiun avulla.
-
(2011)Syftet med studien är att undersöka sydfinlandssvenska högskolestuderandes kännedom om och inställning till ett urval finlandssvenska ord och uttryck samt till dessa ords allmänsvenska motsvarigheter. För att undersöka detta har jag gjort en enkätundersökning bland svenskspråkiga högskolestuderande i Helsingfors. Jag undersöker i vilken utsträckning informanterna använder finlandssvenska ord och uttryck och i vilken utsträckning allmänsvenska. Jag undersöker även vilka finlandssvenska ord och uttryck de använder mest och vilka minst, samt vilka allmänsvenska ord och uttryck de använder mest och vilka minst. Dessutom undersöker jag om informanternas språkliga bakgrund har ett samband med deras kännedom om och användning av finlandssvenska respektive allmänsvenska ord och uttryck. Avsikten med den här undersökningen är att öka kunskapen om hur unga finlandssvenskar förhåller sig till sin finlandssvenska varietet samt till den allmänsvenska varieteten som de i vuxen ålder förutsätts behärska åtminstone i någon mån. Idén till enkätundersökningen kommer från Margareta Södergårds och Sofie Tjärus studie Blivande barnträdgårdslärares syn på finlandismer (2008). Urvalet finlandismer kommer från en mindre undersökning Goda och onda finlandismer som Mikael Reuter (2004) har gjort bland en grupp finlandssvenska och sverigesvenska språkvårdare. Sammanlagt ingår 55 finlandismer av olika slag i enkäten. För varje finlandism finns det även en eller fler allmänsvenska motsvarigheter och sammanlagt ingår därför 122 ord och uttryck i enkäten. Mina informanter är 162 studerande vid två svenska högskolor i Helsingfors. För att få reda på relevanta bakgrundsfakta om informanterna har jag använt samma formulär som Therese Leinonen i Svenskan i Finland ett språk i kläm? (Leinonen & Tandefelt 2000). Jag har utgående från informanternas generella språkanvändning delat in dem i tre grupper. En grupp vars vardag är finskdominerad, en vars vardag är svenskdominerad och en vars vardag utspelar sig till ungefär lika stor del på svenska som på finska. Undersökningen är kvantitativ och för att behandla materialet har statistikprogrammet SPSS använts. Studien visar att informanterna förhåller sig rätt lika till finlandismerna och de allmänsvenska orden och uttrycken. De känner ungefär lika bra till de finlandssvenska och de allmänsvenska orden och uttrycken, men de prefererar ändå i viss mån finlandismerna framför de allmänsvenska orden och uttrycken. Mina informanter förefaller i viss mån vara mer accepterande mot finskpåverkade finlandismer än vad Reuters (2004) informanter är, och de förhåller sig mindre positiva till metaforiska uttryck än vad Reuters informanter gör. Informanter med en svenskspråkig vardag verkar använda allmänsvenska ord och uttryck i högre utsträckning än vad informanterna med en finskspråkig vardag gör. Resultaten tyder dessutom på att informanterna med en svenskspråkig vardag också känner till fler allmänsvenska ord och uttryck även om de inte alltid själva är beredda att använda dem. Studien visar även att informanter med en svenskspråkig vardag använder en del metaforiska uttryck mer än vad informanterna med en finskspråkig vardag gör. Det är överlag tydligt att undersökningens informanter, finlandssvenska högskolestuderande från södra Finland, varken har en speciellt stor kännedom om metaforiska uttryck eller en speciellt positiv inställning till dessa. Bristande behärskning av metaforiska uttryck, idiom och kollokationer kan ses som ett första steg mot språkförlust och sett ur den synvinkeln är resultatet oroväckande. Det stärker den rådande uppfattningen att allt inte står helt rätt till med den svenska språkbehärskningen bland unga finlandssvenskar.
-
(2023)Denna magisteravhandling undersöker hur pressen i Finland debatterade vapenvägrare och civiltjänstfrågan 1929–1931. Avhandlingen fokuserar främst på den debatt som uppstod om pacifisten och vapenvägraren Arndt Pekurinen (1905–1941) och hans vapenvägran som ledde till fängelsestraff 1929. Pekurinens vapenvägran väckte stor uppmärksamhet i Finland och avhandlingen fokuserar på pressdebatten som uppstod kring hans och andras vapenvägran. Syftet med avhandlingen är att se hur olika aktörer genom pressen uppfattade Arndt Pekurinen, vapenvägrarna och civiltjänsten. Det undersökta materialet består av tidningar och tidskrifter på finska. De finns digitalt tillgängliga på nätet i Finlands Nationalbibliotekets digitala samlingar. Tidningar som används är Suomen Sosiaalidemokraatti, Iltalehti och Ajan Sana och tidskrifter som används är Rauhaa Kohti och Suomen Sotilas. Suomen Sosiaalidemokraatti och Rauhaa Kohti var för en civiltjänst medan Iltalehti, Ajan Sana och Suomen Sotilas var emot civiltjänsten. Aarne Selinheimo, J. W. Tuura och Felix Iversen var de som skrev oftast i denna debatt. Pressmaterialet studeras komparativ så att kritiska och positiva synpunkter på Arndt Pekurinen, vapenvägrarna och civiltjänsten i debatten lyfts fram och jämförs. Avhandlingen behandlar denna debatt tematiskt med fokus på vapenvägrarna som aktivister, manligheten, utlandets påverkan och riksdagsdebatten om civiltjänsten. Undersökningen visar att debatten var mångsidig och att civiltjänstfrågan var ett känsligt ämne i Finland i och med rädslan för Sovjetunionen och kommunismen. Den här debatten fördes samtidigt som Lapporörelsen fick ett allt starkare grepp om det politiska klimatet i Finland. Lapporörelsen misshandlade Pekurinen 1930 och det debatterades i pressen. Sovjetunionen som hot mot Finland var det vanligaste argumentet som användes mot civiltjänsten. Det att utländska personer som fysikern Albert Einstein deltog i rätten till civiltjänst delade opinionerna i Finland. Debatten synliggör också rådande manlighetsideal. Vapenvägrarna uppfattades som män, modiga eller fega, förrädare eller martyrer. Avhandlingen visar att frågan om militär- och civiltjänst var oupplösligt förbunden med rådande normer och synpunkter på manligheten. Vapenvägrarna kritiserade eller försvarades för att inte ha kunnat uppfylla dessa normer. Riksdagsdebatten och civiltjänstlagen Lex Pekurinen visade att pressen följde med och debatterade den pågående lagändringen. Arndt Pekurinens protest mot Försvarsmakten bidrog till att frågan debatterades i offentligheten och till att en lag om civiltjänst stiftades i riksdagen 1931.
