Browsing by discipline "Englannin kääntäminen"

Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa ja analysoida työelämävalmiuksien opetusta suomalaisten yliopistojen kääntäjänkoulutusohjelmissa opettajien näkökulmasta. Tutkimus sijoittuu kääntämisen sosiologian alaisuuteen ja on laadullinen eli kvalitatiivinen tapaustutkimus etnografisella tutkimusotteella. Tutkimuksen teoreettisena pohjana käytetään kasvatus- ja käännöstieteen tutkimuksia ja kirjallisuutta. Tutkimuksen kohteena ovat työelämävalmiuksia kääntäjäopiskelijoille opettavat opettajat, ja tutkimusmateriaali koostuu heille sähköisen e-lomakkeen avulla esitettyihin kysymyksiin saaduista vastauksista. Kyselylomake koostuu monivalinta- sekä avoimista kysymyksistä, jotka pohjautuvat Euroopan Komission European Master’s in Translation (EMT) -projektin yhteydessä laadittuun kompetenssiprofiiliin. EMT-profiilissa eritellään kääntäjältä nykypäivänä vaadittu työelämäosaaminen kuudeksi toisiinsa linkittyväksi kategoriaksi. Vastausten avulla selvitetään, missä opintojen vaiheessa työelämävalmiuksia opetetaan suomalaisessa kääntäjänkoulutuksessa ja vastaako opetus EMT-profiilin osa-alueita. Lisäksi kartoitetaan, kuinka tärkeänä vastaajat pitävät EMT-profiilin mukaisten kompetenssien opettamista. EMT-projektin asettamat kriteerit täyttävälle yliopistolle voidaan myöntää EMT-merkintä, joten yhtenä tutkimuskysymyksenä on, eroavatko vastaajien näkemykset toisistaan, mikäli vastaajan yliopisto on tai ei ole saanut EMT-merkintää. Käännösalan tutkijat esittävät kääntäjän työelämävalmiuksien olevan laaja-alainen kokonaisuus monipuolisia taitoja, ja käsitteen moniulotteisuus tekee sen määrittelystä haastavaa. Työelämävalmiuksia jaotellaan erilaisten kompetenssimallien avulla, ja yleisimmän määritelmän mukaan kääntäjän työelämävalmiudet käsittävät asiantuntemuksen ja ammattitaidon, eli tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat kääntäjän ammatissa toimimisen. Kääntäjänkoulutusta ohjaavat yliopistolaki, opetussuunnitelmat sekä alan ja yliopistojen sisäiset uudistukset ja muutokset. Omia mallejaan opetussuunnitelmien ja työelämäopetuksen kehittämiseksi ovat esittäneet muun muassa Bin Liu (2015), Dorothy Kelly (2008) sekä Seija Nykänen ja Päivi Tynjälä (2012). Tutkimuksen perusteella työelämäkäsitteen määrittely ei noudata yksiselitteistä kaavaa myöskään opettajien keskuudessa. Opettajien aiempi tausta kääntäjänä tai muussa ammatissa vaikuttaa heidän tapaansa opettaa työelämävalmiuksia. Sen sijaan yliopiston saama EMT-merkintä ei juurikaan vaikuta opettajan näkemyksiin työelämäopetuksesta. Työelämävalmiuksien opetus ajoittuu yleisimmin maisteriopintojen alku- tai loppuvaiheeseen. Opettajat kokevat opettavansa todella monipuolisesti työelämävalmiuksia kääntäjäopiskelijoille, mutta osa kokee, ettei heillä ole riittävästi osaamista tiettyjen työelämätaitojen opettamiseen. Lisäksi käännösalan järjestöjen sekä yliopiston ulkopuolisten tahojen roolia kääntäjän ammatillisessa kasvuprosessissa korostetaan vastauksissa. Lähes kaikkien EMT-profiilin kompetenssien opettamista pidetään tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Eniten opetetaan kieli-, kulttuuri- ja tiedonhakukompetenssien osa-alueisiin sekä temaattiseen kompetenssiin ja palvelukompetenssin tuotantoulottuvuuteen sisältyviä taitoja. Vähiten opetetaan palvelukompetenssin vuorovaikutusulottuvuuteen sekä teknologisen kompetenssin osa-alueisiin sisältyviä taitoja. Käytännön taidoista vähiten opetetaan siis asiakashankintaa, oman osaamisen markkinointia, kääntäjän tietoteknisten apuvälineiden käyttöä, tiedostonhallintaa ja konekääntämistä.

