Browsing by Title

I detta arbete undersöks naturvetenskaplig kunskap ur ett filosofiskt perspektiv. Arbetets centrala ämne är det naturvetenskapliga experimenterandets praktiska aspekter och deras anknytningar till den teoretiska naturvetenskapliga kunskapen. Ämnet behandlas med hjälp av Hans-Georg Gadamers hermeneutiska filosofi i boken Wahrheit und Methode. Gadamers utgångspunkt i denna bok är att hermeneutiken beskriver vad som händer i texttolkning då en tolkare förstår en skriven text, men han antyder också att hermeneutiken har vidare tillämpningsområden, till och med att den universalt beskriver alla former av mänsklig förståelse. Syftet med detta arbete är att undersöka hur Gadamers hermeneutik kan tillämpas på naturvetenskaplig förståelse och vilka ändringar man då måste införliva i hermeneutiken samt att skissa grunddragen för en hermeneutisk modell av naturvetenskaplig kunskap. I arbetet presenteras först de centrala elementen i Gadamers hermeneutiska filosofi, speciellt föromdömens positiva inverkan på tolkandet och den verkningshistoriska effekten bakom varje tolkning. Sedan diskuteras bristerna i Gadamers argument för hermeneutikens universalitet, speciellt hans starka betoning av språket som grunden för all förståelse. Om Gadamers hermeneutik skall kunna tillämpas på naturvetenskapens område måste även observationer kunna vara föremål för tolkning. De dominanta trenderna i vetenskapsfilosofin då Gadamer skrev Wahrheit und Methode är en förklaring till att Gadamer starkt förbinder sig till textförståelsen och oftast diskuterar den naturvetenskapliga kunskapen endast som en negativ motpol till den humanvetenskapliga. Vetenskapsfilosofins utveckling efter Wahrheit und Methode, speciellt det faktum att fullständig objektivitet inte mera anses vara ett realistiskt ideal, höjer förväntningarna på hermeneutikens värde för naturvetenskapernas filosofi. Till följande diskuteras tre bidrag till naturvetenskapernas filosofi som är speciellt värdefulla för en hermeneutiken. Den första av dessa är Sylvain Brombergers analys av ovisshet i vetenskapliga undersökningar. Bromberger hävdar att vetenskaplig forskning riktas mot frågor vars svar forskaren inte kan föreställa sig på förhand. Brombergers analys tyder på att det finns en hermeneutisk dialektik av frågor och svar i naturvetenskapliga experiment där forskaren strävar till att göra observationer för att besvara sina frågor. Det andra bidraget är Michael Polanyis studie av den praktiska och personliga kunskapens betydelse för all vetenskaplig forskning. Här är speciellt det vetenskapliga språkets utveckling i samband med experimentering av intresse. Det tredje bidraget är Robert Creases studie av experimentella observationer som visar att observationstolkning innefattar många element som kan förknippas med hermeneutiken. Analysen av de tre ovannämnda studierna leder till följande slutsatser. Den naturvetenskapliga forskningens hermeneutiska element förväntas vara starkt framför allt i experimentell forskning där forskaren utreder nya frågor i en kontinuerlig dialog av tekniskt prövande, praktisk identifiering och språklig beskrivning av nya fenomen. Speciellt beaktansvärd är skillnaden mellan verifierande och upptäckande naturvetenskapliga undersökningar. Tidigare resultat kan verifieras med hjälp av mätningar som specificeras på förhand, men ingen kan på förhand specificera de tekniska och språkliga steg som krävs för ett framgångsrikt upptäckande experiment. Experimentella upptäckter kräver därför en praktisk kunskap som inte kan reduceras till ren teori eller metodologi. Denna praktiska kunskap kan beskrivas med hjälp av Gadamers hermeneutik. Till sist diskuteras vissa grundläggande drag som kan sägas vara karakteristiska för en hermeneutisk modell av naturvetenskaplig kunskap. Speciellt den naturvetenskapliga kunskapens historiska natur, fördomarnas betydelse i naturvetenskaplig forskning samt vikten av forskarens personliga perspektiv i den naturvetenskapliga observationen är viktiga stöttestenar som gör att den hermeneutiska naturvetenskapsmodellen skiljer sig betydligt från modeller som betonar naturvetenskapernas objektivitet. Men det hermeneutiska perspektivet utesluter inte nödvändigtvis andra perspektiv. Dess huvudsakliga nytta är att den tillåter oss att undersöka sidor av naturvetenskaplig kunskap som objektivitetsbetonande modeller lämnar alltför mycket i skymundan. Till dessa hör speciellt det praktiska arbetet i naturvetenskaplig experimentering.

