Browsing by Author "Alander, Katariina"

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan Laura Gustafssonin romaanissa "Huorasatu" (2011) esiintyvien sukupuolineutraalien henkilöviittausten välittymistä Gabriele Schrey-Vasaran saksannoksessa "Die Hure" (2013). Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, millaisia käännösratkaisuja kääntäjä on tehnyt edellä mainituissa substantiiveissa ja pohtia, onko kääntäjä noudattanut feministisiä käännösstrategioita teosta kääntäessään sekä määrittää, ovatko nämä käännösratkaisut säilyttäviä vai voiko niissä todeta olevan jonkintasoista manipulaatiota. Tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat feminismin eri vaiheet, feministisen kääntämisen lyhyt historiallinen katsaus sekä feminististen käännösstrategioiden (mm. von Flotow 1991; Massardier-Kenney 1997) erottelu. Käännösstrategioiden esilletuonnin on tarkoitus selventää kielellisen sukupuolittuneisuuden ratkaisukeinoja. Teoriaosioon sisältyy myös Lefeveren (2017 [1992]) uudelleenkirjoittamis-/manipulaatioteoria, jossa kaunokirjallisuutta tutkitaan käännöstekstin sisällön muuttumistekijöiden valossa. Tutkimusmetodi on kontrastiivinen ja analyysin pääpaino on vertailevassa teksti- ja sisältöanalyysissä. Analyysissa keskitytään erittelemään aineistomateriaalista poimitut substantiivit kieliopillisiin kategorioihin (maskuliini/feminiini/neutri), joiden pohjalta niille luodaan yhdistävät piirreluokittelut. Piirreluokittelulla tarkoitetaan tässä tapauksessa substantiiveja yhdistäviä yläkategorioita, joihin kyseisten substantiivien voi katsoa kuuluvan, kuten työtehtävä, yhteiskunnallinen valta-asema tms. Substantiivien laadullisten erojen havaitsemisen ja esille nostamisen tarkoituksena on osoittaa tutkimusaineistosta ilmeneviä tendenssejä, jotka vaikuttavat implisiittisesti tai eksplisiittisesti henkilöhahmoista saatuun vaikutelmaan. Sukupuolineutraalien substantiivien saksankielisiä käännösvastineita analysoidaan sukupuolittuneisuuden parametria vasten. Päämääränä on tuoda esille kääntäjän käännösvalintojen eroavaisuudet alkuperäistekstiin verrattuna. Analyysista saatujen tulosten perusteella saksannoksesta on pyritty laatimaan alkuperäisteokselle uskollinen käännös, minkä takia käännösratkaisuista ei löydy suoraan feministisiä käännösstrategioita hyödyntäviä vastineita. Gustafssonin romaanin liioitteleva naiskuva ja mieskuva sekä alleviivaavat stereotypiat välittyivät saksannokseen, sillä "Huorasadun" pääasiallista narratiivia ei muutettu tietoisesti millään tavoin, etenkään feminististen kääntäjien suosimien tekstin rakennetta ja ulkomuotoa muokkaavin keinoin. Käännösteoksessa ei mitä todennäköisimmin haluttu vastustaa saksan kielen konventioiden asettamia ehtoja, vaan noudattaa alkuperäisteoksen linjaa. Analyysin lopputulemasta heijastuivat tarkat luvut, jotka osoittivat maskuliinisten substantiivien suhteellisen enemmistön feminiinisiin ja neutrisubstantiiveihin verrattuna. Kielen sukupuolineutraalisuutta koskevaa tutkimusteemaa olisi mahdollista syventää ottamalla käännöstieteelliseen tarkasteluun uudelleenkirjoittamisen eettisyys tai kirjallisuuskenttää uudistava kokemuslukemisen (eng. sensitivity reading) työmetodi.