-
(2015)Tutkielmani tavoitteena on selvittää millä tavoin ruotsin opettajat ottavat maahanmuuttajataustaiset oppilaat huomioon ruotsin kielen opetuksessa ja kuinka tietoisia opettajat ovat maahanmuuttajaoppilaiden kieli- ja kulttuuritaustoista. Tavoitteena on myös tutkia opettajien näkemyksiä monikulttuurisuuden vaikutuksista opetukseen ja kouluyhteisöön, ja millaisia valmiuksia he kokevat omaavansa monikulttuuristen ryhmien tarpeiden kohtaamiseksi. Teoriaosiossa käsittelen ruotsin kielen näkökulmaa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, maahanmuuttajia koulukontekstissa ja suomalaisen peruskoulun opetusta ohjaavissa dokumenteissa sekä opettajan interkulttuurista kompetenssia. Aiempi tutkimustieto tuki omaa käsitystäni, jonka mukaan monikulttuurinen opetus asettaa haasteita opetukselle sekä opettajan ammattitaidolle. Tutkimus on laadullinen, ja sen aineisto koostuu neljästä kvalitatiivisesta puolistrukturoidusta haastattelusta. Tutkimuksen informantteina toimi neljä Helsingissä työskentelevää naispuolista ruotsin opettajaa. Opettajat työskentelevät peruskouluissa, joissa on tavanomaista suurempi määrä maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Halusin haastatella monikulttuurisissa kouluissa työskenteleviä opettajia varmistaakseni, että saan tutkielmani tavoitteen kannalta olennaista tutkimustietoa. Haastattelin opettajia tutkimusta varten joulu tammikuussa 2014 2015. Nauhoitin ja litteroin haastattelut, jonka jälkeen analysoin aineiston laadullisin menetelmin. Tutkimuksestani käy ilmi, että opettajilla on hyvin vaihtelevasti tarpeellisia monipuolisia tietoja tai työkaluja maahanmuuttajaoppilaiden huomioonottamiseksi ruotsin opetuksessa. Ruotsin kielen näkökulma opettajien vastauksissa jäi varsin vähäiseksi. Tämä on mahdollisesti merkki siitä, että heterogeenisten ryhmien opetus asettaa niin monia haasteita opettajalle, etteivät he ole miettineet monikulttuurista opetusta syvällisemmin ruotsin kielen näkökulmasta. Käytänteet koulujen ja opettajien välillä vaihtelivat suuresti. Opettajat eivät kokeneet, että suomalainen aineenopettajakoulutus olisi tarjonnut heille tarvittavat työkalut maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen vaan he ovat omaksuneet ne käytännön kautta. Tutkimustulosteni perusteella esitän, että onnistunut monikulttuurinen opetus edellyttää sekä opettajalle että koko koulun työyhteisölle suunnattua lisäkoulutusta sekä opettajakoulutuksen muokkaamista nykypäivän monikulttuurista koulua yhä paremmin vastaavaksi. Koulutusta ja käytänteitä on myös syytä monipuolistaa ja yhtenäistää, jotta maahanmuuttajaoppilaat voivat kehittyä yhteiskunnan täysipainoisiksi jäseniksi, ja jotta heidät koetaan luokkahuoneessa voimavarana eikä ylimääräistä työtä aiheuttavana tekijänä.