My thesis discusses the use of a fantasy-themed escape room as a learning environment for English as a foreign language classroom. Games, especially roleplaying games, have been the target of many studies and they have been shown to increase motivation, create new language scenarios and contexts as well as promote interaction between students and the gaming environment. However, the digital educational gaming industry in Finland is in its infancy. My study centers around piloting a digital fantasy-themed escape room called “The Mage’s Hut”, and this material package functions as the revision material for the course. I set to answer four research questions. The main goal is to find out how well a fantasy themed escape room functions as a learning environment. Secondly, I examine the attitudes of students and the teacher towards the game. Lastly, the fourth research question intends to answer how students’ previous gaming habits affect the gaming experience. I use relevant contemporary literature to examine gaming trends among Finnish upper secondary school students as well as delve deeper into the benefits of gamification used in formal contexts. This includes literature on roleplaying games as well as escape rooms and their utilization in formal educational contexts. The research design includes a digital fantasy-themed escape room that I have created based on the course material provided by Insights 5 -book by Otava for ENA5 course. The participants of the study included 26 Finnish upper secondary schoolers and their teacher. To gather the data, two questionnaires were constructed – one for students and one for the teacher. Twenty of the students responded to the questionnaire. The method for the study includes both qualitative and quantitative aspects. The questionnaires were analyzed by close-reading and were transformed into numerical values providing an easy way to compare results with each other. The results indicate that the attitudes of the students as well as the teacher towards the game are positive. The teacher and most of the students enjoyed playing the game and would like to see more similar games utilized in education. The game was deemed to be quite challenging, but it did not seem to negatively affect the game’s enjoyability or reported development of skills. These skills included vocabulary, grammar, reading comprehension, teamwork, information retrieval, logical and critical thinking. On the contrary, the students who deemed the game to be quite challenging reported more skills developed overall. The gaming habits of the students influenced the results partly. The students were categorized to non-gamers, casual gamers, active gamers, and hardcore gamers. Casual gamers, those with one to five hours of game time per week, reported developing the most skills out of all other groups. On the other hand, casual gamers reported the game as quite challenging the most. Therefore, it is not certain whether it is the difficulty or the game time that facilitates the development of the skills. Even though the majority of all groups reported enjoying the game, casual gamers reported the highest enjoyment rate. What we can gather from this study is that digital fantasy-themed escape rooms function well as a learning environment. The game corresponds to the learning objectives set by the Finnish curriculum and the teacher. Furthermore, the students felt that learning took place while playing the game. Both aspects of the game, the fantasy theme and the mechanics of an escape room were enjoyed, further reinforcing the previous knowledge on the functionality of roleplaying games in formal educational contexts.

