Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Ampula, Pihla"

Sort by: Order: Results:

  • Ampula, Pihla (2024)
    Tämä tutkielma tarkastelee Skotlannin länsirannikolle, Ulko- ja Sisä-Hebrideille sijoittuvien skotlantilaisten elokuvien representaatioita saarelaisten paikkaidentiteetistä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisista osista saarelaisten paikkaidentiteetit aineistossani muodostuvat ja millaista representaatiota Hebrideistä ja niiden saarelaisista tuotetaan elokuvien kautta. Tutkimusmenetelmänä käytän laadullisen sisällönanalyysin metodeista teemoittelua sekä kontekstualisointia. Muodostin tutkielmani raaka-aineiston kaikista Skotlantiin sijoittuvista ja skotlantilaisiksi määriteltävistä elokuvista, ja tämä jälkeen rajasin aineistoa erinäisin kriteerein. Lopulta aineistokseni valikoitui viisi Hebridien saarille sijoittuvaa elokuvaa: The Edge of the World (Michael Powell, 1937), I Know Where I’m Going (Michael Powell & Emeric Pressburger, 1945), Whisky Galore! (Alexander Mackendrick, 1949), Island (Brek Taylor & Elizabeth Mitchell, 2011) ja Decoy Bride (Sheree Folkson, 2011). Tulkintani mukaan varsinaisesta aineistostani nousevat paikkaidentiteetin representaatiot voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan: meren ja paikan representaatioihin sekä saarelaisyhteisön ja sen ulko-puolisten toimijoiden piirteisiin sekä erontekoihin näiden kahden välillä. Laadullisen sisällönanalyysin tukena käytän visuaalista analyysiä ja nostan kuvaesimerkkejä aineistostani, sisällyttäen näin visuaalisen tulokulman aineiston teemoitteluun ja representaatioiden tarkasteluun. Saarelaisyhteisön identiteetin muodostumista tarkastelen empiirisen yhteisökäsitteen avulla. Paikkaidentiteettejä representoidaan elokuvissa ympäröivän meren ja saaren paikallisuuden sekä yhteisön sisäisten ominaisuuksien kautta mutta myös suhteessa saaren ulkopuoliseen maailmaan. Argumentoinkin tutkielmassani, että meri rajaa saaria ja saarelaisten identiteettejä, mutta samalla se voi myös näyttäytyä sekä vaaran paikkana että mahdollistavana tekijänä saarelaisille. Meri on myös tulkittavissa liminaalitilaksi, jossa henkilö käy läpi henkistä tai fyysistä muutosta, mikä heijastuu elokuvissa erityisesti meren visuaalisen esittämisen kautta. Elokuvien yhteisöt puolestaan ovat tulkintani mukaan rajautuneet kyseisiin saariin. Siten meren rajaavat ominaisuudet rajaavat myös yhteisöjä. Paikkaan kiinnittynyt yhteisö näyttäytyy tulkintani mukaan elokuvissa pääasiassa eristyneenä, traditionalaisena ja erityislaatuisena ja tätä korostetaan erityisesti saarten ulkopuolisten toimijoiden vastakkaisilla representaatioilla, mutta myös yhteisön sisäisten toimintojen ja traditioiden kautta. Yhteisön eristyneisyyttä ja sen mukanaan tuomaa traditio-naalisuutta puolestaan korostaa yleistetty representaatio Ulko- ja Sisä-Hebridien saarista uniikkeina ja kaukaisina paikkoina.