Browsing by Author "Aarnio, Sirkka"

Pro gradu-tutkielmani tavoitteena oli vertailla eri aikakausien suomalaisissa saksan kielen oppikirjoissa esiintyviä tehtävätyyppejä. Vanhin oppikirja oli vuodelta 1949 ja uusin 2010-luvulta. Koin tärkeänä kirjoittaa tutkimukseni aiheesta, joka käsittelee saksan kielen asemaa Suomessa, sillä se on heikentynyt. Koin myös oppikirjojen tutkimisen hyödylliseksi, jotta saksan kielen opetusta kouluissa voitaisiin kehittää. Tehtävätyyppien lisäksi tutkielman oli tarkoituksena myös kuvata ja analysoida (oppikoulun ja peruskoulun) opetussuunnitelmien kehitystä sekä oppikirjojen tehtävätyyppien yhteyttä niihin. Tutkin myös oppikirjojen jakautumista kielen eri osataitojen välillä. Analysoin oppikirjojen tehtävätyyppejä kontrastiivisesti. Tehtävätyyppien jaottelussa käytin apunani Häussermannin ja Piephon käsikirjaa. Jaoin kirjojen tehtävät myös kielen osataitojen perusteella. Laskin sekä tehtävätyypeistä että kielen osataidoista prosentuaaliset osuudet. Tutkimukseni on siis laadullinen, mutta hyödynsin siinä määrällistä menetelmää. Tulosten perusteella oppikirjojen tehtävätyypeissä on suuria eroja, joihin ovat vaikuttaneet sekä opetussuunnitelmat että kulloinkin vallinneet opetusmenetelmät. Myös kielen osataitojen painotusalueet ovat muuttuneet vuosien myötä; kirjoittamisen merkitys on vähentynyt ja puhumisen (sekä joissakin määrin kuullunymmärtämisen) lisääntynyt. Kahdessa vanhimmassa oppikirjassa painottui kielioppi-käännös-menetelmässä suositut kielioppi- ja käännöstehtävät, joiden suosio pienentyi selvästi myöhemmissä oppikirjoissa. Ylipäänsä tehtävätyypit monipuolis- tuivat uudemmissa oppikirjoissa. Myös tehtävätyyppien sisällä tapahtui muutoksia; vanhimmissa oppikirjoissa käytettiin mm. paljon kielioppitermejä, joiden määrä vähentyi huomattavasti myöhemmissä kirjoissa. Myös kieliopin opettelu muuttui induktiiviseen suuntaan. Jotta saksan kielen asemaa saataisiin parannettua Suomessa, tulisi koulujen tarjota sitä enemmän jo mielellään alakouluissa A-kielenä. Tarvitaan myös lisää kielten opiskelua tukevia projekteja sekä taloudellista panostusta vieraiden kielten opiskeluun. On myös toivottavaa, että saksan kielen asemaan liittyviä tutkimuksia tehdään lisää. Myös oppikirjojen laatuun on panostettava.