Magisteravhandlingen är en studie om det lingvistiska landskapet i Gamla kyrkans skvär. Min studie omfattar 68 olika objekt med allt som allt 132 skyltenheter som fanns i området under aprildagen 2024 då jag samlade in mitt material. Objekten jag fotograferade är bland annat gravvårdar, minnesmärken, anslagstavlor och icke-officiella planscher. Gamla kyrkans skvär, eller Gamla kyrkoparken, har tidigare varit en begravningsplats och den äldsta kvarstående gravvården är från 1796. Begravningsplatsen togs ur användning 1829 och kvar från den tiden finns 42 gravvårdar. På området finns även sju olika minnesmärken. Numera är området en historisk park där stadsborna kan sitta i skuggan av lummiga träd och njuta av fåglarnas kvitter mitt i centrala Helsingfors. Syftet med min studie är tudelad. För det första är jag intresserad av vilka visuella och textuella element som förekommer på gravvårdarna i Gamla kyrkans skvär. Vilken information har man i slutet på 1700-talet och början på 1800-talet valt att förmedla genom inskriptionerna på gravvårdarna? Har det även då som i dag funnits traditioner och regler om vad som är passande och vad som åtminstone ska finnas i inskriptionen? För det andra söker jag efter spår på att svenskan i Helsingfors tidigare varit mer synlig, att Helsingfors inte längre är så svenskspråkigt som det en gång varit. Den som går runt i staden hör svenska men alltmer sällan ser man svenska i skriven form. Kan denna förändring, detta språkbyte, skönjas i ett inte så typiskt lingvistiskt landskap som en historisk park? Studien visar att de textuella och visuella elementen som förekommer på gravvårdarna är varierande både till sitt innehåll och till sitt utseende. Inskriptionerna kan vara knapphända och endast innehålla initialer och födelse- och dödsår eller så kan inskriptionerna relatera allt om personen, från yrke och anhöriga, till karaktär och moral. Studien visar också att ett språkbyte skett i Helsingfors under de ca 230 år som de olika tidsskikten i mitt lingvistiska landskap sträcker sig över. Inskriptionerna på de gamla gravvårdarna är alla svenska, emedan minnesmärkena hundra år längre fram i tiden (till 1900-talets början) är flerspråkiga med svenska, finska, tyska och estniska. En analys av den officiella informationen som staden och kyrkan på området i dag förmedlar visar att svenska finns endast i de fasta rubrikerna på anslagstavlorna. Informationsbladen om kurser, möten och sociala tjänster finns bara på finska; svenskan har glömts bort. Områdets planscher som berättar om olika kulturevenemang runt om i staden är bara på finska och engelska.

In my Master's Thesis, I have researched interviews made by the leader of the Tarun Bharat Sangh organisation, Rajendra Singh, between the years 2001, 2002, 2009, 2012, 2014 and 2015. Rajendra Singh has been working with environmental issues in Rajasthan, India, since the year 1984, and he has been awarded with several awards for his work. My research method is rhetorical analysis, which means that I look at the interviews of Rajendra Singh, and analyse what type of rhetorical devices he uses when presenting his arguments. My research aims to answer the question, what kind of persuading and empowering rhetoric does Rajendra Singh use when talking about the environmental issues of India and their solutions, and what kind of argumentative positions does he take in relation to public power, society and media. It is also my goal to see, whether there has been any change in his position during these years, and are there stylistic differences in those interviews that he has answered in Hindi and those that he has answered in English. By researching Singh's argumentative positions, I want to find out the core message of these interviews - in other words, what is Singh's solution to solving water-related environmental issues in India. I want to see whether a community-based conservation of the environment and going back to the past is the only cure for these issues, or what kind of solutions does he propose. In order to analyse Singh's rhetoric, I utilize the list of rhetorical devices presented by Arja Jokinen (1999). These devices, however, are not sufficient to analyse Hindi language material, so I have added the concept of religious rhetoric. Religious rhetoric is used commonly in India when there is a need to appeal to people when discussing environmental issues. Singh uses different kinds of persuading and empowering rhetorical devices to get his audience to support his positions. He argues, that our current lifestyle is not sustainable and that we should question our current habits and strive for a self-sufficient basis of life. He believes that taking care of the environment is everyone's responsibility, and that we need co-operation between societies and the government, in order to solve India's environmental issues in a sustainable way. Development and conservation belong together, and India should also utilize it's native wisdom by looking for solutions in traditional methods.

