Browsing by Author "Akkola, Maisa"

Pro gradu -tutkielman aiheena on perusopetuksen viidennen luokan lukupiireihin sitoutuminen ja lukupiirityöskentelyn vaikutus suomen kielen oppimiseen. Tutkimuksen informantteina ovat monikieliset helsinkiläiset viidesluokkalaiset, jotka kuuluvat kuuteen eri lukupiiriryhmään. Heidän oppitunneilla käymiään lukupiirikeskusteluja on nauhoitettu tätä tutkimusta varten. Tutkimuksen ensisijainen aineisto muodostuu litteroiduista lukupiirikeskusteluista ja toissijainen aineisto kunkin lukupiiriryhmän tekemästä lukupiirikirjaa koskevasta PowerPoint-esityksestä. Aineisto analysoidaan keskustelunanalyyttisesti vuorovaikutussosiolingvistiikan metodeja hyödyntäen. Tutkielman alussa esitellään tutkimuskysymykset ja aineisto. Tämän jälkeen tarkastellaan edellä mainittua menetelmää, aiempaa tutkimusta lukemisesta, tekstitaidoista ja opetuksen kontekstiin kytkeytyvistä lukupiireistä. Aineiston analyysia taustoittavissa luvuissa tarkastellaan tutkimusluokan lukupiirityöskentelyä, vuorovaikutusta luokassa osallistujarooleineen, monikielisyyttä ja perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Varsinaiset analyysiluvut koskevat vuorovaikutusta luokassa sekä merkitysten ja keskustelun rakentumista lukupiirityöskentelyssä. Analyysi osoittaa, että lukupiirien kontekstissa tapahtuva oppilaslähtöinen ryhmä- tai parikeskustelu on monipuolista ja monialaista. Lukupiiriryhmien keskusteluissa informanteilla on pääosin samankaltaiset taustatiedot aiheesta, ja keskustelu kirjan tapahtumista rakentuu esimerkiksi tämän kontekstin sekä informanttien omien tulkintojen varaan. Näihin tulkintoihin vaikuttavat sekä koulun institutionaalinen konteksti että käsiteltävänä ollut fiktiivinen teksti. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että keskusteluun liittyvistä merkitysjärjestelmistä neuvotellaan jatkuvasti, ja informantit asennoituvat meneillään olevaan keskusteluun eri tavoin. Myös suomen kielen alkeistaidolla taidolla pystytään osallistumaan lukupiirikeskusteluun: yhteinen konteksti, joka muodostuu ainakin osin yhteneväisistä taustatiedoista, kehystää tulkintaprosessia. Oppilas, joka ei ole vielä saavuttanut akateemista kielitaitoa, pystyy osallistumaan lukupiirikeskusteluun, sillä lukupiirikeskustelun taustalla on yhteinen vuorovaikutustilanne ja sen luoma konteksti. Lukupiirikeskustelujen osallistujakehikko on jatkuvassa liikkeessä. Osallistumiskehikkoon liittyy sekä kutsuttuja että kutsumattomia osallistujia. Esittämismuotti muotoutuu sen mukaan, mistä ja kenen äänellä keskustellaan: referoidaanko kirjan tapahtumia vai puhutaanko omalla äänellä omista positioista käsin. Toisen ääni lukupiirikeskusteluissa muodostuu siitä, että asioita esitetään kirjan henkilöhahmon näkökulmasta, ikään kuin kirjan henkilöhahmona. Lisäksi analyysi osoittaa, että viidesluokkalaiset oppilaat sitoutuivat pääsääntöisesti lukupiirityöskentelyyn, ja se oli heille mieluista. Informantit osoittivat sosiaalista solidaarisuutta toisia ryhmäläisiä kohtaan, ja rakensivat konteksteja yhdessä sekä referoivat lukupiirikirjoja suoraan sekä epäsuorasti. Jälkimmäinen asia liittyy tutkimuksen keskeiseen tulokseen siten, että informantit rikastavat sanavarastoaan kuin huomaamatta referoidessaan kirjan tapahtumia vähäiselläkin suomen kielen taidolla.