Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Ahola, Petri"

Sort by: Order: Results:

  • Ahola, Petri (2020)
    Tässä tutkielmassa analysoin teknisen viestinnän multimodaalisuutta kokeellisen suunnittelun avulla. Kokeessani suunnittelen ja konvertoin älylasien pienelle näytölle kolme lyhyttä KONE Oyj:n asennus- ja huolto-ohjetta. Vaikka käytän kokeessani älylaseja, tutkimuksen näyttö voisi periaatteessa olla mikä tahansa pieni näyttö, esimerkiksi älypuhelin tai älykello, jonka ajantasainen sisältö on teoriassa helpommin kuljetettavissa mukana kuin paperille tulostettu perinteinen PDF-ohje. Konvertoin ohjeet käyttäen kahta teoriaa: visuaaliset ohjeet (Gattullo et al. 2019) ja minimalismiheuristiikka (van der Meij ja Carroll, 1998). Ymmärtääkseni paremmin ohjeiden koko käyttökontekstia, rakennan konversioiden testaamiseen yhteistyönä KONE Oyj:ssä käyttäjätestiympäristön simuloimaan ammattimaista hissin asennus- ja huoltoympäristöä. Vaikka nykytekniikka mahdollistaa digitaalisten, pienten näyttöjen käytön, ohjeiden tarkoitus ei muutu: niiden pitää ymmärrettävästi auttaa lukijaa suorittamaan tehtävänsä. Täten konversio- ja suunnitteluteorioiden vastapainoksi multimodaalisuuden teoriat (esimerkiksi, Bateman, Wildfeuer ja Hiippala, 2017) auttavat analysoimaan konversioiden ymmärrettävyyden eroja systemaattisesti. Käytän tutkielmassani multimodaalisuuden teorioita ymmärtääkseni konversioiden vaikutukset ohjeiden ymmärrettävyyteen. Multimodaalisuuden teorioiden avulla tunnistan ohjeiden käyttötilanteen, käytetyn median (älylasit) ominaisuudet, sekä rajaan varsinaiseksi tutkimuskohteekseni konvertoiduilta ohjenäytöiltä tunnistamani semioottiset moodit ja niiden vaikutukset konvertoitujen ohjeiden ymmärtämiseen. Johtopäätöksinä esitän, ettei yksittäisiä konvertoituja ohjenäyttöjä tutkimalla synny mimimalismiheuristiikan osalta ymmärrettävyyden kannalta merkittäviä eroja lähtötilanteen PDF-ohjeeseen nähden, lukuun ottamatta muutamien helposti pääteltävien kohtien poisjättämistä. Yleisesti ottaen molemmissa konversioissa älylaseille siirtyy multimodaalisesti samankaltainen, kaksiulotteista sivunäkymää hyödyntävä ohje kuin lähtötilanteen PDF. Koska toinen tutkimani teoria, visuaaliset ohjeet, perustuvat verbien korvaamiseen symboleilla, symbolien ymmärrettävyys korostuu merkittävänä erona visuaalisten ohjeiden käytettävyydessä. Johtopäätöksiä selventää, etten hyödynnä älylasien kaikkia ilmaisukeinoja, kuten liikkuvaa kuvaa ja ääntä, koska kokeessani huomioin kustannustehokkaan, teollisten ohjeiden tuotantoprosessin. Lopuksi ehdotan erityisesti teknisen viestinnän viitekehyksessä jatkotutkimuksen aiheiksi uusien digitaalisten medioiden kaikkien ominaisuuksien ja niiden multimodaalisten käyttötilanteiden tutkimista ja hyödyntämistä, pienien näyttöjen sisällöntuotannon standardisoinnin tutkimista ja kehitystä, sekä symbolien ymmärrettävyyden tutkimista.