Tutkielma ristivalottaa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvien muslimitaustaisten turvapaikanhakijoiden sosiaalista lokaatiota, jota ulossulkeminen sekä siirtymä tunnusomaisesti määrittävät edelleen. Tutkielmaa varten haastateltujen irakilaisten turvapaikanhakijoiden elettyjen kokemusten kautta pohditaan, kuinka sosiaaliset kategoriat kuten ”homo”, ”rotu/etnisyys”, ”muslimi” ja niiden risteämät muovaavat pakolaisuuden kokemusta sekä asemoi tutkimuskohteen alisteisesti moninaisissa yhteyksissä. Tutkielmassa tarkastellaan kuinka homoseksuaalit muslimipakolaiset neuvottelevat identiteettejään ja kuinka he rakentavat niitä diskursiivisesti. Lisäksi pohditaan, millainen itseymmärrys siitä muotoutuu ja kuinka se suhteutuu länsimaiseen seksuaaliepistemologiaan. Tämän kvalitatiivisen tutkielman teoreettinen lähtökohta on intersektionaalisuus sekä queer-teoria, joiden lisäksi identiteetti määritellään itseymmärrykseksi, joka väistää ”identiteetin” mukanaan kuljettaman käsitteellisen painolastin ja soveltuu siten paremmin poikkikulttuuriseen intersektionaaliseen analyysiin. Taustoittavana materiaalina käytettiin lehtiartikkeleita, teoksia ja tutkimusartikkeleita, jotka käsittelevät homoseksuaalisuutta islamilaisessa maailmassa sekä queer-muuttoliikettä ja -pakolaisuutta. Tutkielmaa varten haastateltiin neljää Suomeen vuosina 2015–2016 saapunutta irakilaista homoseksuaalia turvapaikanhakijamiestä sekä yhtä samaan aikaan saapunutta irakilaista turvapaikkaa hakenutta transnaista. Haastatteluissa sovellettiin puolistrukturoitua menetelmää, jonka avulla oli mahdollista ottaa mukaan mahdollisesti esiin nousevia uusia aihepiirejä, mutta silti pysyä alkuperäisen tutkimusaiheen puitteissa. Analyysi esitetään keskustelua jäljittelevänä kerrontana, joka pyrkii tavoittamaan aihealueen kompleksisuuden, mutta osoittaa kuitenkin moninaisia merkityksiä, rakenteita, konteksteja sekä vaikutuksia. Tutkimustulokset ovat linjassa aihepiirin aiemman tutkimuksen kanssa ja viittaavat homoseksuaalin muslimimaahanmuuttajan moninkertaisesti alisteiseen asemaan, johon keskeisimpinä vaikuttavat yhdessä tai erikseen rasismi, heteroseksismi ja kansallismielisyys. Lopuksi ”homomuslimimaahanmuuttaja” näyttäytyy ”mahdottomana” lokaationa ja siten häirikköhahmona, joka tarjoaa queer-näkökulman normatiivisen järjestyksen epäoikeudenmukaisuuksien paljastamiseksi.

