Browsing by Author "Aarnio, Suvi"

Pro gradu -tutkielma käsittelee evaluoivia tekstijaksoja, joissa on predikatiivi joko mutta- tai vaikka-konjunktiolla alkavassa lauseessa tai siihen liittyvässä lauseessa. Tutkielmassa selvitetään, miten negatiivinen arvio tutkimuksesta tai teoriasta kytkeytyy positiiviseen arvioon mutta- tai vaikka-lauseella. Tutkimusaineistona ovat oppikirjateksteissä esitellyt tutkimukset ja teoriat: 66 aineistoesimerkkiä on poimittu viidestä lukion sosiaalipsykologian oppikirjasta sekä viidestä sosiaalipsykologian yleisteoksesta. Tutkittavissa tekstijaksoissa on luonnehtiva predikatiivilause, joka on evaluoinnin prototyyppisimpiä keinoja. Tutkielmassa analysoidaan, mikä muodostaa evaluoiviin tekstijaksoihin kontrastiivista tai konsessiivista tulkintaa. Samalla huomion kohteena ovat mutta- ja vaikka-lauseiden keskeiset evaluoivat piirteet. Predikatiivilauseiden lisäksi evaluoivia piirteitä sivutaan lyhyesti tuntua- ja vaikuttaa-verbillisissä adverbiaalilauseissa. Tutkimuksen teoriapohjana on evaluaatiosta, kontrastiivisuudesta, konsessiivisuudesta ja oppikirjoista tehty tutkimus niin tekstistä kuin puhutusta kielestäkin. Mutta-lauseessa esitetty asia näyttäytyy useimmiten tasavertaisena sen yhdyslauseessa esitettyjen asioiden kanssa, ja etenkin mutta-alkuisella virkkeellä voidaan kertoa laajasti eri asioista kuin sitä edeltävässä tekstissä. Mutta virkkeenalkuisena konnektiivina luo alkavalle tekstijaksolle painokkuutta korostaen erisuuntaisesti evaluoivia tekstinosia. Tutkituista tekstijaksoista kaikissa vaikka-lauseellisissa rakenteissa vaikka-lause edeltää päälausetta. Vaikka-lauseen tehtävinä on taustoittaa päälausetta, viitata johonkin aiemmin tekstissä sanottuun ja virittää odotusta siitä, että päälauseen tekstijakso on konsessiivisesti evaluoiva. Tyypillisiä evaluoivien tekstijaksojen piirteitä ovat suhtautumista osoittava sanasto, kuten adjektiivit, adverbit ja modaaliverbit, sekä aikaa tai muuten kontekstia määrittävät adverbiaalit. Erilaiset pehmennykset, lievennykset, varaukset ja rajoitukset vaikuttavat siihen, kuinka voimakkaasti evaluoivan tulkinnan tekstijaksosta voi tehdä. Tekstijaksojen yleisin aikamuoto on preesens, mutta joissain niistä yhdistellään tempuksia esimerkiksi osoittaen suhtautumisessa tapahtunutta muutosta. Tekstijaksoista muutama sisältää monikon ensimmäisen muodon, jolla viitataan lähinnä geneeriseen ihmisjoukkoon. Monikon ensimmäinen persoona, kuten myös nollapersoonaiset lauseet ja tuntua- tai vaikuttaa-adverbiaalilauseet, tarjoavat tarkemmin määrittelemättömälle ihmiskokijalle samastumismahdollisuutta tekstijaksossa esitettyihin evaluointeihin.