Tutkielmassa selvitetään vastaanottotutkimuksen avulla suomalaisten lasten mielipiteitä Ratchet & Clank: A Crack in Time -videopelin suomenkielisestä dubbauksesta. Samalla selvitetään lokalisoinnin kokonaistarvetta tutkimalla, kuinka hyvin lapset saavat selvää alkuperäisen englanninkielisen version juonesta ja hahmojen puheesta. Oletuksena on, etteivät lapset juuri ymmärrä pelin englantia sen vaativan sanaston vuoksi ja suhtautuminen suomenkieliseen lokalisointiin on kriittistä Suomessa vallitsevien asenteiden takia. Tutkielman teoriataustana käytetään pelilokalisointiprosessia sekä dubbauksen, laadun ja vastaanottotutkimuksen teorioita. Tutkimusaineistoksi pelistä valittiin englannin- ja suomenkieliset versiot kahdesta välianimaatiosta sekä noin viidestä minuutista varsinaista peliä. Englanninkielisissä videoissa oli englanninkieliset tekstitykset, ja suomenkielisten videoiden laatu oli hieman huonompi. Videoiden lisäksi tutkimusta varten laadittiin kaksiosainen suomenkielinen kyselylomake, jonka osiot oli jaettu videoiden mukaan alaosioihin. Englanninkielistä osuutta koskevat monivalintakysymykset käsittelivät pääasiassa pelin tapahtumia, ja suomenkielisen osuuden lomakkeessa vastaajia pyydettiin arvioimaan lokalisoinnin eri ominaisuuksia, kuten ääninäyttelyä, huumoria sekä yleistä selkeyttä. Lopuksi vastaajilta kysyttiin mielipidettä kieliversioiden eroista ja mieluisampaa versiota. Vastaanottotutkimus pidettiin 21.10.2015 Kellokosken koulun 6B-luokan 19:lle oppilaalle. Koeyleisö katsoi ensin englanninkieliset videot yksi kerrallaan ja vastasi englanninkielisen osion monivalintakysymyksiin. Sen jälkeen oppilaat katsoivat videot uudelleen suomeksi ja arvioivat dubbauksen eri ominaisuuksia sekä vastasivat lopuksi kokoaviin kysymyksiin. Analyysissä havaitaan, että oppilaat ymmärsivät hyvin vähän pelin englanninkielisestä versiosta, sillä enemmistö oppilaista vastasi oikein vain neljään 14:stä kysymyksestä. Oppilailta siis katosi paljon pelikokemukselle ja tarinalle tärkeitä elementtejä, kuten vitsejä ja hahmojen motiiveja. Tulokset olivat kuitenkin parempia, jos puheen tukena oli visuaalista informaatiota. Lisäksi huomataan, että dubbauksen vastaanotto oli enimmäkseen positiivinen ja arvio siitä keskimäärin hyvä. Dubbausta ja pelin ohjeita pidettiin suhteellisen selkeinä sekä ääninäyttelyä ja huumoria vähintään keskitasoisina, eivätkä tekniset seikat, kuten huulisynkronia, häirinneet koeyleisöä. Huumori oli kuitenkin koeyleisön mielestä dubbauksen selkeästi heikoin kohta. Dubbaus ei siis ollut täydellinen, mutta tarpeeksi hyvä miellyttämään koeyleisön enemmistöä. Vastausten mukaan enemmistö pitikin suomenkielistä versiota parempana, koska he ymmärsivät pelistä enemmän ja pelaaminen suomeksi tuntui heistä luonnollisemmalta. Suurin osa oppilaista ei lisäksi nähnyt suurta eroa kieliversioiden välillä, vaikka joidenkin mielestä versiot tuntuivat erilaisilta kielieron vuoksi. Osa koeyleisöstä valitsikin englannin sen "aitouden" tai dubbauksessa ärsyttäneiden seikkojen vuoksi. Tuloksiin vaikutti myös suomenkielisten videoiden huono laatu, jonka pieni osa oppilaista tulkitsi lokalisoinnin ominaisuudeksi. Tutkielman perusteella voidaan siis sanoa, että lapsille tehtyjen pelien lokalisointi näyttäisi olevan tarpeen, jotta ainakin pienet ja kieltä taitamattomammat lapset voivat nauttia niiden tarinoista. Lisäksi A Crack in Timen suomenkielinen dubbaus miellytti suurinta osaa koeyleisöstä, joten lokalisointi oli ainakin sen osalta onnistunut.