Tiivistelmä Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma: Kääntämisen ja tulkkaamisen maisteriohjelma Opintosuunta: Käännös- ja tulkkausviestintä Tekijä: Anna Heroja Työn nimi: Gei kucken ahfen yam – miten tämänkin nyt kääntäisi? Koodinvaihto komediasarjassa Jäitä hattuun Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2021 Sivumäärä: 62 s. + liite 9 s. + englanninkielinen lyhennelmä 7 s. Avainsanat: koodinvaihto, monikielisyys, jiddish, käännösstrategiat, av-kääntäminen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto – Helda/ E-thesis (opinnäytteet), ethesis.helsinki.fi Muita tietoja: Tiivistelmä: Tutkielmani aiheena on koodinvaihto audiovisuaalisessa tekstissä ja kääntäjän käyttämät paikalliset käännösstrategiat, joiden myötä koodinvaihto kohdetekstissä joko säilytetään tai häivytetään. Tutkimusaihetta on lähestytty tarkastelemalla monikielisyyden ja koodinvaihdon merkitystä audiovisuaalisessa tekstissä. Tutkielmassa käytetään myös termiä L3-kieli, jolla viitataan mihin tahansa luonnollisen tai keksityn kielen representaatioon, joka esiintyy monikielisen av-tekstin pääkielen (L1) rinnalla. Tutkielmassa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mihin aihepiireihin jiddishin- ja hepreankielistä koodinvaihtoa sisältävät ilmaukset liittyvät? Mitä paikallisia käännösstrategioita em. ilmausten kääntämiseksi on käytetty, ja voidaanko niiden perusteella vetää johtopäätöksiä tekstittäjän käyttämästä globaalista käännösstrategiasta? Miten suomenkieliset tekstitykset onnistuvat välittämään sarjan juutalaisia elementtejä suomalaiskatsojalle, ja kuinka paljon kääntäjä on voinut ratkaisuissaan tukeutua audiovisuaalisen tekstin muihin moodeihin, ts. kuvaan ja ääneen? Tutkimusaineistona on amerikkalaisen komediasarjan Curb your enthusiasm (suom. Jäitä hattuun) englanninkielinen alkuperäisversio ja suomenkieliset tekstitykset. Tutkimusaineistossa koodinvaihdolla tarkoitetaan heprean- ja jiddishinkielisten ilmausten esiintymistä muutoin amerikanenglannilla käytävässä keskustelussa. Laadullisena tutkimusmenetelmänä on tekstitysten vertailu, jossa aineistosta poimitaan kaikki koodinvaihtoa sisältävät ilmaisut ja vertaillaan niitä suomenkielisiin tekstitysratkaisuihin. Käännösstrategioiden luokittelussa hyödynnetään Jan Pedersenin kehittämää luokittelua. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka noin puolet koodinvaihdoista on käännetty kohdekielisuuntautuneita käännösstrategioita käyttäen, on koodinvaihtoa säilytetty kuitenkin siinä määrin, että illuusiota amerikanjuutalaisten hahmojen puheesta voidaan pitää uskottavana, ja monet jiddishin- ja hepreankieliset sanat tulevat hyvin tutuiksi myös suomalaiselle katsojalle. Tutkimuksessa havaitaan myös selvästi, kuinka kuvan viesti ja sarjan dialogi tarjoavat selityksiä vieraammillekin ilmaisuille.