-
(2024)In this thesis I am analysing and comparing Finnish beauty brand Lumene’s Instagram posts on three of their Instagram accounts, all specifically catered to a specific region. I aim to see if there are differences in content to how a Finnish company markets their products depending on the target market. Lumene is one of the biggest cosmetics companies in Finland and is well respected and liked in its native country. I find it important to examine closer how Finnishness is commercialized and represented outside of Finland. In my research I will be utilizing a framework originally developed by Okazaki and Rivas (2002) to study multinational corporations’ online communication strategies to look through the data. I complement the theoretical framework with the conventions and concepts of marketing communications and cultural competence. The analysis in this study combines both content analysis and multimodal analysis with elements of quantitative analysis. With this the aim is to observe the full breadth of the data the Instagram posts had instead of only concentrating on the text component. The basis of this study is that Lumene does not emphasise the Finnishness and Finnish roots of the company in their marketing posts on social media. Instead, the working theory is that Lumene fades out these elements and assimilates their texts in order to better entice their target group in a target country. My analytical results show that the core of Lumene’s brand identity is kept the same no matter the language or target group. The results show that the posts targeting an English-speaking demographic accentuate Lumene’s core values and themes and also extend their meaning to encompass a broader meaning. The largest differences between the Finnish-speaking and English-speaking Instagram accounts are related to the themes of Nordic identity and clean nature. These themes are emphasised heavily in the posts that target English-speaking demographics, whereas for the Finnish-speaking audience they hold a much smaller significance. Finnishness in the English-speaking Instagram accounts is highlighted through linguistic choices and by informing the audience in more detail about nature that is found in Finland. In addition to Finland, the roots of the company and nature is also broadened to encompass the Nordic and Arctic areas.
-
(2014)Tutkimuksen kohteena ovat Helsingin pörssissä elokuussa 2012 listautuneiden yritysten rekisteröidyt yritysnimet. Tavoitteena on tarkastella aineiston nimiä sekä yritysniminä että kielen elementteinä. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaiset paikallisuuteen viittaavat elementit näkyvät yritysten nimissä. Tämän johdattamana pohditaan sitä, onko suomen kielellä tai suomalaisuuteen viittaamisella arvoa nimenvalinnassa ja kuinka yleistä se aineiston nimien osalta on. Aineisto käsittää 122 yritysnimeä, jotka kattavat useita toimialoja. Lisäksi materiaalina toimii pörssiyhtiöitä nimenneen asiantuntijan haastattelu. Nimet analysoidaan funktionaalis-semanttisen analyysimallin avulla. Suomen kieleen tai suomalaisuuteen viittaavien aineiston nimien osalta perehdytään tarkemmin nimeämisperusteisiin sekä suomalaisuuden ilmenemiseen. Nimet jaetaan omiksi nimenosikseen ja analysoidaan sekä funktioiden että merkitysten valossa. Erityinen painopiste on suomalaisuuden ilmentymisessä sekä semantiikassa että funktioissa. Pörssiyhtiön nimeämistä pohditaan kielivalinnan, nimeämisperusteiden sekä asiantuntijahaastattelun avulla sekä lyhyesti perehtyen yrityshistoriaan ja multimodaalisuuteen. Pörssiyhtiöiden enemmistö viittaa nimillään suomalaisuuteen: 79 nimeä viittaa jollain tapaa suomalaisuuteen tai suomen kieleen. Suomalaisuus on läsnä aineiston nimissä, joko tiedostettuna valintana tai tiedostamattomana ominaisuutena, se on joko tarkoituksenmukaista tai sattumaa. Suomalaisuudella ja suomen kielellä on jonkinlaista arvoa ja merkitystä nimenannossa, sillä ne ohjaavat nimenantoa sekä tulkintaa. Paikallisuuden ilmentyminen tiivistyy globaalien ja lokaalien päämäärien yhdistämiseksi, mikä ei aina ole yksinkertaista nimeämisen kannalta. Suomalaiset merkityssisällöt ja suomenkieliset ilmaukset nimissä ovat useissa tapauksissa opaakkeja suomenkielisen kieliyhteisön ulkopuolella, joten ne ovat usein hyviä pohjia rakentaa yrityskuvaa eli imagoa sekä brändiä. Asiantuntijahaastatteluun nojaten nimenanto saattaa olla nimenantajalle prosessi, jossa suomalaisuutta ei missään määrin haluta korostaa. Aineiston perusteella suomalaisuus on kuitenkin haluttu säilyttää osana nimiä myös nimenmuutoksissa. Suomalaisuus ilmenee sekä suomen kielenä nimissä että muunlaisina merkityssisältöinä. Suomessa esiintyvät henkilön- ja paikannimet ovat merkittävä osa paikallisuuteen viittaamisessa: henkilönnimi esiintyy 17 ja paikannimi 19 nimessä. Nimistä 43 viittaa suomalaisuuteen suomenkielisin appellatiivein tai muunkielisin, tekokielisin ja lyhenteitä sisältävin ilmauksin, joiden merkityksissä korostuu suomalaisuus. Suomalaisuuteen viittaavat nimet ovat peräisin monilta eri vuosikymmeniltä. Multimodaalisesti yritysnimi esiintyy usein yhdessä yrityksen logon kanssa.