Tämän tutkielman aiheena on sukupuoliolettamukset, joita tehdään anonyymeista sosiaalisen median käyttäjistä. Aihetta tarkasteltiin kyselyn avulla, johon vastasi 106 osallistujaa. Kysely sisälsi 20 näytettä sosiaalisesta mediasta kerätyistä viesteistä. Osallistujien tehtävä oli päättää, uskovatko he kirjoittajan olevan mies, nainen, vai muunsukupuolinen. Osallistujilla oli myös vaihtoehtona olla valitsematta kirjoittajan sukupuolta, jos viestissä ei heidän mielestään ollut selviä merkkejä kirjoittajan sukupuolesta tai jos viestissä oli liikaa eriäviä sukupuolistereotyyppisiä piirteitä antamaan selkeää kuvaa kirjoittajan sukupuolesta. Lisäksi osallistujille annettiin mahdollisuus kirjoittaa omin sanoin, mitkä piirteet viestissä johtivat heidät valitsemaansa vaihtoehtoon. Yksi tutkielman tavoitteista oli selvittää, vaikuttaako se, miltä sivustolta viesti on peräisin, ihmisten olettamuksiin kirjoittajan sukupuolesta. Kyselyssä käytetyt viestit kerättiin neljältä eri sivustolta, jotka olivat Twitter, Reddit, Tumblr ja 4chan. Kysely jaettiin viiteen eri osioon. Ensimmäisessä osiossa viestien lähdettä ei kerrottu osallistujille. Loput neljä osiota sen sijaan oli varattu kullekin aiemmin mainituista sivustoista, ja viestien lähde tuli osallistujille ilmi osion otsikosta ja selitteestä. Jokaisen sivustolle osoitetun osion lopussa osallistujia pyydettiin kertomaan, käyttävätkö he sivustoa ja minkälainen sukupuolijakauma heidän näkemyksensä mukaan sivustolla on. Kyselyn tulosten perusteella ihmiset tekevät sukupuoliolettamuksia anonyymeista kirjoittajista perustuen stereotyyppisiin näkemyksiin sukupuolten erilaisesta käyttäytymisestä. Vahvimpia kielellisiä merkkejä, jotka johtivat osallistujat uskomaan viestin kirjoittajan olevan nainen, olivat emojien käyttö, tunneilmaisut (esim. ”I love”, ”it’s sad”) ja kohteliaisuus. Sen sijaan pilkkaava kielenkäyttö ja aggressio nähtiin merkkeinä mieskirjoittajasta. Vaikka kiroilu nähtiin pääasiassa maskuliinisena piirteenä, myös moni viesti, jonka uskottiin olevan naisen kirjoittama, sisälsi kiroilua. Viestien aiheella oli usein jopa suurempi merkitys osallistujien mielikuvaan kirjoittajan sukupuolesta kuin lingvistisillä piirteillä. Tulokset antoivat myös viitteitä ihmisten käsityksistä siitä, miten muunsukupuolisuus voi ilmetä tekstistä. Viestit, joissa puhuttiin avoimesti sukupuoli-identiteeteistä ja niiden moninaisuudesta, osoittautuivat merkittävimmiksi indikaattoreiksi muunsukupuolisesta kirjoittajasta. Kuitenkin myös tarkoitukselliseksi koettu sukupuolellisten viitteiden puuttuminen, tai sekoitus eri sukupuolistereotyyppisiä piirteitä (esimerkiksi maskuliiniseksi koettu tyyli puhua feminiinisestä aiheesta) saattoi johtaa osallistujat arvelemaan, että kirjoittaja on muunsukupuolinen. Viestien lähteellä ei ollut suurta merkitystä, kun katsoo tuloksia kokonaisuudessaan. Osallistujien kommenteista kävi kuitenkin ilmi, että yksilöllisellä tasolla mielikuvat sivustojen käyttäjäkunnista vaikuttivat joidenkin osallistujien näkemyksiin kirjoittajan sukupuolesta. Erityisesti 4chanin käyttäjät oletettiin valtaosin miespuolisiksi. Reddit ja Tumblr lähteinä vaikuttivat myös jonkin verran osallistujien olettamuksiin, ellei viestin sisältö poikennut huomattavasti siitä, mitä kyseisten sivustojen käyttäjiltä odotetaan. Lisäksi jotkin viestit, joiden lähdettä ei paljastettu, olivat osalle osallistujista tunnistettavissa tietyn sivuston tyyliseksi, mikä vuorostaan vaikutti heidän olettamuksiinsa kirjoittajan sukupuolesta.

Tämä työ tarkastelee kaksoisnegaatiota miesten ja naisten puhumassa amerikanenglannissa. Tutkimus toteutettiin vertaamalla kolmea eri negaatiomuotoparia. Tutkittuihin negaatiomuotoihin lukeutuivat standardikieliopista poikkeavat tuplanegaatiomuodot n t nothing, not nothing ja never nothing, ja niiden vastaavat standardikieliopin mukaiset negaatiomuodot n t anything, not anything ja never anything. Kyseisiä negaatiomuotoja haettiin Corpus of Contemporary American English -nimisessä korpuksessa olevasta puhutun kielen osiosta, spoken section , joka koostuu litteroiduista TV- ja radio-ohjelmista. Tutkimuksen aineisto muodostui litteroitujen ohjelmien tekstiotteista, joissa negaatiomuodot ilmenivät. Sekä standardikieliopista poikkeavien muotojen käyttöaste että kieliopin mukaisesti rakennettujen muotojen käyttöaste (%) laskettiin kunkin sukupuolen sisällä ja käyttöasteita verrattiin keskenään. Työn teoriaosuus koostuu aikaisemmista sosiolingvistisistä tutkimuksista englannin kielen kaksoisnegaation käytön ja siihen liittyvän sukupuolentutkimuksen saralla (mm. Labov 1978; Feagin 1979). Aikaisemmat kenttätutkimukset ovat osoittaneet, että miehet käyttävät puheessaan enemmän puhekielen ilmiöitä kuin naiset ja siten käyttävät kaksoisnegaatiotakin enemmän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on testata tuon väittämän todenmukaisuus amerikanenglannin puhekorpusta tutkimusaineistona käyttäen. Löydöksien myötä ilmi tulleita mahdollisia samanlaisuuksia ja eriäväisyyksiä kaksoisnegaation sukupuolikohtaisessa käytössä kyseisessä korpuksessa arvioidaan ja niiden syitä pohditaan. Lisäksi tuloksia verrataan aikaisempiin tutkimustuloksiin kaksoisnegaation sukupuolikohtaisesta käytöstä. Lopuksi arvioidaan, missä määrin työn tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan naiset puhuvat huolitellumpaa kieltä kuin miehet. Naisten osoitettiin käyttävän kaksoisnegaatiota enemmän korpuksessa. Kaksoisnegaation kokonaiskäyttöaste oli miehille yhdeksän prosenttia, naisille 12 prosenttia. Kaksoisnegaation kokonaiskäyttöaste oli kahdeksan prosenttia. Löydösten luonne johtui korpuksen aineiston laadusta. Korpus koostuu litteroiduista TV- ja radio-ohjelmista, jotka eivät suoranaisesti edusta puhekieltä, koska ohjelmat ovat ennalta suunniteltuja ja koska henkilöt esiintyvät julkisessa mediassa ja siten puhuvat huolitellummin. Vaikuttavin tekijä oli se, että naiset esiintyivät eniten epämuodollisissa konteksteissa ja formaateissa, joissa kaksoisnegaatiota ilmeni suhteellisesti enemmän, ts. ns. tabloid talk showt . Miehet puolestaan esiintyivät enemmän virallisissa konteksteissa ja formaateissa, joissa kaksoisnegaatiota ei ilmennyt suhteellisesti yhtä paljon. Alhaiset käyttöasteet viittaavat siihen, että kaksoisnegaation käyttö on hyvin stigmatisoitua puhutussa mediakielessä ja että julkisella esiintymisellä on vaikutusta kielenkäyttöön. Koska jotkin standardinegaatiomuodot tuottivat todella suuren määrän tuloksia, tuloksista piti ottaa satunnaisotos. Aineiston koko oli siten monin paikoin liian pieni pitävien johtopäätösten tekemiselle. Tutkimustulokset eivät olleet suoranaisesti rinnastettavissa aikaisempiin tutkimuksiin, sillä aikaisemmat tutkimukset ovat olleet kenttätutkimuksia ja tuottaneet siksi erittäin korkeita käyttöasteita. Parhaiten tutkimustulokset vertautuivat aikaisempien korpustutkimusten kanssa. Tutkimustulokset eivät tue näkemystä, jonka mukaan naiset puhuvat huolitellumpi kuin miehet. Täsmällisemmät tutkimustulokset kyseisessä korpuksessa saataisiin sisällyttämällä tutkimukseen korpuksen puhuttu aineisto kokonaisuudessaan. Perehtyneempi jatkotutkimus, joka huomioisi sukupuolen lisäksi puhujan sosiaaliluokan, asuinalueen, etnisyyden ja iän, havainnollistaisi parhaiten kaksoisnegaation käyttöä.