-
(2009)Tutkielmassa tarkastellaan matkapuhelinvalmistaja Nokian Bochumin tehtaan sulkemista käsittelevää julkista keskustelua Saksan johtavissa päivälehdissä, FRANKFURTER ALLGEMEINE ZEITUNGissa ja SÜDDEUTSCHE ZEITUNGissa. Työn tarkoitus on ymmärtää, kuinka erilaiset viitekehykset vaikuttavat tapausta käsittelevän julkisen keskustelun rakentumiseen ja kuinka yksittäiset kehykset voivat vaikuttaa ensisijaiseen tapaan tulkita tehtaan sulkemista yhteiskunnallisesti merkittävänä tapahtumana. Tutkielman teoreettis-metodologisena viitekehyksenä hyödynnetään Norman Fairclough’n kriittistä diskurssianalyysia (critical discourse analysis). Analyysi jakautuu kolmeen ulottuvuuteen, keskustelun aihepiirejä hahmottavaan ja kielitieteellisestä tutkimuksesta ammentavaan tekstianalyysiin, media-tekstien tuotantoa ja tekstigenrejä tarkastelevaan diskursiivisten käytäntöjen analyysiin sekä julkisen keskustelun yhteiskunnallista merkitystä tulkitsevaan sosiaalisen kontekstin analyysiin. Varsinaisessa tutkimustyössä hyödynnetään laadullista tekstianalyysia varten kehitettyä ATLAS.ti -tietokoneohjelmaa, joka auttaa aineiston temaattisessa luokittelussa. Aihekokonaisuuksien järjestelmällinen luokittelu helpottaa lukijaa ymmärtämään tutkijan tekemiä tulkintoja ja johtopäätöksiä. Diskurssianalyyttisen tarkastelun perusteella tutkittavan julkisen keskustelun diskursiivisen muodos-telman voidaan katsoa rakentuvan seitsemästä elementistä, diskursseista (1) solidaarisuus tehtaan työntekijöitä kohtaan, (2) yrityksen mielivaltainen toiminta, (3) poliitikkojen uskottavuus, (4) globalisaatiokeskustelu, (5) talousulottuvuus, (6) Suomi-konteksti ja puutteet yrityksen viestinnässä sekä elementistä (7) julkisen keskustelun kerronnallinen rakenne. Julkisen keskustelun yhteiskunnallista merkitystä tarkastellaan kolmen ulottuvuuden kautta, jotka perus-tuvat Faircloughn käsitykseen diskurssin taloudellisista, poliittisista ja kulttuurisista vaikutuksista. Nokia-ulottuvuus arvioi yrityksen imagon ja Suomi-kuvan suhdetta, Saksa-ulottuvuus pohtii demokratian toteu-tumista sekä politiikkaa käsittelevää uutisointia Saksassa ja globalisaatio-ulottuvuus pohtii eurooppalaisen ja globaalin mediajulkisuuden eroja sekä mahdollisuuksia vaikuttaa tai osallistua julkiseen keskusteluun ja toimintaan kansalaisena tai kuluttajana. Suomalaisten toimijoiden niukka osallistuminen Saksassa käytyyn keskusteluun ja toimijoiden yksi-puoliset kommentit saattavat vahvistaa suomalaista liiketoimintaa ja suomalaisuutta koskevia stereo-typioita Saksassa. Julkisen keskustelun pessimistinen luonne saattaa vahvistaa lukijoiden skeptistä suhtautumista poliittiseen toimintaan. Globalisaation monimutkaisten korrelaatiosuhteiden esittäminen voi aiheuttaa ongelmia myös johtaville päivälehdille, jotka joutuvat tasapainottelemaan kansallisen, eurooppalaisen ja globaalin uutisoinnin välillä.
-
(2019)Tutkielmani käsittelee suomalaisen 1970-luvun ääniteteollisuuden, Finnhits-albumien ja suomalaisten käännöskappaleiden transnationaalisuutta. Selvitän, mitkä kansainväliset ilmiöt ja ideat ilmenevät Finnhits-albumeissa, ja miten näitä ilmiöitä ja ideoita muokattiin suomalaisen ääniteteollisuuden käytäntöihin ja populaarimusiikin tuotantoon. Tarkastelen ääniteteollisuuden ylirajaista toimintaa analysoimalla aineistoa, joka koostuu kymmenestä Finnlevyn 1970-luvulla julkaisemasta Finnhits-albumista ja kolmen ääniteteollisuuden toimijan puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, joita käsittelen sisällönanalyysin menetelmällä. Haastatteluissa käsitellyt teemat – Finnhits-albumit, käännöskappaleet, kustannustoiminta sekä haastateltavien rooli ääniteteollisuuden toiminnassa – nivoutuvat toisiinsa, sillä Finnhits-albumien kaltaisten kokoelma-albumien idea ja uudenlaiset markkinointi- ja myyntikeinot omaksuttiin ulkomailta. Finnhits-albumeilla on useita käännöskappaleita, joiden alkuperäisversiot olivat kansainvälisesti tunnettuja kappaleita. Alkuperäiskappaleiden alikustannusoikeuksien hankkiminen ulkomaisilta kustantamoilta mahdollisti käännöskappaleiden tekemisen. Haastateltavat vaikuttivat toiminnallaan 1970-luvun Finnhits-albumien ideointiin ja tuotantoon. Tulkitsen aineistoa transnationalismin käsitteen avulla. Käsite viittaa kanssakäymisiin, jotka linkittävät ihmisiä, instituutioita ja ideoita kansallisvaltioiden rajojen yli. Hyödynnän myös laajempaa ylirajaisuuden käsitettä kuvaillessani aineistossa ilmenevää kansallisempaa levy-yhtiöiden ja kustantamoiden sekä paikallisempaa suomalaisten eri levy-yhtiöiden välistä toimintaa. Yhdistän transnationalismin käsitteeseen ajatuksen haastateltavista portinvartijoina ja kulttuurin välittäjinä, eli yleisemmin ääniteteollisuuden toimijoina. Haastateltavat vaikuttivat kansainvälisen ääniteteollisuuden ideoiden omaksumiseen Finnhits-albumien teossa, levittämisessä ja markkinoinnissa sekä käännöskappaleiden kustantamisessa, tuotannossa ja julkaisussa. Aineiston analyysi osoittaa, että kansainvälisen ääniteteollisuuden kehitys 1970-luvulla vaikutti myös Suomeen. Finnhits-albumit ovat osa populaarimusiikin yhteistä transnationaalia historiaa. Haastateltavat ääniteteollisuuden toimijoina omaksuivat kansainvälisiä ideoita, joita hyödynnettiin Finnhits-albumien tuotannossa, markkinoinnissa ja myynnissä. Haastateltavat huomioivat ulkomaiset vaikutteet, mutta suomalaiset kuulijat eivät välttämättä tiedostaneet ideoiden alkuperää tai välittäneet siitä, jolloin käännöskappaleet saatettiin mieltää suomalaisiksi kappaleiksi. Finnhits-albumeissa ei myöskään korostettu käännöskappaleiden alkuperää, mikä ilmenee jo Finnhits-albumien kansien alaotsikosta: ”Suomen suursuosikit samalla levyllä”.
-
(2017)Tavoitteet. Tämän kirjallisuustieteellisen tutkielman tavoitteena oli tarkastella saksalaisen Bernhard Schlinkin romaanin Lukija vastaanottoa Suomessa. Teos käsittelee Saksan sodanjälkeisen sukupolven suhdetta vanhempiinsa ja holokaustia, ja se luetaan aikamme merkittävimpiin saksalaisromaaneihin. Kansainvälinen vastaanotto on ollut ristiriitainen: yhtäältä romaania ylistetään, toisaalta parjataan. Katharina Hall on jakanut Lukijan kansainvälisen vastaanoton niin kutsuttuihin aaltoihin, mutta Suomea ei ollut aiemmin tutkittu kattavasti. Pietrzycka-Isid sivuaa aihetta vuoden 2006 artikkelissaan, mutta hän tarkastelee vain yhtä suomalaista arvostelua. Romaani on saanut Suomessa paljon huomiota ja voittanut Eeva Joenpelto -kirjallisuuspalkinnon. Suomen osalta vastaanotosta teki erityisen Saksan ja Suomen välinen suhde toisessa maailmansodassa. Schlinkin käsittelemät kysymykset syyllisyydestä sotarikoksiin eivät sodanaikaisen liittolaisuuden takia ole merkityksettömiä Suomelle. Tutkimuksessa kysytään, mihin Stefan Neuhausin määrittämiin arvostelutyyppeihin suomalaiset tekstit kuuluvat, millaisia ne ovat sisällöltään ja miten ja miksi sisällöt eroavat Lukijan saksan- ja englanninkielisestä vastaanotosta. Lisäksi tarkastellaan, viitataanko arvosteluissa Suomen ja Saksan yhteiseen historiaan. Menetelmät. Tutkimusaineisto rajoitettiin Lukijan suomalaisiin sanoma- ja aikakauslehtiarvosteluihin, koska niitä pidettiin merkittävimpinä mielipiteenmuodostuksessa. Rajaukseen vaikuttivat myös tilasyyt. Arvosteluita etsittiin ARTO-tietokannasta, sanomalehtien arkistoista ja Google-hauilla. Suomenruotsalaiset arvostelut haettiin Brages Pressarkivista. Hakumenetelmillä löydettiin 13 Lukijaa ja Schlinkiä käsittelevää artikkelia. Aineistolle tehtiin aluksi karkea tekstilingvistinen, muodollinen analyysi, jonka perusteella artikkelit jaettiin Stefan Neuhausin määrittämiin arvostelutyyppeihin. Sisällöllinen analyysi tehtiin soveltamalla aineistoon kunkin arvostelutyypin ominaisuuksista johdettuja kysymyksiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tekstilingvistisessä jaottelussa todettiin, ettei yksi artikkeli täyttänyt kirjallisuuskritiikin edellytyksiä, joten sisällölliseen analyysiin päätyi 12 artikkelia. Analyysi osoitti, että Lukijan vastaanotto Suomessa on pääosin hillityn positiivinen ja että suomalaiset tulkitsevat teoksen aiheita kansainväliseen tapaan. Sekä romaanin kirjallista laatua, teemoja että teemojen käsittelyä arvostetaan. Vain yksi suomalaisartikkeli moittii teemojen käsittelyä, vaikka kansainvälinen kritiikki kohdistuu juuri siihen. Suomen ja Saksan yhteiseen historiaan ei viitata. Tästä pääteltiin, että suomalaiset arvostelijat ovat liian etäällä kritisoidakseen Schlinkin teemoja: kirja on suunnattu saksalaisyleisölle. Hallin havaitsemia vastaanottoaaltoja on Suomessa vain yksi, positiivinen, mutta ainoa Lukijaa moittiva arvostelu sopisi niin ajallisesti kuin sisällöllisesti toiseen, kriittisempään aaltoon. Jatkotutkimusta varten tarvittaisiin lisää arvosteluja. Niitä voisi löytyä ennen muuta internetistä, ja romaanin vastaanottoa voisi myös verrata romaanin filmatisoinnin vastaanottoon.