With gender being omnipresent and an inseparable aspect of our identity, misunderstandings and incorrect assumptions about gender are bound to occur in the anonymous settings of social media, where we spend an increasing amount of time. This thesis investigates how misinterpretations of gender are made on Reddit, as well as the (implicit) attitudes redditors communicate having about gender and its expression. In doing so, this research contributes to an unexplored area of language and gender. The data used consists of a selection of comment threads posted in late 2023, where a misinterpretation of a redditor’s gender occurs. A mixed methods approach with an emphasis on qualitative analysis is adopted through approaching the data with corpus-assisted discourse studies. A sample of the original posts, comments, or a combination of the two were analyzed for such linguistic features which in earlier research have been found to be indicative of either binary gender; the purpose is to see how gendered features are used on Reddit. Further, the distribution of the incorrect assumptions was calculated and the discourse following them analyzed to gain an understanding of how gender and its explicit expression is received on the platform. This thesis also investigates how the assumptions were made in terms of use of gendered words. All threads contained gendered features, and all contained both feminine and masculine features, except for one thread, which only contained masculine features. Most often redditors were incorrectly thought to be male, which reflects the general (jocular) understanding that “there are no women on Reddit.” When a correction of a misinterpretation received a response, it was more likely to be accepting than negative. Even so, it was more common not to see any discourse after a correction had been posted, rather than finding it receive either a positive or a negative response. Assumptions were most often gendered nouns (e.g., ‘man,’ ‘girl’) serving a vocative function. The findings show that while redditors generally are at least not unreceptive to being corrected on misgendering others, they do rely on fairly traditional ideas of what constitutes a man or a woman when making their assumptions. Further research is needed for instance to address a greater number of threads or gendered features, or the effect a user’s L1 may have on how gender is approached in anonymous CMC settings.

Tutkielman aiheena on sukupuoli ja seksuaalisuus Sanoma Pro Oy:n On Track -nimisessä lukion englannin oppikirjasarjassa. Oppikirjojen sisältö voi vaikuttaa opiskelijoiden ajattelutapoihin ja asenteisiin, minkä vuoksi eri sukupuolten ja seksuaaliryhmien tasa-arvo oppikirjoissa auttaa edistämään opiskelijoiden tasa-arvokasvatusta kouluissa. Oppikirjatutkimus antaa täten tärkeää tietoa eri sukupuolten ja esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen näkyvyydestä kirjoissa, ja uudet tutkimukset uusista kirjasarjoista mahdollistavat sarjojen kehityksen seuraamisen. Keskeinen tutkimusmetodi on diskurssianalyysi, ja tutkimuksessa käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä sukupuolia on edustettuina sarjan teksteissä ja niiden kuvissa, mitä ystävyys- ja romanttisia/seksuaalisia suhteita tekstien henkilöiden välillä on sekä miten sukupuoli näkyy tekstien kielessä ja sisällössä. Aineisto koostuu On Track -sarjan seitsemästä ensimmäisestä oppikirjasta, ja se rajattiin kirjojen keskeisiin lukukappaleisiin. Myös lukukappaleiden äänitteitä hyödynnettiin analyysissä. Tutkimuksen mukaan miespuolisten hahmojen lukumäärä teksteissä ja kuvissa on huomattavasti naispuolisten hahmojen lukumäärää suurempi. Naisten ja miesten lisäksi teksteissä ei esiinny muiden sukupuolten edustajia. Yleiset viittaukset esimerkiksi LGBT-yhteisöön tai samansukupuolisiin pareihin ovat luonteeltaan positiivisia ja tukea ilmaisevia, mutta konkreettisia LGBT-henkilöhahmoja ei ole juuri lainkaan. Sekä ystävyyssuhteissa että romanttisissa suhteissa naisten keskinäiset suhteet jäävät lukumääränsä puolesta taka-alalle miesten välisiin suhteisiin verrattuna. Näiden tulosten perusteella voidaan sanoa, että On Track -sarjan osat 1–7 ovat lukukappaleidensa puolesta sekä jokseenkin miesvaltaisia että jokseenkin heteronormatiivisia, joskin esimerkiksi naisten asemaan ja seksuaalivähemmistöjen näkyvyyteen on selkeästi pyritty kiinnittämään huomiota nostamalla esille niihin liittyviä teemoja.