-
(2021)Streaming, also referred to as vlogging, is the act of providing real-time video content over the internet. This activity encompasses numerous sub-genres such as video gaming and irl (”in real life”). Degenerate streaming is a new sub-genre often consisting of belligerent public behavior and drug abuse. Streamers sometimes receive monetary donations for their efforts from their audience. The actors taking part in this variety of streaming can be said to embody features of an antihero, a concept appearing in literature since antiquity. An antihero is a central character in a work of fiction who often lacks moral fortitude, resorting to dubious behavioral patterns in order to reach their goals. A dark triad personality is used in scientific literature to describe individuals with a history of psychopathic, opportunistic (i.e. Machiavellian), and narcissistic characteristics. This study frames the public personas of Finnish degenerate streamers as antiheroes in the context of the dark triad personality; their public communications are also analyzed within this framework. The topic is approached using a qualitative data-analysis of a total of 24 hours of degenerate streaming as well as with character typologies. The data-set consists of material created by five individual streamers. The main themes found in this material are identified and further categorized into sub-themes. In the analysis section of this study the life histories and potential root causes of degenerate streamers are discussed; a poor economical standing and mental health issues were identified as contributing factors. Some correlations with Finnish public political discourse are also suggested. This thesis contains descriptions of potentially upsetting events, such as domestic violence.
-
(2023)The language of medicine and dentistry has changed from medical Latin towards the use of English terminology. English is considered the global lingua franca and the contemporary international language used in dentistry. The growing globalization and immigration have constantly increased the number of patient encounters where Finnish dentists use English. The aim of this study was to find out Finnish dentists’ attitudes towards the use of English as professional lingua franca. There are only few studies done on the topic to date and a research gap to be filled. The research was carried out as a survey. The survey was conducted using a questionnaire of 26 items as an instrument of data collection. The target group consisted of university dental students completing their final two years of study, university teachers and professors of dentistry, and professional dentists who work in the City of Helsinki public health care. The number of respondents was 146, and the total response rate was 35.43 percent. The results show that Finnish dentists’ and dental students’ attitudes towards English are positive. This result was also proven to be statistically significant. The biggest problem that dentists reported to have with English was with professional writing in English. Of the background factors studied, higher age, higher number of languages used at work, and higher number of years of English studied or lived in an English-speaking country correlated with a more positive attitude towards English as professional lingua franca. Most respondents like to use English professionally, and many of them would like to have more training in dental English use. The survey was directed to dentists only, but the results support the need to study other oral health professionals as well. The current situation of dental language guidelines is quite unclear and requires improvement. In brief, further research is required.
-
(2024)Foreign language anxiety (FLA), defined as “the worry and negative emotional reaction aroused when learning or using a second language”, has been studied with increased interest for several decades. FLA can affect language learners academically, cognitively, socially, and physically, and it can be experienced due to multiple reasons such as learner- and teacher-related factors or the learning environment, as well as due to fear of communication, exams, and negative evaluation. Although FLA has been vastly researched, earlier studies have lacked interest in language teachers’ perceptions and attitudes on the phenomenon. Additionally, even though researchers have been intrigued by the different ways in which teachers can reduce students’ FLA, there has been less attention paid to what strategies teachers say they use in the classroom. Thus, this study aims to reveal Finnish lower secondary EFL teachers’ perceptions, attitudes, and ways of coping regarding FLA. This qualitative study was conducted utilizing semi-structured interviews as the data collection method and qualitative content analysis as the data analysis method. The data consists of four teacher interviews that were transcribed and then analyzed according to the research objectives. Concerning the teachers’ perceptions of FLA, none of the teachers knew a precise definition of the phenomenon before participating in the study. Nevertheless, they seem to be aware of FLA and can recognize its occurrences in the EFL classroom, identify anxious and non-anxious students, as well as identify what causes the most and the least FLA among students. It can be stated that the teachers have a neutral and understanding attitude concerning their students experiencing feelings of anxiousness in the classroom. The teachers feel empathy toward students who struggle with FLA and do not view having to accommodate these issues in the classroom as a problem but rather something that is to be expected. Additionally, they confess to sometimes feeling insufficient in their abilities to help their students regarding FLA and hope they would have more tools to aid them. Lastly, the teachers alleviate their students’ FLA in multiple ways, such as by modifying exams and by creating a positive learning environment. The findings suggest that language teachers should be offered additional help regarding FLA – whether it is by including information about FLA and emotions in language learning in teacher training programs or by providing in-service teachers with supplementary education on the subject. In the Finnish context, future research would benefit from increased focus on in-practice EFL teachers’ and student teachers’ perspectives on FLA as well as from investigating both teachers’ and students’ perspectives simultaneously for accurate comparison.
-
(2019)Computer-assisted language learning (CALL) is an emerging field of research that focusses on how information and communication technologies (ICT) are applied in language teaching and learning. CALL lies at the intersection of several other independent fields of study, i.e. technology, education, and linguistics. The aim of this study is to investigate Finnish EFL teachers’ attitudes and perceptions towards using CALL tools in their classrooms. First, the study presents an overview of the CALL tools that the teachers use in their EFL instruction. Then, it explores the teachers’ reasons behind choosing the said tools. Lastly, this study presents the teachers’ own experiences on the benefits and potential these tools hold in the Finnish comprehensive and upper secondary schools. This study traces the roots and development of the field of CALL and its implications to the theory and practice of technology-enhanced language learning. Evidently, the benefits of using CALL are not limited to the teachers and students but also extend to the other stakeholders in the learning enterprise. For instance, technologies help motivate learners, and promote novel instructional and assessment practices. The study was conducted using both quantitative and qualitative methods in the data collection and analysis. The advantage of using dual instruments of survey and interview helped delve deeper into the subject matter to discover answers to the research problem. With an online survey, the study contacted 687 EFL teachers in Finnish comprehensive and upper secondary school and received 91 respondents. In addition, the study purposively selected four teachers for in-depth interviews. The data was analyzed and presented using descriptive statistics and thematic content analysis. The findings from this study confirm that the use of ICTs in language learning settings continues to grow. In essence, EFL teachers extensively use a variety of CALL tools based on the perceived usefulness and effectiveness in a learning activity. The popular tools are computer applications (word processing) and web resources (audio and video), while mobile applications and social media are rarely used. Secondly, EFL teachers view technologies as complementary tools for instruction, assessment and learning motivation. In most cases, they are confident about integrating the tools in their teaching and learning activities. Furthermore, the teachers hope for more resources and ICT training and support in order to effectively and efficiently use the CALL tools on a wider scale. In conclusion, further research would help establish how teachers have been trained to incorporate technologies in their instructional methodologies and also, there is a need to assess which technologies have a greater impact on attainment of learning objectives.
-
(2022)The current study is an exploration of Vantaa city primary and lower-secondary teacher attitudes towards multilingualism, as well as their attitudes towards the specific multilingual program the oma äidinkieli program. The oma äidinkieli program is a voluntary program which provides mother tongue instruction to pupils who speak a different language at home than the official languages of Finland, Finnish and Swedish. The aims of this study are to investigate and assess the attitudinal positioning of primary and lower-secondary teachers towards multilingualism and the oma äidinkieli program during a time when the number and concentration of foreign language speaking residents in Vantaa and the capital region of Finland is increasing, to increase the visibility of multilingualism and multilingual pupils, and to contribute to the study of teacher attitudes and multilingualism. A total of 45 primary and lower-secondary teachers from the Finnish city of Vantaa completed a paper questionnaire designed to assess attitudes towards multilingualism and the oma äidinkieli program. Quantitative data was collected using Likert-scale questions and a direct approach to studying attitudes. Results were analysed using descriptive statistics. Findings in this study indicate positive teacher attitudes towards both multilingualism and the oma äidinkieli program. This positive attitudinal positioning runs parallel to the approach to multilingualism prescribed in the Finnish National Core Curriculum for Basic Education. While encouraging that overall results indicate positive teacher attitudes towards multilingualism and the oma äidinkieli program, the frequency of negative and neutral responses to certain items, such as items regarding multilingual pupil’s language development, may indicate possible gaps in teacher understandings regarding multilingual pupils and their development. The overall positive attitudes of Finnish teachers are important because positive teacher attitudes towards multilingualism can positively affect the academic, linguistic, cultural, and identity development of multilingual pupils. Positive teacher attitudes towards the oma äidinkieli program are important because the program supports multilingual and multicultural development and supports the transition of foreign language speaking migrants into Finnish society. Also, as the oma äidinkieli program is a voluntary program for pupils, support from primary and lower-secondary teachers is needed in order for the program to be successful.
-
(2018)Tämä tutkielma käsittelee suomalaisten lukio-oppilaiden kokemuksia informaalista englanninoppimisesta. Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa, miten nuoret oppivat englantia vapaa-ajan aktiviteeteissa ja minkä kielitaidon osa-alueiden he kokevat kehittyneen. Aktiviteeteista keskityn analysoimaan erityisesti videopelejä. Tutkielmassa pohditaan myös, mitä pedagogisia seurauksia tuloksilla voisi olla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat informaalin oppimisen ja vieraan kielen oppimisen (SLA) tieteenalojen tutkimukset. Erityisesti esittelen aiempaa tutkimusta videopelien vaikutuksesta kieltenoppimiseen. Tutkielmassa käytetty aineisto koostuu kyselylomakkeella kerätyistä vastauksista ja puolistrukturoiduista haastatteluista. Kyselyn osallistujat ovat suomalaisia lukio-opiskelijoita eteläsuomalaisesta lukiosta. Kaiken kaikkiaan sain yhteensä 117 vastausta kyselyyni. Kyselyn vastausten perusteella haastateltavaksi valikoitui kolme vapaaehtoista opiskelijaa. Haastatteluiden yhteenlaskettu kesto on noin 95 minuuttia. Aineiston analyysissä on käytetty pääosin laadullisia sisällönanalyysin menetelmiä. Olen sen lisäksi täydentänyt analyysiä kyselyaineiston pohjalta laadituilla kvantitatiivisilla laskelmilla. Haastatteluiden analyysi nojaa kerronnallisen teemahaastattelun periaatteisiin. Tutkimusaineiston perusteella lukio-opiskelijat käyttävät englantia paljon vapaa-ajallaan. He kokevat oppineensa erityisesti sanastoa koulun ulkopuolisista aktiviteeteista. Haastatteluun osallistuneet opiskelijat kokevat oppineensa jopa enemmän englantia koulun ulkopuolella kuin koulussa. He nostavat esiin sanaston laajenemisen lisäksi kuullun- ja luetun ymmärtämistaitojen, puhetaitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen. Tutkimuksen osallistujat kokevat tv-sarjojen ja elokuvien katsomisen ilman tekstityksiä ja englannin käytön tosielämän keskusteluissa hyödyllisimmiksi vapaa-ajan aktiviteeteiksi kielitaidon kehittymisen kannalta. Aktiivisesta englannin käytöstä vapaa-ajalla ylipäätään seuraa luonnollisesti paljon oppimista.
-
(2014)Tämä tutkielma käsittelee lukiolaisten informaalia englannin oppimista ja sen yhteyttä englannin oppimiseen koulussa. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, kuinka suuren osan englannin oppimisestaan lukiolaiset arvioivat tapahtuvan koulun ulkopuolella, missä tilanteissa he oppivat englantia koulun ulkopuolella ja mikä yhteys koulun ulkopuolisella oppimisella on koulussa tapahtuvaan oppimiseen. Tutkielman teoreettisessa osassa tarkastelen englannin kielen asemaa Suomessa ennen ja nyt sekä englantia maailmankielenä. Tämän lisäksi käsittelen englannin kielen informaalia oppimista. Tutkielman empiirinen osa esittelee kvantitatiivisen tutkimuksen, joka tutkii lukiolaisten informaalin englannin oppimisen määrää ja laatua sekä sen yhteyttä englannin oppimiseen koulussa. Tutkimusmetodina toimii kyselylomake. Tutkimukseen osallistui yhteensä 240 lukiolaista pääkaupunkiseudulta. Kerätty aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Tutkimukseen osallistuneista lukiolaisista neljännes kertoo oppivansa englantia suurimmaksi osaksi tai ainoastaan koulussa, lähes puolet yhtä paljon koulun ulkopuolella kuin koulussa, ja reilu viidennes suurimmaksi osaksi tai kokonaan koulun ulkopuolella. Yleisimmät oppimistilanteet koulun ulkopuolella ovat television ja elokuvien katselu, internet ja musiikin kuuntelu, ja informaalin oppimisen katsotaan vaikuttavan etenkin sanastotaitoihin. Sen perusteella, kuinka suuri osuus informaalilla oppimisella on oppijoiden englannin oppimisessa, tutkimukseen osallistuneet lukiolaiset voidaan jakaa institutionaalisiin oppijoihin, universaaleihin oppijoihin ja informaaleihin oppijoihin. Sukupuoli on merkittävä tekijä englannin informaalissa oppimisessa, sillä 80 prosenttia informaaleihin oppijoihin kuuluvista oppijoista on poikia. Englannin informaalin oppimisen ja arvosanojen välillä löytyy tilastollisesti merkittävä korrelaatio: informaaleilla oppijoilla on muita korkeammat arvosanat. Tämän lisäksi englannin informaalin oppimisen ja perinteisen koulutyöskentelyn välillä löytyy tilastollisesti merkittävä negatiivinen korrelaatio: informaalit oppijat käyttävät vähemmän aikaa läksyjen tekemiseen ja kokeisiin lukemiseen kuin institutionaaliset ja universaalit oppijat. Kolmanneksi englannin informaalin oppimisen ja englannin oppimisen vaikeustason välillä löytyy tilastollisesti merkittävä korrelaatio: informaalit oppijat kokevat englannin oppimisen helpommaksi kuin institutionaaliset ja universaalit oppijat. Tutkimustulokset osoittavat, että informaalit oppijat ovat luokkahuoneissa etulyöntiasemassa. He saavuttavat vähemmällä vaivalla korkeampia arvosanoja kuin institutionaaliset ja universaalit oppijat.
-
(2024)This study investigated Finnish upper secondary school students’ perceptions of English pronunciation and its teaching. The topic has been mostly studied from EFL teachers’ point of view, establishing that while teachers consider pronunciation to be an important part of oral language competence, it is not reflected in their classroom practices. The purpose of this study was to find out if students share these perceptions, especially in the light of the upcoming oral component in the Finnish matriculation examination tests for foreign languages. Another aim was to investigate the students’ attitudes towards pronunciation and its teaching, and to see if language anxiety has an effect on their views. With a quantitative approach, the data were gathered via a questionnaire, which was distributed to students from three upper secondary schools in the Helsinki metropolitan area. A total of 111 responses were received, and the data were analyzed using graphics and descriptive statistics. The results indicated that overall, Finnish upper secondary school students agree with EFL teachers. A vast majority of the students thinks that pronunciation is an important part of oral language skills, but it is not taught enough in school. Especially explicit pronunciation teaching and proper feedback practices are lacking. The students also showed very positive attitudes towards the topic, and an interest in learning and improving their skills in it. However, their attitudes towards pronunciation teaching were more negative, and most seem to develop their skills outside of the classroom, leaving their learning implicit. Approximately a third of the respondents showed signs of language anxiety. These students viewed the current level of teaching even more negatively, while the attitudes towards pronunciation as a skill remained positive. Overall, most of the respondents would be open to the addition of an oral component in the matriculation examination tests, but also strongly felt that current teaching would not be enough to prepare them for it. Together with findings from previous research, the results of this study suggest that some changes in pronunciation teaching might be necessary, as both teachers and students have noticed its issues. The Finnish National Core Curriculum should be updated to better suit the students’ needs and the requirements of the oral component. Teachers should also be trained more in the ability to teach pronunciation to others.
Now showing items 960-979 of 4848